Sunnuntain Hesari uutisoi, kuinka lama saavutti Euroopan pahimpaan mahdolliseen aikaan. Nimittäin tulevat Euroopan parlamentin vaalit häiritsevät EU:ssa taloudellisen taantuman hoitamista. Unionin toimielimet (komissio, parlamentti, neuvosto) ovat nyt tavanomaista heikompia, kun vaaleihin on enää vajaa neljä kuukautta aikaa. 

 

Tässä ei sinänsä ole mitään outoa tai uutta. Vastaavaahan toiminta on kansallisissakin vaaleissa. Kuntavaalien alla ei uskalleta tehdä esim. koulujen lakkauttamispäätöksiä tai asettua toriparkin kannalle äänien menettämisen pelossa. Mutta vaalien mentyä voidaan taas vapaasti tehdä kuntalaisia koskettavia kipeitäkin päätöksiä. Eduskuntakin saattaa lykätä tai siirtää vaikeita lakialoitteita, koska ihan siinä vaalien lähettyvillä ei haluta ottaa kantaa esim. samaa sukupuolta olevien liittojen rekisteröimisestä tai adoptio-oikeudesta. 

 

EU-tasolla ei ole kyse ihan tästä, vaan siitä, että suurimpien EU-maiden johtajat haluavat varmistaa jatkokautensa parlamenttivaalien jälkeenkin. Koska johtajat tarvitsevat toisten suurten maiden tuen taakseen, keskitytään nyt hyssyttelyyn. Yhtenäistä EU:n ajamaa elvytyspakettia ei ole koottuna. Maat keskittyvät oman pesänsä turvaamiseen. Erityisesti tähän on syyllistynyt Ranskan presidentti Sarkozy. 

Saksalainen taloustieteen professori ihmetteli YLEN tämäniltaisissa uutisissa, miksi EU-maat eivät elvytä yhdessä. Monien EU-maiden lailla myös Saksa kärsii viennin tyrehtymisestä. Uusimmat (ja köyhimmät) EU:n jäsenmaat hyötyvät vielä toistaiseksi tilanteesta, koska niillä vienti vetää. Esimerkiksi Puola on saamassa jopa satoja tuhansia paluumuuttajia Britanniasta ja Irlannista, koska toistaiseksi Puolassa riittää töitä ja toisaalta taas siirtotyöläisinä pidettäviä puolalaisia on nyt alettu näissä maissa jopa karsastaa, kun halutaan turvata työmahdollisuudet oman maan väestölle. Tässä tilanteessa meinataan unohtaa EU:n lakien sallima työvoiman vapaa liikkuvuus.

 

Nyt näyttää siis siltä, että talouslamassa Euroopassa kukin maa käpertyy omiin poteroihinsa. Tilanne ei ainakaan vahvista kansalaisten käsitystä EU:sta, kun se tässä globaalissa taloustaantumassa ei pystykään osoittamaan vahvuuttaan, vaan päinvastoin esiintyy normaalia heikompana. Onko kyseessä vain lähestyvien vaalien aiheuttama tilanne, missä suuret johtajat haluavat turvata asemansa tulevaisuudessakin? Vai onko EU:n päätöksentekomallissa ongelmaa, kun puheenjohtajamaa Tsekki on osoittautumassa heikoksi, eikä ole vielä tähän päivään mennessä saanut aikaan EU:n huippukokousta aiheena "EU-maiden yhteinen elvytyspaketti?". Osoittautuuko eurovaluutta ainoaksi taloustaantuman pelastajaksi Euroopan maille? Vai tarvittaisiinko jo Euroopan keskuspankinkin "puuttumista" taloushätiin? Jään odottamaan, missä on se EU:n viisas, joka alkaa kääntää suuntaa yhteiseen tekemiseen...

