Huomenna pidetään Vasemmistoliitton Vas-Sport-liikuntapoliittinen seminaari TUL:n tiloissa. Seminaarissa on tavoitteena hahmottaa puolueen tärkeimmät liikuntapoliittiset linjaukset kansalliseen liikuntaohjelmaan ja kunnallisvaaleihin.

Viime lauantaina mainostinkin Uudenmaan piirikokouksessa tätä huomista seminaaria ja kutsuin paikalle kuntapäättäjiä ja vaaleissa ehdolla olevia. Eiväthän liikunta-asiat kosketa pelkästään ns. liikuntaihmisiä, vaan yleensäkin kuntapäättäjiä.

Liikuntaan ja terveyteen liittyviä päätöksiä tehdään liikuntalautakuntien lisäksi terveyspuolella, sosiaalipuolella, koulupuolella ja kaavoituspuolella. Liikunnan ennaltaehkäisevä vaikutus esimerkiksi terveyserojen kaventajana pitäisi saada nyt kaikkien päättäjien päähän! Nyt puhutaan siis liikunnasta, ei huippu-urheilusta! Kun rakennetaan uutta koulua tai päiväkotia, pitäisi suunnitteluvaiheessa jo olla niitä asiantuntijoita, jotka katsovat, että verovaroin rakennettava paikka tulee mahdollisimman suureen hyötyyn. Ei saa ainakaan käydä niin, kuten Vihdissä uuden päiväkodin suhteen. Siinä ei ole ensimmäistäkään suurempaa sisätilaa, missä 120 lapsen päiväkodin lapset voisivat liikkua, leikkiä, juosta, peuhata. Aina ei Suomen sääolotkaan mahdollista pihapeuhaamista.

Kun arkkitehdit piirtävät rakennuksia, tarvitaan poikkihallinnosta asiantuntemusta tuomaan siihen piirtämiseen niitä viivoja, että kaikki tarpeet, tulevatkin huomioidaan.

 

Tämä oli vain yksi esimerkki. Toisena mainittakoon kevyen liikenteen väylät. Nehän ovat tänä päivänä käytetyimpiä liikkumisen paikkoja kävelyyn, sauvakävelyyn, hölkkään, juoksuun, rullaluisteluun, pyöräilyyn. Kevyen liikenteen väylistä ei todellakaan päätetä liikuntalautakunnan kokouksissa.

 

Vaikka seminaariin on ollut ennakkoilmoittautuminen tarjoilun varmistamiseksi, mukaan pääsee varmasti, jos näin loppumetreillä vielä herää tästä kiinnostumaan.

 

 

TUL:n kokoustilat 11. kerros, Kauppakartanonkatu 7 A 4, Helsinki

 

VAS-Sport-liikuntapoliittinen seminaari 2008. 

Tavoitteena hahmottaa Vasemmistoliiton tärkeimmät liikuntapoliittiset linjaukset kansalliseen liikuntaohjelmaan ja kunnallisvaaleihin.

 

Ohjelma 

 

10.30-11 Ilmoittautuminen ja kahvit

 

11.00    Avaus

              Kari Uotila, TUL:n ja SPL:n varapuheenjohtaja

 

              Lisää liikuntaa suomalaisille? 

              Vastaako ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi tähän?

              Kimmo Aaltonen, kulttuuriasiainneuvos OPM

 

12.15    Kommenttipuheenvuorot

             Jussi Saramo, Vasemmistonuorten puheenjohtaja

             Tea Vikstedt, Valtion liikuntaneuvoston liikuntapolitiikan jaoston jäsen

             Jukka Ukkola ja seuranäkökulma, TUL:n valtuuston varapuheenjohtaja

             Sari Virta ja TUL:n näkökulma, TUL:n kehittämisjohtaja

 

13-14     ruokailu

 

14.00     seminaarin keskusteluosuus, kannanoton muodostaminen,  

               kuntavaaliohjelman täydentäminen liikuntapoliittisilla asioilla,

               jatkon miettiminen Vas-sport 

 

Seminaarin päätös

Eero Väätäinen, Valtion liikuntaneuvoston jäsen

 

Seminaarin puheenjohtajina toimivat Kari Uotila ja Sari Virta.

