Vihdin Vasemmistoliitto valitsi syyskokouksessaan uudeksi puheenjohtajaksi Sari Virran. Monivuotinen puheenjohtaja Raine Jakka jatkaa nyt varapuheenjohtajana. Uudeksi sihteeriksi valittiin Karita Seuranen. Johtokuntaan valittiin lisäksi Pentti Heinonen, Taina Lehtisalo, Linnea Ruda ja Simo Kämppi. Uusi johtokuntakausi on vuosi 2010.

Vihdin Vasemmistoliitto jatkaa toimintaansa entistä vahvempana. Uusintavaaleissa puolue säilytti kolme valtuustopaikkaa ja puolueen kannatus nousi 0,8 prosenttia. Puolue olikin yksi harvoista vaalivoittajista. Neljäs valtuustopaikka jäi noin 40 äänen päähän. 

 

Vasemmistoliiton yhtenä päätavoitteista on pitää julkisten peruspalveluiden kehittäminen kunnan omana toimintana ja alueellisesti tasapuolisesti kaikkien kuntalaisten saavutettavissa. Tarvittaessa tämä taataan kunnan veroprosenttia korottamalla ja lainanotolla. Näin toimittaessa kuntalaisia kohdellaan tasa-arvoisesti, kun kaikki osallistuvat ”talkoisiin”. Talouden hoitoon ei ole vain yhtä ainoaa keinoa, vaan tarvitaan monia toimenpiteitä.

Virkamiesten ja oikeistopuolen esittämät leikkaukset koskettavat eniten ja pahiten lapsia ja lapsiperheitä, mikä ei ole oikea tapa selvitä taloudellisen taantuman yli. Voimakkaana kasvukuntana Vihdissä on huomioitava myös kuntatyöntekijöiden riittävä resurssointi. 

 

Vihdin Vasemmistoliitto ei ollut tyytyväinen kunnan strategiaprosessiin ja jättikin lokakuun valtuustossa lukuisia muutosesityksiä strategiaprosessiin. Vaarallisinta hyväksytyssä strategiapaperissa on palveluiden yksityistämisen suunta, sekä niiden keskittäminen suurina yksikköinä suuriin taajamiin. Syyskokous antoi tukensa valtuustoryhmän strategiakannanottoihin ja piti hyvänä, että strategia ei sido loppuvuoden osalta valtuustoa talousarviopäätöksissä.

 

 

 

Olin keskiviikkona Keravan Vasemmistoliiton syyskokouksessa käyttämässä puheenvuoron poliittisesta tilannekatsauksesta. Vapaan puheen kirjoitettu muoto menee kuta kuinkin näin:

 

Kun eilen suunnittelin, mitä asioita nostaisin tässä puheenvuorossa esiin, päätin, etten ainakaan vaalirahoitusta. Siitä on varmasti kukin saanut jo tarpeekseen. Nyt on syytä keskittyä olennaiseen eli tämän nykyhetken todellisiin ongelmiin ja niiden hoitamiseen.

 

Valtio tuntuu jättäneen kunnat tässä taloustilanteessa ihan yksin. Lainsäädännöllä lisätään kuntien velvoitteita, mutta samanaikaisesti ei resurssoida.  Parissa edellisissä vaaleissa on kysytty kantaa korvamerkittyyn rahaan ja itse olen ollut sen kannalla. Ja sitä tarvittaisiin tälläkin hetkellä. Hyvä käytännön esimerkki korvamerkityn rahan tarpeesta on Opetusministeriön jakama perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitettu tuki. Kun OPM kysyi kunnilta, onko saatu tuki käytetty siihen mihin piti eli ryhmäkokojen pienentämiseen, vastasivat kunnat noin 80 prosenttisesti, että kyllä on. Kun Opettaja-lehti teki tämän saman kyselyn, tulokseksi saatiinkin sama 80 % kunnista, joissa ryhmäkoot eivät olleet pienentyneet. Mikä on totuus? Mihin rahat on käytetty? Ei ehkä ryhmäkokojen pienentämiseen, vaan siihen, etteivät ne nykyisestään kasvaisi. Mutta tämähän ei ollut tämän erityistuen tarkoitus!