 

 

 

Vihdin paikallislehti Luoteis-Uusimaa on perustanut muutama vuosi sitten tulevaisuustyöryhmän, johon on kutsuttu kuntavaalien ääniharavat: kymmenen eniten ääniä saanutta ja heidän varajäsenensä. Olen Raine Jakan vara ja osallistuin torstaina tulevaisuustyöryhmän ensimmäiseen kokoukseen. Ryhmä kokoontui nyt ensimmäistä kertaa uudella kokoonpanolla viime lokakuun kuntavaalien tuloksen perusteella.

 

Asialistalla oli 7 aihetta, joista ennätettiin loppujen lopuksi käsitellä vain kolme, siksi laajoja osa aiheista oli. Luoteis-Uusimaan toimittaja luonnollisesti raportoi tästä illasta ensi viikon lehdissä, mutta kirjoitan tässä nyt lyhyen tiivistelmän siitä, mitä minä kokouksessa sanoin ja siitäkin, mitä en päässyt sanomaan, kun osaa asioista ei siis ehditty lainkaan käsitellä.

 

 

1) peruspalveluiden turvaaminen verovaroin; liikunta huomioitava myös peruspalveluna ja entistä enemmän satsattava ennaltaehkäiseviin toimiin, nimenomaan taloudellisesti heikkoina aikoina

2) on hyvä, että kunnanhallitus päätti aloittaa strategiatyön; haluaisin strategiaan erityisen lapsi- ja perhepoliittisen ohjelmaosuuden / painotuksen, joka tehdään poikkihallinnollisesti yli hallinnollisten rajojen ja jossa on varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet huomioituna

3) kuntademokratian lisääminen järjestämällä asukasiltoja tärkeiden asioiden tiimoilta 

4) kunnan viestinnän kehittäminen, verkkosivuja on nyt kehitetty muutama vuosi ja kunnalle on saatu uusi logo; kaikkea viestintää ei voi kuitenkaan jättää netin varaan, kaikki eivät pääse nettiin. Tarvitaan asukaslehti, joka voisi ilmestyä esim. 2 kertaa vuodessa

5) peruskorjaamista tai rakennusinvestointeja ei saa unohtaa tai siirtää taloudellisen taantuman aikana. Kunnan listalla on seuraavina vuosina rakentamista (mm. päiväkoteja), on erittäin vahingollista, jos niitä lähdetään nyt siirtämään listalla esim. eteenpäin. Kosteusvaurioidet päiväkodit ja koulut tulee peruskorjata.

 

 

IdeaPark on edellisen valtuuston päättämä asia. Siitä on kunnan ja yrittäjä Sukarin välillä tehty sopimus, joka sitoo puolin ja toisin ja sisältää sanktioita. IdeaParkin eipäs-juupas-keskustelu on siinä mielessä turhaa, koska päätökset on olemassa. Kokonaan eri asia on, millä aikataululla hanke toteutuu, vai toteutuuko sitten koskaan. Mielestäni IdeaPark-keskustelu vie liikaa huomiota muulta Vihdin kehittämiseltä.

Itse IdeaParkista (jos sellainen tulee) toivoisin selkesti vihtiläistä, meille omaleimaista paikkaa. Minä haluaisin sinne Vihdin Hollywoodin tai KulttuuriParkin, missä paikalliset elokuvaohjaajat ja tuottajat Markus Selin ja Aleksi Mäkelä voisivat olla mukana, samoin Vihdin Teatteri voisi saada täältä tilat. Pitäisi myös selvittää, miten paikalliset urheiluseurat voisivat tuoda sinne tarjontaa. KulttuuriPark olisi perheille toiminnallinen paikka viihtyä. En kannata kuluttamisen jatkuvaa kasvattamista. Enkä näe hyvänä, että lapsiperheet viettävät tuntikausia aikaa neljän seinän sisällä ostoksilla.