 

Ilmoittautumiset tarjoilun helpottamiseksi 23.4. mennessä s-postilla auli.ruuth@vasemmistoliitto.fi

 

 

 

Olen kahden lapsen äiti. Olen koulutukseltani opettaja. Työskentelen urheilujärjestössä. Olen tottunut ajattelemaan lapsen parasta päätöksenteossa kotona, koulussa, töissä ja luottamustoimissani. Elämässä yleensä. Kaltaisiani on Suomessa paljon, runsaasti. Ihanaa, en ole kummajainen! En ole outo.

 

Miksi sitten valtioneuvoston suunnitelmat, eduskunnan päätöksenteko, kuntatason toiminta vaikuttaa siltä, että kaikkea ohjaavat eurot? Tai tulosajattelu. Vielä parempaa (pahempaa) termiä käytetään, kun puhutaan toiminnan tehostamisesta. 

Palvelumaksuja korotetaan. Yksi eduskunnan viisas perusteli korotuksia: "koska palkkojakin on korotettu". Onpas pätevä perustelu! Toki vähänkin matematiikkaa osaava ymmärtää, että jostakin ne rahat palkankorotuksiin on otettava. Eli otetaan siis kuntalaisilta erilaisten palvelumaksujen korotuksina? Ja tällöin ne pahiten vaikuttavat heikompiosaisiin eli niihin, jotka tarvitsevat esimerkiksi paljon terveyspalveluja. Ja lapsiperheisiin.

Missä ne palkankorotukset ovat? Oletteko nähneet? Tilille tippuneina lisäeuroina? Ehkä hetkisen -  kyllä. Mutta pian ne ovat uponneet kaupan kassaan tai laskujen maksuun. Hinnat kauttaaltaan ovat nousseet, elämä on kalliimpaa kuin muutama kuukausi sitten. 

Entä ne, joilla ei ole sitä kuukausittain tilille tippuvaa palkkaa? Joo, onhan se monen kansanedustajan (porvarimerkkisen) suusta kuultu, kuinka yksinhuoltajien toimeentuloa on parannettu. Kuinka äitiyspäivärahaa on nostettu. Haloo! 

Verouudistukset ovat kolahtamassa eli vaikuttamassa eniten keskituloa enemmän ansaitseviin, tilallisiin, maaherroihin. Elämme oikeudenmukaisessa Suomessa! Jepulis. Uskokoon ken tahtoo.

 

Eniten minua harmittaa lasten asema, tulevaisuus. Päivähoitomaksujen korotukset voisi  jopa jotenkin sietää, jos tietäisi, että "uudet" rahat, joita päivähoidosta tullaan maksamaan, käytettäisiin lasten parhaaksi eli siis päivähoidon resurssien lisäämiseen ja kehittämiseen. 

Missä maassa osa meidän eduskuntalaitokseen valituista viisaista asuu? Kokoomuslaisella suulla viime viikon A-Talkissa vakuutettiin, kuinka laadukasta ja hyvää meidän päivähoitomme Suomessa on. Mitä laadukasta on ylisuurissa ryhmissä? Mitä hyvää on tilanteessa, jossa päiväkodin vanhempainyhdistys talkoilla maalaa päiväkodin piharakennuksia ja aitaa, jotta lapsilla olisi viihtyisämpi leikkiympäristö? Miksi lasten vanhemmat tuovat töistä piirustuspaperia ja muuta ylijäämää päiväkodin leikki- ja toimintatarvikkeiksi? 

 

Miksi lastenhoitoala ei enää kiehdo nuoria tyttöjä? Miespuolisia työntekijöitä ei päiväkodeissa juuri enää tapaa. Päiväkotien henkilöstö on matalapalkkaista. Miksi nuoria siis kiinnostaisi opiskella alalle, kun oman perheen perustaminen tai eläminen matalapalkkaisena ei tarjoa ruusuista tulevaisuutta? 

 

Miksi meillä ei ajatella lapsen parasta siellä, missä tärkeimmät päätökset tehdään?

 

Olipas kiva hetkeksi palata lapsen miksi-ikään. Kukahan minulle vastaisi? Äitiiii...

 

 

Koska blogit päävoittoisesti sisältävät kritiikkiä, mielipiteitä epäkohdista ja ylipäätään positiiviset asiat tai seikat jäävät vähemmälle, tässä tulee vain pelkkää hehkutusta :)

 

Sain pidettyä talvilomastani osan ja matkasimme perheeni kanssa Lappiin. Tuli taas todistettua - vaikka minä sen hyvin Pohjois-Pohjanmaalla syntyneenä ja pitkään asuneena tiedänkin - kuinka hieno ja monipuolinen maa meillä on. Ylläksellä oli kainaloihin asti lunta, ainakin tienvarsikinoksina. Pari kertaa upposin mökkimme pihalla hankeen ja ihan vyötäröä myöten olin lumen vankina. Hieno tunne sekin kaiken tämän eteläisen Suomen hiekkatalven jälkeen.

Sain muutaman päivän aikana hiihdettyä lähes sydämeni kyllyydestä (se ihan tulee siitä, etten koko ajan voinut suksien päällä olla, kun muukin perhe oli mukana). Lapin luonto lumosi minut jällleen. Se hiljaisuus, rauha. Ne tunturimaisemat. Kiireettömyys ja ikuisuuden tunne. Mieli ja sielu lepäsi hiihdellessä, ajatukset saivat harhailla omaa tahtiansa, mikään työasia ei niitä kahlinnut tai pakottanut. Monen tunnin ulkonaolon päätteeksi ei paljon tarvinnut, kun pää painui tyynyyn aikaisemmin kuin yhtenäkään iltana normaalioloissa kotona. Eli runsaan liikkumisen lisäksi, tuli myös runsaasti nukuttua. Voiko sitä lomaltaan muuta toivoa?

 

PS. Hehkutuksen lisäksi ihan lyhyesti: Arvostan kemijärveläisten kansalaisaktiivisuutta. Kuka on määritellyt, että kaikki "elämä" pitäisi olla suurissa kasvukeskuksissa tai kehä kolmosen sisässä? Maastamme on pidettävä huolta tasavertaisesti sen jokainen kolkka huomioiden. Ei Lapistakaan saa tulla pelkästään turismitaloudesta elävä lomanviettopaikka.

 

 

Päivän uutiseksi nousi uuden ulkoministerin nimi. Meillä on nyt eduskunnan ulkopuolinen ministeri. Natomyönteinen. EU-tuntija. Nähtäväksi jää, mihin suuntaan hän Suomea vie. Toivottavasti ei yksin kuitenkaan mihinkään. 

 

Viime viikkojen kohu on ollut sellaista luokkaa, ettei sitä ole tehnyt mieli mitenkään kommentoida. Sen verran tässä nyt kuitenkin, että kaiketi Tukiainen sitten sai sen, mitä lähti tällä kaikella hakemaan. Hän kuitenkin oletettavasti viestitteli parin kuukauden ajan ex-ministerin kanssa, kunnes jostain meille tuntemattomasta syystä osti uuden kännykän ja antoi vanhan Hymy-lehden käyttöön. Yksityishenkilönä hänen viestejään (vastauksiaan) ei ole tuotu julkisuuteen. 

 

Kanervan toimintaa voi vain ihmetellä, vaikka toki hänellekin pitäisi yksityisyytensä sallia. Mutta silti. Mitä tulee jatkossa? Meillä on nyt tietyn maineen saaneita mieskansanedustajia. Ryvettynyt ex-ulkoministeri. Kenen puntti tällä hetkellä tutisee ja missä päin maailmaa?