 

Tänä päivänä tuntuu vaikealta pitää mielialaa korkealla, kun uutiset kertovat lomautuksista, irtisanomisista, tehtaiden sulkemisista. Yleinen mieliala on alavireinen ja itseään joutuukin tsemppaamaan välillä. Vasemmistoliiton puoluehallitus otti viime viikolla kantaa hallituksen talouspolitiikkaan ja suunnitelmiin irtautua pikaisesti elvytyksestä tässä tilanteessa, missä päivittäin tilastoihin tulee uusia työttömiä. Vasemmistoliitto esittää elvyttävää talouspolitiikkaa lieventämään kuntatalouksien ahdinkoa ja edistämään työllisyyttä. Ensi vuoden budjettiin esitetään 500 miljoonan euron lisärahaa työllistämistoimiin. 

 

Työllistämistoimien on oltava selvää kotimaista budjettirahaa. Enää ei saa ”keinotella” ESR-rahoilla eli Euroopan Unionin sosiaalirahaston rahoilla. ESR-rahoja on jäänyt jopa käyttämättä byrokratian ja määräysten takia. Ei ole mitään järkeä tehdä työllistämisestä hankalaa papereiden ja kaavakkeiden täyttämistä, vaan työllistämisen on oltava tekoja ja suoraa työtä. Työllistäminen ei tosiaankaan saa kaatua byrokratiaan.

 

Nuorisotyöttömyys on lisääntynyt roimasti. Osa nuorista syrjäytyy ja osa on syrjäytymisvaaran alla. Erityisesti ne nuoret, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa. Nuori jää helposti kotiin, viettää aikaansa tietokoneen ääressä ja sosiaaliset suhteet on verkossa. Tiedossa on tapauksia, että nuori jää neljän seinän sisälle ja eristäytyy täysin, syrjäytyy.  Juuri nämä tilanteet ovat lisääntymässä.

Jotain olisi tehtävissä esimerkiksi siinä, miten peruskoulujen opinto-ohjaajien tietämystä käytettäisiin hyväksi nuorten tilanteista. Opohan on se henkilö koulussa, joka tietää jokaisen oppilaan tilanteen, sijoittumisen jatko-opiskelupaikkaan tai jäämisen rannalle.

 

Vuoden 2008 alusta voimaan tullut uusi lastensuojelulaki velvoittaa kunnat tekemään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Se on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Suunnitelman ohjaavaa vaikutusta korostaa se, että sen sisältö, kehittämistoimet ja voimavaraehdotukset on otettava huomioon laadittaessa kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa eri vuosille. 

 

Tämä laki on yksi esimerkki siitä, miten lainsäädäntö lisää kuntien tehtäviä ja vastuita. Mutta tämä laki ja hyvinvointisuunnitelmavelvoite on erinomaisen hyvä asia. Itse olen Vihdin osalta työryhmässä, joka valmistelee suunnitelmaa valtuuston hyväksyttäväksi. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tulee tehdä moniammatillisessa työryhmässä. Itse edustan siinä luottamushenkilöä koulutus- ja kasvatuslautakunnasta. Suunnitelman teossa tulee huomioida myös kolmas sektori ja seurakunta, sekä lasten ja nuorten ääni.

 

Suunnitelma ei voi olla vain valtuustokauden mittainen, vaan pitkäjänteisempi. Käytännössähän suunnitelman perimmäinen tarkoitus on vähentää lasten huostaanottojen määrää, mikä on aina se viimeinen keino lapsen ongelmien ratkaisussa. Huostaanotto on kallis toimenpide, vuodessa yksi huostaanotto maksaa kunnalle noin 80 000 euroa. Yksi huostaanottopäivä maksaa yli 2000 euroa ja harvoin huostaanotot ovat lyhyitä.

 

Parhaiten lasten huostaanottoja vähennetään toimivilla peruspalveluilla. Juuri näitä asioita ja kehittämistoimenpiteitä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sisältyy. Toimivat peruspalvelut ovat parasta ennaltaehkäisyä. Neuvolatoiminta, kouluterveydenhuolto, oppilashuoltotyö kouluissa; ylipäätään ne toimenpiteet, missä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa havaitaan lapsen ongelmat ja niihin pystytään tarttumaan ja vaikuttamaan.

