Lomakin on rajallinen aika toteuttaa kaikki lomalle kasatut haaveet, odotukset, kotityöt, puutarha-askareet. Lomakin on rajallinen aika tavata kaikki, joita ei vuoden mittaankaan ole ehtinyt tavata.

Soitto tai perinteinen postikortti lähtee niille ystäville, joita ei tämäkään kesä muuten tavoita.

 

 

Monta lukukokemusta (= kirjaa) yhden lomaviikon aikana. 

- Onnistuu, kun lukee kaikissa mahdollisissa (ja mahdottomissakin) väleissä.

 

Päiväpeitteet, täkit, tyynyt, matot, itse asiassa kaikki mahdollinen koneeseen ja puhtaaksi, ja narulle kuivumaan.

- Onnistuu, kun tulee monta peräkkäistä poutapäivää.

 

Vesipyssysotaa lasten kanssa.

- Onnistuu, kun on tarpeeksi helle ja leikkii oikealla asenteella :)

 

Kaikenlaista lomasälää kuten huvipuistoa, eläintarhaa, sukulaisia, rippijuhlia, sukulaisia, ystäviä, autossa istumista, jonottamista, sukulaisia, aurinkoa, ystäviä, matkassa ilman kelloa, rento fiilis, kiva olo...

 

LOMALLA ON KIVA OLEILLA :) 

 

 

Mansikka, kirsikka ja marja moni muu.

 

Mansikat ostamme, kirsikoista saamme tänä kesänä ennätyssadon pihan omista puista.

Omista viinimarjapensaista saamme marjoja ehkä ensi kesänä. Luumupuukaan ei tuota satoa tänä kesänä. 

Mustikoita ja puolukoita yritämme poimia metsistä.

 

Mutta nyt makunautintojen ykkönen on kuitenkin mansikka monessa eri muodossaan.

 

 

Ihan uutispimennossa en lomaani vietä. Luin viikonloppureissun takia vasta tänään sunnuntain Hesarista järkyttävän reportaasin siitä, miten vanhuksia voidaan kohdella suomalaisessa yksityisessä palvelutalossa, eikä viranomaisvalvontaa muka saada ulotettua yksityiselle puolelle. Millaisessa maassa me elämme?

 

Oli pakko ostaa iltapäivälehti ja lukea 14-vuotiaan nuoren naisen elämän julmasta päättymisestä, vaikka siitä nettiuutisia olinkin lukenut. Toivon tytön perheen saavan kaiken mahdollisen tuen ystäviltä ja yhteiskunnalta (kotikaupungilta). Mikään ei tuo heidän tyttöään takaisin, mikään ei tälle järjettömälle teolle anna selitystä...

 

Tuntuu tällaisten asioiden jälkeen niin pieneltä "kärsiä" ukkosmyrskyn aiheuttamasta parin tunnin sähkökatkoksesta kesken illan talouspuuhien... 

 

 

Maanantaista perjantaihin aikavälillä minulle soitti kaikkiaan kuusi lehtimyyjää. Olen ennenkin kirjoittanut aiheesta (muun muassa lehtikolumnin), kuinka puhelinmyyjät intoutuvat kesällä soittelemaan. Ilmeisesti suomalainen on helpompi kohde kesäaikaan ja vielä ehkä otollisempi kesälomafiilisten aikaan sanomaan "juu, antaa sen lehden tulla vaan, kun olen kerran ollut niin hyvä asiakas, että tällaisen extrasuperhyperedun olen nyt ansainnut lehtitaloltanne".

 

Minä onnistuin jokaiselle viikon soittajalle sanomaan kohteliaasti "kiitos ei". Viidennen kohdalla sanoin, että olet viikon viides soittaja ja sinullekin sanon ei. Ja kuudennelle sitten jo ihmettelin, että olet viikkotilastoni kuudes soittaja. Usein juttelen näiden "ei kiitos"-myyjienkin kanssa useamman sanan ja jopa muustakin kuin itse asiasta (lehdestä tai lehdistä). 

Emme me täysin lehditön perhe ole, itse asiassa talouteemme tulee aika montakin lehteä. Mutta oletteko havainneet, kuinka paljon uusia lehtiä on markkinoille tänäkin vuonna putkahtanut? Ilmeisesti kohderyhmiä riittää...

 

 

Päätin tehdä kesäblogistani lomafiiliksiin perustuvan kevyen & iloisen version. Muutenkin olen aikonut ottaa lomalla rennosti suuremmin mistään ärsyyntymättä ja ottamatta uutisista mitään uutta suuntaa verenpaineelle. Mutta pakko kommentoida: Miten ihmeessä Tanja Karpela onnistuu olemaan jatkuvasti lööpeissä, kansissa ja kuvissa????!!!! Tulee niin yli...ja Suomen kansa ostaa iltapäivälehtiä tämän naisen takia...niin kai sitten, koska muuten en ymmärrä ko. lehtien jatkuvaa kiinnostusta ko. naista kohtaan. Sitten ymmärtäisin, jos tämä jotenkin vaikuttaisi hänen poliittiseen uskottavuuteensa, mutta niinhän asia ei tule olemaan. Onhan se nähty kansan tavassa äänestää...

No, niin. Ja nyt jatkan taas mukavilla kesäfiiliksillä...tiedossa Korkeasaarta, Röllirataa...

 

 

Yksinkertainen ja nopea kesän makunautinto: uudet perunat ja runsaasti Keiju-margariinia, lautaselle myös tomaattia ja lasillinen kylmää rasvatonta maitoa. Muuta ei tarvita. Ja lapsetkin tykkäävät :)

 

 

Lenkkarit jalkaan, lippis päähän. Hiljaista, rauhallista kesäsadetta. Tyypillinen kesäkeli, asteita noin 17. Happirikas kiva juoksuilma.

 

 

Vanhempi lapsemme oppi tänään ajamaan polkupyörällä ilman apurattaita; appareita, kuten hän asian itse ilmaisi. Henkisesti asiaan valmistauduttiin jo pitemmän aikaa. Lapsilla on oppimisessaan omat herkkyyskautensa ja näin oli näköjään tämän pyöräilemisenkin kanssa. 

Kun keväällä ostimme pojalle isomman pyörän, jotta hän voisi oppia ajamaan ilman apupyöriä, ei hän itse ollutkaan siihen valmis. Sitten asiaa aina siirrettiin, kunnes nyt oli aika. Hän itse pari viikkoa sitten ilmoitti, että mummulareissun jälkeen otetaan apparit pois.

Uskomatonta, että ensimmäisten keikkuvien ja vaappuvien metrien jälkeen meni vain tovi, niin poika ajoi kuin olisi koko kesän ajanut pyörällä ilman apurattaita. Pyöräily kuuluu taitoihin, jonka kerran opittuaan osaa aina.

 

Kesäloma on vasta alullaan. Mitähän kaikkea ehdimmekään oppia?

 

Toivottavasti saamme siirrettyä lapsillemme myös auttamisen taidon ja sen ymmärryksen, ettei ilman apua, toisia ihmisiä kukaan pärjää. Vaikka tällä hetkellä lapsemme ovatkin siinä elämisen vaiheessa, että suurinta iloa syntyy, kun he oppivat uusia taitoja ja asioita - tekemään itse, itsenäisesti. Toisaalta he ovat mitä parhaimmassa herkkyysvaiheessa ymmärtämään auttamisen jalon taidon. Monta kertaa päivässä saan kuulla: "Äiti, saanko mä auttaa?". Onneksi lomalla saa, kun kodin askareita on aikaa tehdä pitemmän kaavan mukaan ja muutaman pienen lisäkäden kera :)

 

 

L = levollista

O = omaa

M = maltillista

A = aikaa