 

* * * *

 

Käsittelemättä jäi mm. kysymys, miten tärkeänä näet EU-vaalit? Olisin vastannut:

Meillä Suomessa EU-politiikka näyttää liikaa henkilöityvän kahden lautasen keskusteluun. Pääministeri ja presidentti edustavat Euroopan unionin tasolla EU:n huippukokouksissa Suomea. Euroopan Parlamentin vaaleissa kuitenkin valitaan Suomelle omat mepit, parlamentaarikot suoralla kansanvaalilla. Mepeillä on oma valtansa Euroopan Parlamentissa. EU:n päätöksenteossa vallitsee ns. kolmikanta, missä komissio (muodostuu komissaareista), Euroopan neuvosto (muodostuu jäsenvaltioiden ministerikokouksista) ja parlamentti (muodostuu äänestyksillä valituista mepeistä) yhdessä muodostavat päätökset. Esimerkiksi työaikadirektiiviasiassa Suomen mepit äänestivät toisin kuin Suomen "virallinen" kanta odotti. Tässä tapauksessa virallinen kanta ei ollut sen enempää tai vähempää kuin pääministerin ja työministeri Gronbergin kanta Euroopan neuvoston kokouksissa.

 

EU-vaalit ovat erittäin tärkeät, koska siinä valitaan Suomen omat edustajat parlamenttiin, missä päätetään mm. jokapäiväiseen ruokaan liittyvistä asioista, ostoskärryn hinnasta, ilmasta & sen laadusta, lelujen turvallisuudesta jne. Euroopan Parlamentti on keskeinen ja vahva vaikuttaja Europpan unionin päätöksenteossa.

 

 

 

Medialle toimitettu puherefe tässä blogitekstissä. Kokonaisuudessaan puheen löytää "Kirjoituksia"-sivulta.

 

 

 

 

 

Tällainen kutsu on lähtenyt maailmalle tänään:

 

Vasemmistoliiton Euroopan parlamenttivaalien ehdokas, TUL:n kehittämisjohtaja Sari Virta kutsuu sinut käynnistämään kanssaan vaalikampanjaa. Tukiryhmän perustava kokous on maanantaina 9.2. klo 17.30 Helsingin Jyryn kerhohuoneella (osoite: Viides linja 3 A) . Rapusta mennään Jyryn kerholle.

Sari kertoo vaalikampanjan teemoista ja tiedossa olevista tilaisuuksista. Yhdessä on tarkoitus miettiä ja kehitellä uusia tapahtumia, tilaisuuksia sekä keinoja tuoda Sari esille.

Tule mukaan nuorekkaan, sanavalmiin, rehellisen ja liikunnallisen Sarin tukiryhmään. Tule toteuttamaan iloista ja ihmisläheistä kampanjaa. Jokainen osallistuminen on tärkeä lenkki! Sarin Eurooppa on myös Sinun.

Sari on 40-vuotias kahden lapsen äiti ja aviovaimo. Hänet valittiin syksyn kuntavaaleissa Vihdin valtuustoon ja hän on valtuustoryhmän puheenjohtaja sekä Vihdin vasemmiston varapuheenjohtaja. Koulutukseltaan Sari on filosofian maisteri. Valmistuttuaan hän toimi 4,5 vuotta opettajana.

Tapaamisessa on kahvi- ja teetarjoilu sekä pientä purtavaa. 

Ilmoita tulostasi sari.virta(a)tul.fi

 

Jos et pääse maanantaina paikalle, mutta haluaisit olla kampanjassa tavalla tai toisella mukana, ilmoitathan siitäkin.

 

Olet sydämellisesti tervetullut! 

 

ps. myös maakunnallisia alueellisia tukiryhmiä perustetaan helmikuun aikana. Ole aktiivinen ja ota yhteyttä, jos olet kiinnostunut olemaan mukana kampanjassani, ihan millaisella panoksella tahansa, vaikka vain jakamalla vaalilehtiä :)

 

 

 

Pääministeri Vanhanen haukkui nykyiset suomalaismepit tämänpäiväisessä EU-seminaarissa. Haukkuminen kohdistuu ennen joulua Euroopan parlamentissa käytyyn äänestykseen työaikadirektiivin käsittelyn yhteydessä. Kahta lukuunottamatta (Kauppi, Lax) europarlamentaarikot äänestivät Suomen kantaa vastaa, siis "virallisen" Suomen kantaa vastaan, mikä tässä tapauksessa lienee yhtä kuin hallitus tai siitäkin kenties vain pääministeri ja työministeri.