 

Tässä taloustilanteessa on tietysti vaarana, ettei valtuustoissa huomioida lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ohjausvaikutusta. Meidän vasemmistoliittolaisten tehtävänä on pitää huolta, että se tulee huomioiduksi. Meidän vaihtoehtomme on osoittaa yhteisvastuullista ”talkoisiin” lähtemistä ja esittää kunnallisveroprosentin nostoa peruspalveluiden tuottamiseksi ja ennen kaikkea muistaa satsata ennaltaehkäisyyn taloudellisesti vaikeinakin aikoina.  

 

 

Vihdin Vasemmistoliitto ry:n syyskokous

pidetään sunnuntaina 25.10. klo 17 alkaen Nummelassa 

ravintola Antonion kabinetissa (ent. Hiisi).

 

Asialistalla sääntömääräisten asioiden lisäksi valtuustoryhmän 

puheenjohtajan Sari Virran alustuksen pohjalta keskustelua

Vihdin kunnan strategiasta.

 

Tervetuloa kaikki asiasta kiinnostuneet.

Johtokunta

 

* * * * * *

Vihdin kunnallehan hyväksyttiin strategia edellisessä valtuuston kokouksessa (5.10.) varsin vilkkaan ja värikkäänkin keskutelun jälkeen. Strategia ei missään nimessä ollut valmis paperi, mutta hyväksyminen saatiin aikaan sillä päätöksellä, että strategiaan palataan heti alkuvuonna 2010. Kokonaisuudessaa strategiaprosessi ei ole ollut tarpeeksi kattava ja avoin. Keskustelullekaan ei ole ollut kunnolla sijaa ja lautakuntakäsittely jätettiin kokonaan pois. Strategia sisältää varsin "vaarallisiakin" ilmaisuja, joiden on aidosti uskottava joskus muuttuvan lihaksi kunnan toiminnassa. Senkään vuoksi strategiaa ei voi hyväksyä kevyesti, vaikka tätä yritystä edellisessä valtuuston kokouksessa oli.

Tulevana sunnuntaina on mahdollisuus tulla Vihdin Vasemmistoliiton syyskokoukseen kuulemaan asiasta tarkemmin ja keskustelemaan laajemminkin kunnan asioista strategiaan liittyen.

 

 

Luoteis-Uusimaa-lehteä kustantava Karprint kutsui koolle kymmenen eniten ääniä uusintavaaleissa saanutta valtuutettua tulevaisuustyöryhmä-nimeä kantavaan kokoonpanoon. Ryhmä kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Työryhmä on toiminut myös aiemmilla valtuustokausilla.

 

Illan kokouksessa olivat asialistalla seuraavat neljä asiakokonaisuutta.

 

1. Poliittinen ilmapiiri päättäjien keskuudessa on muuttunut. Valtuustosopimusta ei ole ja ns. kuntastrategiaohjelma ei tyydytä eikä se liene sitova! Poliittisen kulttuurin murenemisesta on nähtävissä merkkejä!

Miten ensi vuosi aiotaan hallita pitämällä talous tasapainossa ja kehittämällä kunnallisia toimintoja?

 

* oma kommenttini tähän oli kutakuinkin seuraava:

- kuntalaiset ovat äänestämällä vaikuttaneet valtuuston kokoonpanon muuttumiseen. Meitä uusia on valtuustossa niin paljon, että se kertoo jotakin kuntalaisten tahdosta vaikuttaa asioiden muuttumiseen. On luonnollista, että poliittinen ilmapiiri muuttuu. En pidä sitä pahana, päinvastoin on hedelmällistä, että tuodaan avoimesti esille erilaisia näkökantoja yhteiseen pöytään ja päätöksentekoon. Niistä voi syntyä hyviä yhteisiä näkemyksiä. Demokratiaan kuuluu keskustelu ja erilaiset näkökannat eikä niitä saa pelätä.

* Talouden tasapainossa pitämiseen ei ole yhtä ainoaa ratkaisua, vaan tarvitaan monia keinoja, kuten täällä on jo esille tullutkin.

