Helsingin Sanomat kirjoitti viime sunnuntain numerossaan iäkkäästä pariskunnasta, joka oli jo vuosia joutunut asumaan erillään eri vanhainkodeissa. Tämä helsinkiläinen pariskunta ei olisi nähnyt toisiaan yli kolmeen vuoteen, elleivät heidän tyttärensä olisi viikoittain kuljettanut iäkästä isäänsä katsomaan vaimoaan kaupungin toiselle puolella toiseen vanhainkotiin. 

Niin mitä ihmettä? Toinen vanhuksista oli dementiakodissa ja toinen palvelutalossa. Koska vanhuksilla oli eri diagnoosi, heidät oli sijoitettu erilleen. Siis iäkäs pariskunta eli toisistaan erossa eri puolilla kaupunkia.

Tyttäret olivat vuosia yrittäneet saada vanhempiaan samaan vanhainkotiin tai palvelutaloon, mutta tuloksetta.

 

Herkkä ja inhimillinen juttu sai valtavan palautetulvan Helsingin sosiaalivirastoon. Samoin juttu aktivoi runsaan keskustelun Helsingin Sanomien verkkosivuilla. Vasta julkisuus ja media saivat siirron aikaan, tai ainakin lupauksen siitä. Helsingin sosiaaliviraston johtavat henkilöt ovat nyt luvanneet, että pariskunta pääsee saman katon alle. Sosiaalijohtaja ja vanhuspalvelujohtaja kirjoittivat Hesarin mielipidesivulla myöhemmin tällä viikolla julkisen anteeksipyynnön ja lupaavat, että "pienellä joustavuudella avioparin yhteensaattaminen on täysin mahdollista".

 

Itselleni tulee ihan epätodellinen olo: kuka tässä ei ole ymmärtänyt ja mitä? Sosiaalitoimen johtavat henkilöt pyytävät anteeksi vääriä oletuksiaan. Mitä ne oletukset ovat olleet? Viranomaiset ovat olleet siinä luulossa, että omaisilla ja heillä on yhteisymmärrys vanhusten sijoituksesta. Siis uudelleen, mitä ihmettä? Jos pariskunnan aikuiset tyttäret ovat vuosia yrittäneet saada isänsä ja äitinsä samaan hoitokotiin, miten on mahdollista, että viranomaiset ovat luulleet sijoitustilanteen olevan omaisten mieleen? Viranomaiset pahoittelevat, etteivät ole "riittävän herkästi onnistuneet kuulemaan puolisoiden ja heidän omaistensa viestejä". Aivan uskomatonta. Lehden kirjoitusten ja nyt toiseen otteeseen myös viranomaisten oman kirjoituksen perusteella, viranomaiset eivät ole kuunnelleet yhtään mitään. Vanhuksia on käsitelty pelkkinä diagnooseina ja ohjattu heidät sairauksiensa perusteella hoitolaitoksiin.

 

Tämä on niin surullista. Tämä on niin tavallista tämän päivän Suomessa. Eikö vanhuksilla ole mitään ihmisarvoa? Toivottavasti viranomaiset toimivat vitkastelematta ja pariskunnan 85-vuotias miespuolisko saa toteuttaa haaveensa "saisi nukkua käsi toisen kädessä".

 

 

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto julkisti eilen 12 eurovaaliehdokasta, kuusi naista ja kuusi miestä. Kampanjointi osaltani alkanee joskus ensi vuoden puolella. Eurovaalit ovat ehdokkaille haastavat, koska EU ei äänestämisen tasolle saakka kiinnosta kovinkaan hyvin suomalaisia. Äänestysprosentti on perinteisesti jäänyt alhaiseksi, eikä vaalipäivän ajankohtakaan varmasti palvele parhaalla mahdollisella tavalla kansaa. EU-vaalit järjestetään 7.6.2009. 

 

Tavalliselle kansalaiselle EU on jäänyt kaukaiseksi ja kansa on jopa "direktiivikammoista". Viime viikolla ilmeni, että suuri osa kansasta oli luullut, että käyrät kurkut olivat direktiivillä kielletty, vaikka näin ei ollut. Eikä kurkun suoruudesta tai käyryydestä tullut vieläkään direktiiviä (eikä tule?). EU:n kolmikanta - parlamentti, neuvosto, komissio on jäänyt suomalaisille epäselväksi, eikä ihme. Melkoista sekamelskaa se onkin. 

 

EU:n tasolla päätetään kuitenkin paljon ihmisen jokapäiväiseen arkeen liittyvistä asioista, niin meidän suomalaisten kuin muidenkin eurooppalaisten. Niistä on hyvä olla kiinnostunut, edes sen verran, että äänestää tulevissa EU-vaaleissa.

 

 

 

Vasemmistoliiton tiedote

 

Julkaisuvapaa heti

 

TUL:n kehittämisjohtaja Sari Virta ehdolle eurovaaleihin

 

Vasemmistoliiton Uudenmaan piirijärjestö on asettanut TUL:n kehittämisjohtaja Sari Virran ehdolle kesän 2009 eurovaaleihin. Virta on antanut suostumuksensa piirijärjestölle. Hän aikoo kampanjassaan tuoda esille eritoten ihmisen arkeen liittyviä asioita, joista päätetään EU-tasolla.

 

- Minulle on Euroopankin tasolla tärkeätä huolehtia ihmisestä sekä ihmisen ja perheen hyvinvoinnista. Parlamentin ja komission on aika siirtää katseensa ihmiseen. Tähän asti huomio on kohdistettu etupäässä vain yritysten "hyvinvointiin" ja kasvun sekä vapaan kilpailun vahvistamiseen muun muassa elinkeinopolitiikan avulla, Virta sanoo.

 

- Euroopan parlamentin on oltava kiinnostunut yritysten asioista myös työntekijöiden kautta. Työssä jaksaminen on ongelma, johon on puututtava niin Suomessa kuin EU:ssa.

 

Myös liikunta on keskeinen vaaliteema Virralle.

 

- Pidän tärkeänä, että liikunta saa Valkoisessa kirjassa lainsäädännöllisen aseman, jonka turvin esimerkiksi suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle tärkeä talkootyö pysyy verottomana.

 

40-vuotias Virta valittiin Vihdin valtuustoon lokakuun 2008 kunnallisvaaleissa. Hän sai vaaleissa 156 ääntä. Virta oli myös ehdokkaana Uudenmaan vaalipiirissä vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Hän on naimisissa ja kahden lapsen äiti.

 

Lisätiedot:

Sari Virta 050 522 7708

 

 

 

Oheinen uutispätkä julkaistiin tämän päivän paikallislehdessä:

 

 

Vihdin Vasemmistoliitto valitsi syyskokouksessaan Raine Jakan jatkamaan puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi valittiin Sari Virta. Yhdistyksen sihteerinä jatkaa Linnea Ruda. Johtokuntaan valittiin lisäksi Maija Jakka, Antti Uusitalo, Ari Michelsson ja Pentti Heinonen, sekä varajäseneksi Aarno Lalu.

Vasemmistoliiton kunnallisjärjestössä on tällä hetkellä asiantuntemusta, kokemusta ja uutta voimaa. Uusi valtuustoryhmä naisistui ja nuorentui. Raine Jakka saa rinnalleen uuteen valtuustoryhmään Sari Virran ja Karita Seurasen (sit.).  

Vihdin Vasemmistoliiton tavoitteena tulevalla valtuustokaudella on kehittää julkisia palveluja pääosin kunnan omana toimintana. Vihdin kunnassa väestökasvu on Uudenmaan suurimpia. Lapsiperheiden lisäksi vanhusväestön osuus tulee lähivuosina huomattavasti lisääntymään. Tämä ei voi olla vaikuttamatta kunnan palveluiden turvaamiseen ja niiden kehittämiseen järkevällä ja tasapainoisella tavalla. 

Vasemmistoliitto jalkautuu kuntalaisten keskelle säännöllisesti järjestämällä toritelttailun lisäksi keskustelu- ja tapaamismahdollisuuksia liikunnan, kulttuurin ja erilaisten ajankohtaisten teemojen ympärille.

 

* * * * * * * * * 

Ps. Uusi valtuusto aloittaa työnsä tammikuussa. Jos kunnallisvaalit menevät Vihdissä uusiksi, todennäköisin uusien vaalien ajankohta on kesäkuussa yhtä aikaa EU-vaalien kanssa.

 

 

Vihdissä, Karkkilassa ja Kauniaisissa oli ns. pilottikokeiluna kuntavaaleissa myös sähköisen äänestämisen mahdollisuus. Vihdissä annettiin noin 12 000 ääntä, joista reilu 7000 sähköisesti. Sähköinen äänestys osoittautui ongelmalliseksi, koska kaikkiaan 232 ääntä katosi jonnekin bittiavaruuteen näissä kolmessa kokeilukunnassa. Vihdissä kaikkiaan 121 ääntä on kadoksissa. Sähköinen äänestystapa oli mahdollisuus, valinnainen asia. Äänestystapa piti ilmoittaa äänetyspaikalla. Suurin osa äänesti siis perinteisesti lapulla.

 

Sähköisestä äänestämisestä on tehty valitus hallinto-oikeuteen. Jos hallinto-oikeus ratkaisee valituksen määräämällä uusintavaalit, niin mitkä ovat silloin ehdokkaan oikeudet? Muutama asia nousee mieleen:

 

* Kuka korvaa ehdokkaalle vaalikampanjan?

- Vaalikampanjaa tehtiin täysillä, omia vaaliteemoja kuntalaisille kuuluttaen torilla, muissa tilaisuuksissa. Maksullisia ilmoituksia julkaistiin lehdissä, esitteitä painettiin ja jaettiin. Ehdokkailla on ollut hyvin erisuuruisia vaalibudjetteja, mutta varmasti kukin ehdokas käytti kampanjaan sen, mihin kykeni tai vaaliavustusta sai.

Miten menetetty vaalikampanja korvataan ehdokkaille, jotta uusi kampanja on mahdollista? On varmasti ehdokkaita, joille uusikaan kampanja ei ole ongelma eli rahaa löytyy. Asettaako uusintavaali siis ehdokkaat entistä eriarvoisempaan asemaan, kun osalla ei kerta kaikkiaan ole enää resursseja tehdä kampanjaa ja osalle uusintavaalitkaan ei ole taloudellisesti mahdoton ajatus?

 

* Kuka korvaa puolueille vaalikampanjan?

- Neljän vuoden välein käytävät kuntavaalit ovat monelle perusyhdistykselle suurimman mahdollisen satsauksen paikka. Kaikki varat käytetään vaalikampanjaan ja seuraavat neljä vuotta taas kerätään kassaa. Entä jo kassa siis tyhjeni vaalikampanjaan? Miten uudet vaalit voidaan toteuttaa? Ei ilmoituksen ilmoitusta lehteen, ei julisteita kadunvarsille, ei kahvituksia, ei esitteitä, ei näkyvillä, kuuluvilla...?

 

* Miten jo saatu tulos vaikuttaa äänestämiseen?

- Vaalitulos on selvillä: voittajat ja häviäjät on tiedossa. Putoajat ja nousijat on tiedossa. Kuntalaiset halusivat muutosta ja saivat sitä, vaalitulos osoittaa sen. Jos vaalit uusitaan, miten vaikuttaa jo olemassaoleva vaalitulos kuntalaisten äänestyskäyttäytymiseen. Laskeeko äänestysinto ja sitä kautta äänestysprosentti? Antavatko kuntalaiset äänensä samalle ehdokkaalle vai vaihtavatko aikaisempaa vaalitulosta seuraten ehdokkaansa joko suureen nousijaan tai yllättäen pudonneeseen? Osa kuntalaisista on muuttanut jo pois, osa on muuttanut paikkakunnalle. Äänestäjät ovat siis vaihtuneetkin. Uusintavaali on ihan uusi vaalinsa. 

 

Vihdin vaalitulos ei ole lainvoimainen, koska äänestämisestä on valitettu. Hallinto-oikeuden päätökseen asti kuntalaisten äänestämällä valittu ja toivottu valtuusto ei siis ala toimia, vaikka vuosi vaihtuisikin. Jatkaako siis nykyinen, "vanha" valtuusto siihen saakka, kunnes tilanne on ratkaistu? Ilmeisesti jatkaa.

 

Tapaus on Suomessa uusi ja ennen kokematon ja monia kysymyksiä herättävä.