Euroopan Parlamentissa äänestettiin joulukuussa Euroopan komission esittämä työaikadirektiivi kumoon. Toteutuessaan se olisi huonontanut työaikasuojelua merkittävästi. Komission pohjaesitys, jota vastaan parlamentti siis äänesti, olisi pidentänyt viikkotyötuntien enimmäismäärää 60-65 tuntiin viikossa, mikä on esimerkiksi yli suomalaisen nykyisen lainsäädännön, kuten myös EU:n nykyisen. 

Pääministeri ja työministerimme olisivat olleet mielellään kurjistamassa suomalaisia työoloja ja oikeusturvaa.

 

Työaikadirektiivin käsittely ei ole vielä päätöksessään, koska Euroopan unionin päätöksentekomallin mukaisesti nyt mennään parlamentin ja neuvoston väliseen sovittelumenettelyyn. Sovitteluun osallistuu myös komissio. Jotta työaikadirektiivi saataisiin voimaan, parlamentin ja neuvoston jäsenmaiden on löydettävä asiassa yhteisymmärrys, muuten direktiivin muutoshanke kaatuu kokonaan. 

 

 

Seuraavassa suora lainaus Jorma Rusasen (Suomalaisten palkansaajajärjestöjen edustuston johtaja EU:ssa) tiedotteesta:

 

"Parlamentin keskeiset muutokset (työaikadirektiivin käsittelyyn):

• Koko työpaikalla suoritettu päivystysaika on työaikaa, mukaan luettuna aika jona ei työskennellä, jollei työehtosopimuksessa muuta määrätä. 

• Työajan tasoittumisjaksojen pidentäminen säilytetään edelleen pääsääntöisesti työehtosopimusosapuolten asiana. 

• Ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelua kehitetään, koska työaikasuojelu on tärkeä riippumatta asianomaisten henkilöiden asemasta. Suojelun ulkopuolelle jäävät parlamentin hyväksymän kannan mukaan vain toimitusjohtajat ja vastaavat, suoraan heidän alaisuudessaan olevat ylemmät johtohenkilöt sekä yhtiön hallituksen suoraan nimittämät henkilöt. 

• Tehokkaammat toimet työ- ja perhe-elämän parempaan yhteensovittamiseen. 

• Korvaava lepoaika tulee antaa työjaksojen jälkeen. 

• Enimmäistyöajan kiertomahdollisuus eli opt-out poistetaan kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa. Yksittäiset jäsenmaat voivat jättäytyä 48 tunnin enimmäistyöviikon ulkopuolelle siirtymäkauden ajan. Sen jälkeen ulkopuolelle jättäytyminen ei enää ole mahdollista. 

• Työntekijöiden, joilla on useampia työsopimuksia, työaika on kunkin työsopimuksen puitteissa tehdyn työajan yhteismäärä." 

 

Työhyvinvointia Euroopan komission esittämät muutokset eivät ainakaan olisi lisänneet. Nykyisessä tilanteessa, missä työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän tulosta, on erityisesti kiinnitettävä huomiota työntekijöiden jaksamiseen ja työssä viihtymiseen. Yhteiskunta ei ole menossa oikeaan suuntaan, jos työssäoloaikaa vain lisätään. Perheen hyvinvointi kuuluu samaan kuppiin työhyvinvoinnin kanssa. Työnsä väsyttämät vanhemmat eivät jaksa keskittyä kotona lasten asioihin ja mahdollisiin ongelmiin, päiväkodeissa ja kouluissa on liian suurissa ryhmissä yhä enenevissä määrin levottomuuksia, opettajat ja muu kasvatushenkilökunta väsyy ja niin edelleen: oravanpyörä on valmis. Päätösten niin Suomessa kuin EU:n tasollakin on oltava ihmisen kestäviä, ihmisen puolella.