- - -

2. Kuntayhteistyö.

Vihdillä on useita vaihtoehtoja. Mitä mieltä tulevaisuustyöryhmä on niistä?

- Vihti jatkaa nykyisen mallin mukaan itsenäisenä tekemällä yhteistyötä sinne tänne

- Vihti hakeutuu yhteistyöhön nykyisten neljän Suur-Helsingin kunnan kanssa

- Vihti haluaa kuntaliitoksen Helsingin metropolialueen 13 - 15 kunnan kanssa

- Vihti haluaa yhdistyä Karkkilan ja Nummi-Pusulan kanssa

- Vihti haluaa tukeutua yhteistyössään Lohjaan

- Vihti haluaa suurkunnan Espoon ja Kirkkonummen kanssa, jossa isot asiat hoidetaan yhdessä ja pienet kukin hoitaa itsenäisesti (Ruotsissa mallia käytössä)

- jokin muu toimiva malli

 

Oma vastaus / kommentointia illan keskustelussa:

* Olin vastikään Suomen yrittäjien ja MTV3:n koollekutsumassa metropolivaltuustossa, missä tuli kyllä selvästi ilmi, että Helsinki yrittää viedä ?

* Yhteistyötä virkamiestaholla tehdään liikaakin, se hajauttaa jo työntekijöitä ja väsyttää muutenkin vähäisiä resursseja

* mielestäni tulisi selkeästi suuntautua metropolialueelle joukkoliikenneasioissa ja keskittyä Karviaiseen (Karkkila, Nummi-Pusula) sekä Lohjan suuntaan sairaalapuolella (erikoissairaanhoito).

- - -

3. Työn tuottavuus Vihdin kunnassa. Yksityiset tulevat ryminällä kunnallisten palvelujen tuottajiksi. Lisääntyykö tämä suuntaus Vihdissä. 

Vanhushuollon ja huostaan otettujen lasten huollon kustannukset ovat korkeimpia. Onko järkevää ostaa palveluja vai onko tärkeämpää, että kunta tuottaa ne, vaikka ovatkin kalliimpia?

 

Oma vastaus / kommentointia:

* Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän työskentelyssä on tullut erinomaisen hyvin ilmi se, että toimivat peruspalvelut ovat parasta ennaltaehkäisyä ja tuovat säästöjä esimerkiksi lasten huostaanottojen puolella.

* Meillä Vihdissä on paljon parannettavaa neuvolatoiminnassa, missä lapsiperheen ongelmat voisi hyvin tulla tarpeeksi ajoissa esiin. Päiväkodeissa, kouluissa lisätyillä resursseilla pääsemme ongelmiin ajoissa kiinni. Koulupsykologit, kouluterveydenhuolto, opinto-ohjaajat, kuraattorit ovat näitä kohteita, joihin lisäresurssoinnilla saadaan toimivat peruspalvelut ja säästöjä lasten huostaanoton puolella. Jos yksi huostaanotettu lapsi maksaa yli 80 000 euroa vuodessa, saataisiin sillä rahalla esimerkiksi 2-3 työntekijää mainittuihin paikkoihin.

* Olen entistä vakuuttuneempi tämän työryhmän työskentelyssä esiin tulleista faktoista, että satsaamalla ennaltaehkäisyyn, säästämme rutkasti. Meillä on esimerkkejä Tuusula ja myös muualla Suomessa.

 

- - -

4. Maankäyttö ja kaavoitus. Vihdin yli 6oo neliökilometrin kunnassa on kaunista luontoa enemmän kuin lähinaapureissa. Onko tarpeen nykyisten kerrostaloasuntojen ja 1.ooo neliömetrin suuruisten pientalotonttien lisäksi muodostaa asuntoalueita, joissa tonttikoko olisi suurempi ja mahdollinen sijainti vesistön ääressä?

 

* Viimeinen asia meni jo kokousajan ulkopuolelle ja keskustelua käytiin lyhyesti. Itse en tässä yhteydessä käyttänyt puheenvuoroa.

 

 

Vihdin valtuuston tämän iltainen kokous kutsuttiin koolle ylimääräisenä ja pikaisesti, koska Nummelanharjun koulun perusparantaminen-hanke piti muuttaa uudisrakennushankkeeksi. Sinänsä nopeassa aikataulussa muutaman kuukauden aikana valmisteltu hanke päätettiin muuten yksimielisesti, mutta koulun katosta äänestettiin. Vastoin kunnanhallituksen esitystä, koulusta rakennetaan harjakattoinen, eikä tasakattoinen. Tämä lisää kustannuksia 120 000 euroa muuten 5 miljoonan euron uudisrakennushankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Toinen vaihe tullee päätettäväksi lähivuosina.

 

Uusi koulurakennus on terve ratkaisu oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan kannalta.

 

Valtuuston asialistalle tähän ylimääräiseen kokoukseen otettiin muitakin asioita muun muassa muutaman kuukauden valmistelussa ollut kunnan strategia. Strategiapaperin käsittelystä olikin tulla melkoinen farssi, kun salissa alettiin minun puheenvuoroni jälkeen rajoittamaan muutosesityksiä ja keskustelua. Siis ennen kuulumatonta! Ilmeisesti osuin keskustapuolueen kannalta arkaan paikkaan, kun esittämäni muutosesitykset (ainakin osa niistä) olisi erinomaisesti kelvannut heidän itsensä esittämiksi, mutta ei tietenkään enää Vasemmistoliiton esittämänä kannatettavaksi. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Viherkanto käyttikin puheenvuoron, jossa se moitti meitä siitä, että tuomme näin raskaita ja suuria muutosesityksiä valtuustosaliin tässä vaiheessa. Kun nämä asiat olisi pitänyt tuoda jo pari viikkoa sitten valtuustoasiain neuvottelukuntaan, missä kullakin valtuustoryhmällä on edustus. Olisi vain hyvä ollut tämä asia saattaa jokaisen valtuustoryhmän tietoon myös. 

 

Lopputulos varsin polveilevassa ja erilaisia ehdotuksia, esityksiä ja kompromisseja asian käsittelystä ja sen loppuun saattamisesta tai jatkamisesta käydyssä keskustelussa oli se, että varsinainen strategiapaperi hyväksyttiin nyt sellaisenaan (paitsi siihen korjataan tekstiosan ja tuloskortiston ristiriitaisuudet ja saman asian eri tavalla esittäminen tekstissä / tuloskortistossa) ja nyt tehdyt eri puolueiden (me emme siis kuitenkaan olleet ainoat, vaikka hetken näin valtuustosalissa saattoikin luulla) ,muutosesitykset lähtevät jatkovalmisteluun ja strategia otetaan valtuustossa uuteen käsittelyyn alkuvuodesta 2010. 

 

Jouduin käyttämään salissa vielä kommenttipuheenvuoron, missä peräänkuulutin valmistelun avoimmuutta ja tiedonkulkua silloin, kun jossain palaverissa ei joku olekaan paikalla. Valtuustoasiain neuvottelukunnan asiat ovat itse asiassa tärkeitä, mutta kokousajankohta tulee ilmoitettuna (ei siis kaikkien kalenteriin sovitettuna) ja asialistassa on vain otsikoittain asiat (joita viime kokouksessa oli kolme ja yksi näistä strategia). Itse olin estynyt osallistumaan ko. kokoukseen, samoin ryhmämme varapuheenjohtaja, emmekä saaneet missään vaiheessa keltään tietoa, että ryhmän esitykset / kommentit strategiaan olisi pitänyt olla tässä 1,5 viikkoa sitten kokoontuneessa neuvottelukunnassa tai siitä muutaman päivän päästä kokoontuneessa kunnanhallituksen kokouksessa. Pyysin osaltamme anteeksi, ettemme itse olleet aktiivisesti osanneet kysyä tämän asian perään, vaikka olin kyllä vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajalta saanut asioiden käsittelystä infoa. Onneksemme kaikilla muillakaan valtuustoryhmillä ei ollut tä         tä samaa tietoa & käsitystä strategiaprosessin loppuunsaattamisesta. Totesin kommenttipuheenvuorossani myös, ettei strategiaprosessin aikana valtuutetuilla ole ollut ollut tarpeeksi keskustelumahdollisuutta, kuten asiasta mm. valtuutettu Rajajärvi totesi ja uusi valtuutettu Viljanen kaipasi myös. 

 

Sanoipa kokenut valtuutettu Pulkkinen (sd), että tästä keskustelusta on nähtävissä se, että valtuustosalissa puhaltavat nyt uudet tuulet ja keskustelu on ollut hyvää ja tervetullutta, kuten monet esitykset myös. 

Valtuustosalissa palattiin huumorilla myös viime kokouksessa heränneeseen keskusteluun kokenut / kokematon-valtuutettu, josta paikallislehti Vihdin Uutiset kirjoitti erikseen uutisen "Sari Virta vaati tapoja valtuustosaliin" (VU 27.9.) ja josta sain vielä kannustavan kuntalaisen mielipidekirjoituksen seuraavassa VIhdin Uutisissa otsikolla "Hyvä Sari" (VU 1.10.).

 

(Olen lisännyt pitämäni ryhmäpuheeni näille kotisivuilleni kohtaan Vihti / Puheita hieman stilisoituna ja poistanut siitä yksityiskohtaiset kirjoitusvirheisiin tai tekstiosa / tuloskortisto-osa ristiriitaisuuksiin puuttumisen. Lue puheeni tästä kuumasta aiheesta siis näiltä sivuilta kohdasta "Vihti / Puheita").

 

 

Jos meillä terveisiin lukeutuvalla valtaväestöllä ei aina ole helppoa tai herkkua tämä elämä, niin olisi hyvä muistaa, että niin moni asia voisi olla vielä pahemmin tai huonommin. Tämän päivän Hesarissa sai ison palstatilan koululaisten vammaiskuljetukset Helsingissä. Kuljetukset kilpailutettiin keväällä ja toimimattomuus on saanut aikaan valitusten ryöpyn. Harmittavaa asiassa vain on, etteivät vanhemmat uskalla tehdä valituksia virallisesti, koska se helposti pahentaisi heidän tilannettaan. Pelätään siis viranomaisten "kostotoimenpiteitä".

 

Toimittajalle uskaltautui kuitenkin puhumaan yksi rohkea äiti, joka on työlääntynyt todistamaan lapsensa vammaisuutta viranomaisille yhä uudestaan ja uudestaan. Tämä onkin suomalaisen yhteiskunnan se epäkohta, jota olen jaksanut ihmetellä jatkuvasti. Miten voi olla mahdollista, että vammaisuutta pitää tässä hyvinvointi- ja tietoyhteiskunnassa jatkuvasti todistaa? Eikö systeemit ja järjestelmät voida tehdä sellaisiksi, että vammaiseksi todettu saa palvelunsa jatkossa ilman paperibyrokratiaa? Tai että se yksi aikoinaan saatu lääkärintodistus pätee? Perhe-elämä vammaisen lapsen tai aikuisen kanssa ei ole helppoa muutenkaan, saati että yhteiskunta hankaloittaa sitä "ylimääräisellä" byrokratialla. Jotenkin on vaikea uskoa, että kukaan haluaisi vammaisuudella hyötyä huijaamalla erityispalveluja!

 

Toivoisin ihmisarvoista kohtelua vammaisten(kin) perheille. Hesarin jutussa vammaisen tytön äidin mielestä lakia pitäisi muuttaa siten, että "elinikäisesti vaikeavammaisten palveluja, esimerkiksi kuljetuksia, ei tarvitsisi kilpailuttaa." Perheen tyttöä oli kuljettanut tähän astisen koulunkäynnin ajan sama kuljetusfirma. Kun firma vaihtui, kuljetuksia ei alkanutkaan tulla. Nyt perhe on käyttänyt koulukuljetuksiin vapaa-ajan matkoihin tarkoitettuja taksiseteleitä: kyyti on tullut ajallaan ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa vaativalle tytölle. Seteleiden väärinkäyttö on nyt sosiaaliviraston syynissä.

 

Miksi sairaiden, vammaisten, vanhusten pitää taistella oikeuksistaan suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa?