Liikunnan ja terveyspuolen parissa työskentelevät ainakin tietävät, miten suunnaton merkitys liikkumisella on ihmisen terveydelle. Vähitellen päättäjätkin ovat päässeet tämän tiedon lähteille, onhan nykyinen hallitus onnistunut tekemään erilaisia politiikkaohjelmia, joista yksi käsittelee liikunnan ennaltaehkäisevän merkityksen toimia.

Valitettavasti ohjelmista on aina vielä pitkä matka todellisiin käytännön toimiin. Ja tällä hetkellä taloustaantuma vaikuttaa pahasti liikunnan puolella, koska ensimmäisenä säästetään kunnissakin 'ei lakisääteisestä' -toiminnasta.

 

Viime viikolla julkistettiin israelilaistutkimus siitä, että liikunnan aloittaminen kannattaa vielä vanhanakin. Tässä tutkimuksessa ei sinänsä ollut yhtään mitään uutta asiaa. Tämä fakta on ollut tiedossa. Vaikka lasten luontainen liikkuminen onkin radikaalisti vähentynyt arkiliikunnan muuttumisena, vaikka armeijan aloituserät ovat vuosi vuodelta huonompikuntoisia ja vaikka aikuisiän diabeteksen lisääntyminen ovatkin olleet liikunnan merkityksen osalta julkisessa keskustelussa etupäässä esillä, on silti tiedetty sekin, miten liikunnan aloittaminen EI koskaan ole liian myöhäistä.

 

Israelilaistutkimuksessa kohteena oli lähes 2000 vuosina 1920 ja 1921 syntynyttä vanhusta. Heitä tutkittiin 70-vuotiaina, 78-vuotiaina ja 85-vuotiaina. Tutkimuksessa selvisi, että liikuntaa harrastavilla oli suurempi todennäköisyys elää pitkään. Heistä myös isompi joukko säilytti toimintakykynsä ja pystyi asumaan kotona. Liikunnalliset vanhukset eivät myöskään kokeneet yksinäisyyttä. Hyvät vaikutukset näkyivät aina liikuntaa harrastaneissa, mutta myös niillä vanhuksilla, jotka vasta 70-vuotiaina aloittivat säännöllisen liikunnan.

 

Mikä siis olisikaan parempi tapa lisätä Suomessakin vanhuksien kotona asumista kuin liikuttaa vanhuksia! Erityisen huonosti meillä Suomessa hoidetaan leikkauksien ja erilaisten sairauksien vaatimien sairaalajaksojen aikainen ja jälkeinen vanhuksien kuntoutus. Aktiivisella kuntouttamisella vanhukset saataisiin paremmin toipumaan ja palaamaan kotiin asujaksi. Näin vältyttäisiin usein sairastelu- ja sairaalakierteeksi yltyvästä vuorottelusta, kun heti ensimmäisellä sairaalakerralla huolehdittaisiin vanhuksen kuntouttamista. Nythän moni vanhus joutuu suoraan sairaalapedistä jalkeille ja kotiin! 

 

Myös brittitutkijoiden aikaansaannoksia julkistettiin nyt syyskuussa osittain samoista asioista. He tutkivat, miksi keho ei tuota enää iän karttuessa lihaksia. Ikä tuo hidastumista kehoon, koska veri ei kierrä esimerkiksi alaraajoissa yhtä hyvin kuin 25-vuotiailla. Myöskään ruuan tuomat ravintoaineet eivät pääse siten lihasten käyttöön yhtä nopeasti. Asiaan voidaan vaikuttaa kuntosaliharjoittelulla.

 

 

Uusintavaalien jälkeinen ensimmäinen valtuusto kokoontui tänään. Vihdin 43-jäseninen kunnanvaltuusto muuttui vaalien jälkeen siten, että keskusta sai yhden lisäpaikan ja heillä on nyt 11 valtuutettua. Vihdin Puolesta-ryhmä menetti yhden valtuustopaikan ja jatkaa nyt yhdellä valtuutetulla. Uusintavaalien jälkeen valtuustossa istuu nyt kuusi uutta valtuutettua.

 

Listalla oli valtuuston järjestäytyminen ja muutama luottamuspaikan vaihtaminen paikkakunnalta poismuuton vuoksi ja kokoomuksen "vaihtoviikkojen" vuoksi. Lisäksi oli pari kaava-asiaa. Eniten puhututti talousarvion 2009 seurantaraportti 30.6.2009, missä yhteydessä minäkin käytin valtuustoryhmämme puheenvuoron. Kyseinen asialistan kohta kirvoitti valtuutettuja laajemminkin keskusteluun, missä mentiin jo kovasti ensi vuoden talousarvioon, meneillään olevan palveluverkkoselvityksen tekemiseen ja oikeastaan jopa yksittäisiin ylilyönteihinkin.

 

Jo aiemmin uusintavaaleja edeltäneelläkin valtuustokaudella yksi kokoomuslainen valtuutettu toistuvasti käytti halventavia ja ylimielisiä puheenvuoroja ja saliheittoja. Tätä hän jatkoi tänäänkin. Asiattomat saliheitot pitäisi valtuuston puheenjohtajan (myös kok) kyllä saada kuriin. Pyysinkin sitten pienen kiukkupyörteen vauhdittamana kommenttipuheenvuoron, jonka alkuun oikaisin, että meneillään oleva palveluverkko on oikeasti kouluverkkoselvitys, koska siinä tällä hetkellä käsitellään vain kouluja. Ja toiseksi pyysin sitten valtuustolta toisten kunnioittamista ja lopettamaan salissa käytetyt kokeneet ja kokemattomat valtuutetut puheet ja heitot. Totesin, että me kaikki valtuutetut olemme saaneet valtakirjan kuntalaisilta ja meillä on erilaista kokemusta oman elämänkokemuksemme myötä ja työhistorian tuomana. Loppuun vielä lisäsin, että "mitä te kokeneet valtuutetut olette sitten saaneet täällä aikaan?". Monessa puheenvuorossa nimittäin viitattiin monen vuoden talouskurjimukseen yms. Sappeni siis suorastaa                                           n kuohahti ja erityisen ikävää tämä yhden valtuutetun käyttäytyminen on toista valtuutettua kohtaan, jolle hän tälläkin kertaa suoraan osoitti "halveksuntaansa". 

 

Toimin spontaanisti, mutta sain kiitosta & palautetta, että olin oikealla asialla! Pienten puolella - aina.

(pari muutakin valtuutettua on viitannut kokeneisiin ja kokemattomiin valtuutettuihin; näillä ilmaisuilla ei rakenneta hyvää yhteistyön pohjaa kuntalaisten parhaaksi).

 

Ja tässä vielä se pitämäni valtuustoryhmän puheenvuoro:

 

ARVOISA PUHEENJOHTAJA

HYVÄT VALTUUTETUT JA SEURAAMASSA OLEVAT KUNTALAISET

 

(Kiitos valtuutettu Viljaselle puheenvuoronsa positiivisista pointeista. Se oli virkistävää näissä synkissä puheenvuoroissa).

Maailmalta kantautuvat viestit ennakoivat jo talouden pahimman syöksyn olevan takana ja elpymisen merkit ovat ilmassa. Täällä Suomessa ei kuitenkaan vielä hurrata ja kuntatasolla tullaan tietyllä viiveellä.

Vihdin kunnan osalta talousarvion seurantaraportissa todetaan, että jo kolmella mittarilla seitsemästä Vihti on kriisikunta. Nämä mittarit ovat tuloveroprosentti, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaisuusaste. 

Valtuuston aikaisemmalla päätöksellä tämän vuoden taloutta tasapainotettiin. Tästä huolimatta ylityksiä on tulossa niin hallintokeskuksen kuin sivistyskeskuksenkin osalta.

Kunta ei ole yritys. Kunnan tärkein tehtävä on järjestää kuntalaisille kuuluvat lakisääteiset palvelut sekä harkinnanvaraiset palvelut kuten seurantaraportissakin todetaan. Kunta on palvelulaitos. 

Raportissa myös todetaan, että kunnan ”taloudellinen tilanne vaikuttaa keskeisesti tarjottavien palveluiden määrään ja laatutasoon, koska kunnan talousarvion ja pitemmän ajan talouden on oltava tasapainossa. Kunta voi järjestää sellaiset palvelut, mihin sen tulot riittävät.”

väärässä paikassa on kallista. Kukapa rakentaisi taloakaan jättämällä eristykset tekemättä, koska se lisää lämmityskustannuksia ja heikentää rakennuksen elinikää ja arvoa. 

On moneen kertaan todettua, että erilaiset varhaisen puuttumisen toimenpiteet vähentävät pidemmällä ajalla kalliiden korjaavien palveluiden syntymistä. Jos siis tulevaa taloutta rakennamme karsimalla peruspalveluista, siirrämme ”säästöt” suoraan lisääntyvinä kuluina toisaalle esimerkiksi erikoissairaanhoitoon ja erityisopetukseen. Myös lasten huostaanotot ovat kasvussa, kuntatyöntekijät vaarassa uupua, näitä merkkejä on jo nyt olemassa.

Vihti on pian lähes 30 000 asukkaan kasvukunta, joka elää metropolialueen reunalla.  Seurantaraportissa todetaan, että ”vain tulopohjaa vahvistamalla palveluresurssit voivat kasvaa.” Viimeksi tänään on uutisoitu talousasiantuntijoiden lausunnosta, missä todetaan, että julkisen sektorin palvelujen järjestämiseksi on kunnan ensisijaisesti otettava velkaa tai nostettava veroprosenttia. Vihdin Vasemmistoliitto on valmis korottamaan kunnallisveroprosenttia palvelujen turvaamiseksi ja karsintalistojen ehkäisemiseksi. Kuntalaiset ja uudet tänne tulijat katsovat, miten kunnan palvelut on hoidettu, eivät he valitse asuinkuntaansa veroprosenttitason mukaan.

Valtuutetut saivat viime torstaisessa valtuustoinfossa ennakkotietoa palveluverkkoselvityksestä ja talouden kehittymisestä. Infossa ei juuri kuultu tai todettu kuntalaista, meidän päättäjiemme tärkeintä asiaa. Me teemme päätöksiä ihmisiä varten, vihtiläisiä varten.

 

 

MTV3 ja Lehtiyhtymä järjestivät torstaina historian ensimmäisen metropolivaltuuston kokouksen, mihin oli kutsuttu 14 pääkaupunkiseudun kunnan valtuutetut. Vihtihän on tehnyt valinnan kuulua tähän Helsinkiin päin suuntaavaan metropolialueeseen.

Metropolivaltuusto on tietysti epävirallinen, koska mitään metropolilainsäädäntöä ei ole. Valtuutettuja oli paikalla kaikista alueen kunnista, mutta eniten toki Helsingistä, Vantaalta ja Espoosta. Valtuuston tunnin mittainen sessio oli upotettuna kaikkiaan noin neljän tunnin Metropoli Areenan ohjelmaan, joka puolestaan on ottanut mallia kesäisin kokoontuvasta Suomi Areenasta. Valtuuston kokous piti sisällään 10 väittämää, joista äänestettiin. Väittämät saatiin tietää etukäteen. Väittämien alussa oli väittelykaksikko, joihin kaksintaistelijat oli valittu metropolialueen kunnista ja eri puolueista. Tosin ihmetellä täytyy, millä perusteella kymmenestä väittelijäparista yhdeksään oli valittu toiseksi pariksi kokoomuslainen kunnallispoliitikko!!! Väittelypareista ja koko metropolivaltuuston kokouksesta meni tällä menettelytavalla maku!

 

Väittämät ja äänestystulokset tässä:

 

1) Pitääkö pääkaupunkiseudulla ottaa käyttöön liikenteessä ruuhkamaksut? Ei 54,9%. Itse vastasin ei. Perustelu: niin kauan kuin joukkoliikenne ei ole todellinen vaihtoehto työmatkailulle, ei ruuhkamaksu ole perusteltavissa.

2) Olisiko uuden Helsingin seudun liikenteen joukkoliikennejärjestelmä ulotettava kaikkien seudun kuntien  alueelle? Kyllä 89,1%. Itse vastasin kyllä.

3) Tulisiko Helsingin seudulla kerätä yhteistä seutuveroa suurten infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi? Ei 75,2%. Itse vastasin ei. 

4) Pitäisikö kunnissakin hyväksyä työntekijöiden vähentäminen vaikeassa taloustilanteessa ja veronkorotusten uhatessa: Ei 56,8%. Itse vastasin ei. Perustelu: kunta ei ole yritys, vaan kunnan tulee tuottaa palvelut kuntalaisilleen.

5) Tulisiko pääkaupunkiseudun kunnat (Hki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) yhdistää? Ei 58,9%. Itse vastasin ei. Perustelu: kuntien tulee päättää liitoksistaan vapaaehtoisesti, eikä määräämällä / pakottamalla.

6) Tarvitaanko metropolialueella jatkossa kaupungin / kunnanosavaltuustot? Kyllä 59%. Itse vastasin kyllä. Perustelu: lähidemokratia voisi olla keino saada äänestäminen ja vastuunotto yhteiseistä asioista nousemaan.

7) Pitääkö metropolialueella vähentää terveyskeskusten ja koulujen määrää? Ei 65,7%. Itse vastasin ei.

8) Pitäisikö päivähoito-, koulu- ja terveyspalvelut olla vapaasti asukkaiden haettavissa mistä tahansa     seudun alueelta? Kyllä 73,6%. Itse vastasin kyllä. Perustelu: erityisesti kahden kunnan rajamailla asuville saattaa usein olla käytännöllisempää ja helpompaa, jos voisi käyttää naapurikunnan palveluita. Ns. maalaisjärjenkäyttö tulisi olla sallitua.

9) Pitäisikö kuntien ostaa jatkossa hyvinvointipalveluja enemmän yksityisiltä yrityksiltä? Kyllä 51%. Itse vastasin ei. Palvelujen tuottamisessa ei voi olla tällaisia "itseisarvoja" tai olettamuksia. Kuntien tulee pääsääntöisesti tuottaa palvelunsa omana tuotantonaan, koska ne kustannetaan verovaroin.

10) Pitääkö maahanmuuttajat sijoittaa alun perin kaikki metropolialueelle, koska näin tapahtuu ajan myötä joka tapauksessa? Ei 94%. Itse vastasin ei.

 

 

Kasvatus- ja koulutuslautakunta oli eilen totisen paikan edessä vastatessaan sivistysjohtajan tekemiin karsintaesityksiin. Vastuullisena virkamiehenä sivistysjohtajan on esitettävä lautakunnalle talousraamissa pysymistä. Silti sivistysjohtajakaan ei ollut kyennyt lakisääteisistä palveluista löytämään niin paljon karsittavaa, etteikö hänenkin esityksensä sisältänyt koulutuksen tulosalueen ylitystä 705 000 eurolla.

Me lautakunnassa siis päätimme yksimielisesti olla hyväksymättä sivistysjohtajan karsintaesityksiä (ks. eilinen blogikirjoitus). Miksi näin?

 

Siksi, että karsimalla valmiiksi tiukasta tuntikehysraamista 344 tuntia pois, olisi vaikutus ollut alaluokille 284 tuntia ja yläluokille 50 tuntia vähemmän. Käytännössä tukiopetus olisi laskenut 0,5 tunnista 0,3 tuntiin eli siis 15 minuuttiin / viikko. Osa-aikainen erityisopetus olisi laskenut 0,075 tunnista 0,05 tuntiin! Suositus on 0,1 x oppilasmäärä. Jakotunteja ei olisi voitu toteuttaa alle 24 oppilaam luokissa ja yhdysluokissa. Yli 24 oppilaan luokissa olisi järjestetty yksi (1) jakotunti viikossa äidinkielessä, matikassa ja englannissa.

Nämä perusopetukseen sisältyvät ns. tukitoimet ovat ensiarvoisen tärkeitä ns. ennaltaehkäiseviä toimia, ettei oppilas tipahda opetuksesta, ettei oppilasta jouduta siirtämään kokonaan erityisopetuksen puolelle, ettei oppilas syrjäydy, ettei mahdollisesti moniongelmainen oppilas ole jopa lastensuojelutoimien piirissä. Jos säästämme ns. perusopetuksen lakisääteisissä palveluissa ja heikennämme oppilaan oikeuksia varhaisen puuttumisen ja lähitukitoimien puolella, maksamme siitä kalliimman laskun erityispalvelujen piirissä. 

Opetuspuolelta on paljon tietoa siitä, että tällaisten supistustoimien takia erityisopetuksen tarve tulee lisääntymään.

 

Euroissa tämä tuntikehyksen vähentäminen olisi tuonut 239 000 euron säästöt, mikä tuntuu kuitenkin lähes 20 miljoonan euron budjetissa todella pieneltä siihen nähden, mitkä seuraamukset olisivat olleet.

 

Olen tosi iloinen, että tältä osin lautakunnasta löytyi viisaus tarkastella päätöksen vaikutusta nimenomaan siltä kannalta, mitä se vaikuttaa oppilaaseen, lapseen ja välillisesti perheeseen ja välillisen suorasti taas kunnan kassaan.

 

Lukio-opetus ei ole lakisääteistä. Vihdin kunnan koulutusimagolle on tärkeää, että meillä on lähes 28 000 asukkaan kasvukunnassa oma lukio. Lukiopetuksen kursseista sivistysjohtaja esitti karsittavaksi 20 kurssia. Karsinta olisi kohdistunut syventäviin kursseihin, esimerkiksi abien preppauskursseihin ja lisännyt verkko-opiskelua, mikä taas on tulevaisuuden kannalta jatko-opinnoissa tärkeä osaamisalue. Lautakunta katsoi, että lukioikäisiltä nuorilta ja ei lakisääteisenä palveluna voidaan kursseja karsia 10 kurssin verran. Rehtorin ja lukion opettajien ammattitaidolla yhteisesti katsotaan, mikä opetus voidaan luontevasti siirtää verkkoon ja mitkä syventävät kurssit voidaan jättää pitämättä.

 

Koulupuolen menojen murheenkryyni tuntuu olevan koulukuljetukset, joista tänä vuonna maksetaan kallista lisälaskua. Uusi kilpailutus tehtiin ja kuljetukset on tästä syksystä lähtien hoidettu toisin, mutta vasta lokakuun lopussa nähdään, onko säästöjä tullut. Mutta noin miljoonan euron lisähinta koulukuljetuksista joka tapauksessa tälle vuodelle tulee kevään kuljetussopimuksen takia. Pitkällä tähtäimellä koulukuljetuskulut on saatava ennustettavalle tasolle kustannustehokkaaksi palveluksi. Tällä hetkelläkin tuntuu olevan liikaa tyhjäkäyntiä ja kuljetusyrittäjien valvonta on puutteellista. 

 

Eilen poliisi tiedotti julkisuuteen elokuun alussa koulukuljetuksissa sattuneesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tapausta on hoidettu lapsen ja perheen kannalta salassa tähän asti. Myös poliisin tutkinta asiasta on ollut kesken. Eilen myös kyseisen koulun rehtori tiedotti asiasta lasten huoltajille. Kuljettaja on ollut työstä pidätettynä ja poliisin huostassa tapahtuneesta lähtien. 

Tämä on erittäin valitettava tapaus ja tuo oman lisänsä tähän koulukuljetusten ja koulumatkojen turvallisuuteen liittyvään keskusteluun. Toivon perheelle voimia päästä tapahtuneen ylitse ja pienelle koululaistytölle kaikkea mahdollista apua, mitä tällaisessa hyväksikäyttötilanteessa tarvitaan. Hyväksikäytössä ei ole ilmennyt koskettelua.

 

Eilisen 4,5-tuntisen kokouksen aikana ei elämä tuntunut missään vaiheessa helpolta.

 

 

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan listalla oli tänään vain vaikeita asioita. Ennakkoon tunteita kuumensi, ahdistusta herätti ja yhteydenottoja lautakunnan jäsenille lisäsi se, että Vihdissä meneillään olevasta palveluverkkosuunnitelmasta oli sivistysjohtaja nostanut esiin muutamia toimenpiteitä ensi vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Esityslista oli luettavissa viime perjantaista lähtien kunnan verkkosivuilta ja sieltä oli myös havaittu ”liian aikaisin” palveluverkkoselvityksestä nostettuja päätösesityksiä. Palveluverkkoselvitys esitellään valtuustolle vasta tulevana torstaina valtuustoinfossa, eikä sivistysjohtajan lopullinen päätösesitys sisältänytkään tätä ns. ”palveluverkkokohtaa” illan kokouksessa enää lainkaan. Mutta ehtihän se herättää paljon kauhua, mm. Haimoossa (missä 102 oppilaan ”kyläkoulu”) oli sunnuntaina pidetty ns. kriisikokous.

 

Kokous kesti kaikkinensa lähes 4,5 tuntia. Tässä tiivistettynä kokouksen kulku päätöksin esitettynä:

 

Kokouksen alkuun Vihdin Opettajat ry toivat lautakunnalle kirjelmän, jossa kantoivat huolta kunnanjohtajan säästöohjeisiin sisältyvästä sijaiskiellosta. Opettajat ry:n edustajat saivat puheenvuoron ja otimme asian listalle ylimääräisenä. Minun esityksestäni muutaman muun lautakunnan jäsenen kannattamana tehtiin kutakuinkin seuraavanlainen päätös: Lautakunta on huolestunut siitä, mitä sijaiskielto aiheuttaa kouluissa oppilaille ja henkilökunnalle ja lautakunta toivoo, että sijaiskielto puretaan.

 

Suurin aika kokouksessa käytettiin kohtaan ”Taloussuunnitelma vuosille 2010-2012, vuoden 2010 talousarvio. Talouskehys vuonna 2010 toimintamenojen osalta on sama kuin vuonna 2009 huolimatta volyymikasvusta tai mahdollisista kustannuspaineista. Saimme viikko sitten sivistystoimen talousseminaarissa alustavaa tietoa talouskehyksestä ja meille esiteltiin palveluverkkoselvitys jo silloin luottamuksellisena ja salassa pidettävänä, koska kunnanhallituskaan ei ollut vielä selvitystä nähnyt.

 

Sivistysjohtajan esityksessä oli kolme keskeistä kohtaa: perusopetuksesta säästetään 334 tuntia (säästövaikutus 239 000 euroa), lukiopetuksesta vähennetään 20 kurssia (säästövaikutus 17 500 euroa), varhaiskasvatuksen puolelta poistetaan Vihtilisä 1.3.2010 alkaen (säästövaikutus 570 000 euroa). Tämän esitys pitää sisällään sen, että koulutuksen tulosalueen talousarviokehyksen ylitys on 705 000 euroa. 

Huomioitavaa on, että säästöissä puhutaan viiden (5) kuukauden ajasta, koska opetus kulkee 

lukuvuosissa ja nykyiset tälle vuodelle tehdyt päätökset ulottuvat siis 31.7.2010 saakka.

 

Keskustelua käytiin vilkkaana ja pitkien puheenvuorojen säestämänä ja paljon käytettiin aikaa myös palveluverkkoselvitykseen, vaikka se ei siis enää sisältynytkään sivistysjohtajan esitykseen. Ensin sivistysjohtajan esitystä kannatti yksi lautakunnan jäsen, keskustelun jatkuttua esitystä esitettiin pöydälle jätettäväksi. Oltiin itse asiassa selkä seinää vasten tilanteessa, koska uutta kokouspäivää ei olisi helposti löydetty pidettäväksi ennen 23.9. jossa aikataulussa lautakunnissa pitää talouskäsittelyt olla. Pöydälle jättöä ei lopulta syntynyt ja puheenjohtajan esityksestä sovittiin vähän pidempi neuvottelutauko, jonka aikana tehtäisiin ”kompromissiesitys”. 

 

Neuvottelutauon aikana sain kompromissiesityksen tehtäväkseni. Lopputuloksena tekemäni ”kompromissiesitys” meni yksimielisesti läpi:

 

Päätös:

 

Perusopetuksen tuntikehys lukuvuonna 2010-2011 on 5681 tuntia (eli sivistysjohtajan karsintaesitys hylättiin). Lisävaikutus 239 000 euroa.

Lukio-opetuksesta vähennetään lukuvuonna 2010-2011 yhteensä 10 kurssi. Lisävaikutus 8 500 euroa

Vihti-lisää ei poisteta

Ja päätöksessä mukana olleelle investointilistalle nostettiin sieltä pois pudotettu Haimoon koulun perusparannus

 

Koulutuksen tulosalueen talousarvioesityksen ylitys on tällä päätöksellä 952 500 euroa. Tosiasiassa näistä lautakunnan päättämistä asioista Vihti-lisä ja investointilista ovat asioita, jotka väännetään valtuustosalissa. Tämän me kaikki tiedämme.

 

Palaan huomisessa blogissani tehtyjen päätösten tunnelmiin ja syvempiin merkityksiin ja vaikutuksiin.

 

 

Kuntapäättäjänä eletään nyt mielenkiintoisia ja haastavia aikoja. Virkamiehet tekevät esityksiään, miten ensi vuonna tulisi kunnan palvelut järjestää. Taloustilanteesta johtuen karsintalistat lienevät arkipäivää kaikkialla Suomessa.

 

Vihdin sivistystoimen alaiset lautakunnat kokoontuivat viime tiistaina kuulemaan, miten sivistystoimea ensi vuonna Vihdissä hoidetaan. Karsintaa on tiedossa. Esitykset eivät naurattaneet, eivät edes hymyilyttäneet. Selvää on, että jostain on säästöjä löydettävä. Mutta miten säästät lakisääteisistä palveluista? Miten säästät, kun juuri nyt pitäisi satsata entistä enemmän ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kun Vihdissä karkaavat huostaanottojen kulut jo käsistä? Sivistystoimelle kuuluvat lautakunnat ovat tekemisissä nimenomaan niiden asioiden kanssa, joiden vaikutukset näkyvät lapsiperheissä. 

 

Karsinta tietää yleensä säästöjä ja säästöt tietävät yleensä menoerien kasvua toisaalla. Tulevana tiistaina Vihdin kasvatus- ja koulutuslautakunta on tosiasioiden edessä päättäessään talousarviosta vuodelle 2010. Meneillään oleva lukuvuosi 2009-2010 ulottuu kesään 2010 asti, joten käytännössä lautakunta siis päättää, miten Vihdin koulu- ja päivähoitoasioita hoidetaan syksystä 2010 eteenpäin.

 

Raportoin kokouksen kulusta ja päätöksistä tiistaina tuoreeltaan kokouksen jälkeen.

 

 

Tarkistuslaskennan jälkeen äänimääräkseni vahvistuikin 186 ääntä, mikä on 31 ääntä enemmän kuin vuosi sitten. Samalla vahvistui sijalukuni kuudenneksi eniten ääniä saaneena valtuutettuna. Edelleen kaunis kiitos luottamuksesta.

Vihdin äänestysprosentiksi on myös vahvistunut kauhistuttavan alhainen 41,7 %.

 

Luottamuksen osoittamissa töissä meni tämäkin ilta, kun pakersimme useamman tunnin Vihdin kunnan ilmastostrategian tekemiseksi. Ilmastostrategiatyöryhmässä on jokaisen puolueen edustajat ja muutama virkamies. Strategiaa tehdään 10 vuodeksi eteenpäin ja selvää on, että haasteita riittää saada kasvihuonepäästöt kuriin kunnassa, mistä käsin käydään paljon pääkaupunkiseudulla töissä. Itsekin lukeudumme niihin kuntalaisiin. Joukkoliikenne on surkeasti ratkaistu, kun noin 6000 Vihdin kunnan ulkopuolella töissä käyvistä vain noin 500 käyttää päivittäin joukkoliikennettä. Mikä siis tarkoittaa busseja.

 

Asioihin on kyllä ratkaisukeinoja, mutta ne vaativat kaikissa tapauksissa resurssointia. Ilmastostrategiatyöryhmän työn tulee olla valmis kesäkuussa 2010.

 

 

Eilinen uusintavaalipäivä oli murheellinen äänestysprosentin jäädessä niinkin alhaiseksi kuin 44,5 prosenttiin. Toki kuntalaisten vaaleja kohtaan tuntema vähäinen mielenkiinto ja suoranainen turhautuminen oli tiedossa, mutta tätä varten jokainen puolue ja ehdokkaita asettanut ryhmä teki hartiavoimin töitä, että kuntalaiset saataisiin innostumaan vaaliuurnille ja hoitamaan demokratian toteutumista.

 

Omalta osaltani olen nöyrän kiitollinen ja äärettömän onnellinen saamastani isosta luottamuksesta jatkaa hyvään alkuun päässyttä valtuustotyöskentelyä. Koska valtuuston voimasuhteet eivät muuttuneet, työ on luonnollisesti edelleen vaikeaa oikeistojohtoisessa kunnassa. Mutta omista periaatteistani ja lupauksistani olla pienten puolella en siis luovu missään olosuhteissa. Tälle valtakirjalle työni rakentuu.

 

Äänimääräni nousi viime syksystä, jolloin sain 156 ääntä. Näissä vähä-äänisissä vaaleissa tulos on hyvä. Se on myös kuudenneksi eniten kaikista äänistä. Uskon johdonmukaisen ja esille nostetun työn näkyneen kuntalaisille. Tämä vaalitulos on siis työvoitto. Puolueemme nosti kannatustaan 0,6 %. Sekin on hyvä tulos tässä tilanteessa. Ennakkoäänestystulosten jälkeen tilanne näytti hetken meille jopa paljon paremmalta, mutta Vasemmistoliitto menestyy perinteisesti ennakkoäänissä, koska meidän kannattajakunta on sitä ns. varmaa äänestäjää.

 

Vaalikampanjani ovat nyt kestäneet yhteensä 10,5 kuukautta (kuntavaalit 2008, EU-vaalit 2009 ja uusintavaalit 2009). Nyt on aika hengähtää vaaleista & kampanjoinnista ja keskittyä työhön vihtiläisten parhaaksi. Se jatkuu huomenna sivistyspuolen lautakuntien yhteisellä talouskokouksella.

 

 

Vaalirutistus on loppusuoralla. Huomenna Vihdin Vasemmistoliiton ehdokkaat ovat tavattavissa Nummelan torilla klo 9-12. Sateen uhasta huolimatta kannattaa tulla paikalle, sillä tarjoamme jälleen maittavia vohveleita kuntalaisille.  Vohvelijonossa voimme keskustella mieltä painavista asioista ja vaihtaa yleensäkin kuulumisia. 

 

Vaalit ovat ihan ovella. Sunnuntaille on onneksi luvattu perjantaita ja lauantaita parempaa säätä. Silläkin tahtoo olla merkityksensä äänestysaktiivisuudelle, sataako vai paistaako.

Vihdin Vasemmistoliitton toiminnasta ja vaaliteemoista saa lisätietoa puolueosaston omilta nettisivuilta

 

 

Vihdin Vasemmistoliitto aloitti tänään uuden toimintamuodon tarjoamalla koko perheen ilmaiskonsertin Kengurumeininki Vihdin Ojakkalassa.

Tarkoitus on järjestää vuosittain eri puolilla Vihtiä koko perheen toiminnallisia tapahtumia. Urheilutalon sali oli täynnä lapsiperheitä. Paikalla oli noin 200 osallistujaa, joita Kengurumeiningin duo pompituttu, liikutti ja laulatti. 

Arki-illan tapahtuma kesti tunnin ja toi kivaa vaihtelua lapsiperheiden arkeen näin syksyn kynnyksellä.

 

Samanaikaisesti urheilutalon vieressä päiväkodin tiloissa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa Kalevi Kivistö alusti aiheesta "Ikääntyvät tulevaisuuden kunnan haasteena". Tässä tilaisuudesta lehdistölle toimitettu puhereferaatti:

 

* * * * * * * *

Kalevi Kivistö:

 

Puolet eläkeläisistä

elää köyhyysrajalla

 

Vihdissä torstaina Vasemmistoliiton järjestämässä keskustelutilaisuudessa puhuneen Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan, entisen opetusministeri Kalevi Kivistön mukaan työllisyyspolitiikka on parasta eläkepolitiikkaa yhteiskunnan ja eläkkeensaajan kannalta. 

Hyvä työllisyyspolitiikka turvaa rahoituksen ja eläkkeen tason.

- Eläkeläisväestön asemasta puhuttaessa ei tule unohtaa sitä, että olennaisin ongelma on eläkeläisköyhyys. Puolet eläkeläisistä saa kuukaudessa eläkettä alle tuhat euroa, mikä on EU:n köyhyysraja. Pelkällä kansaneläkkeellä elää lähes 100 000 ihmistä ja täyden kansaneläkkeen määrä on alle 600 euroa kuukaudessa, Kivistö sanoi.

Suomalaisten eläkeläisten ostovoima on vanhoja EU maita vertailtaessa 5. heikoin ja tulot suhteessa työikäisten tuloihin 4. heikoimmat. Eläkeläinen jää EU:n köyhyysrajan alapuolelle kolme kertaa työssäkäyviä todennäköisemmin. 

- Kyse ei ole todellakaan ruusuilla tanssivasta väestöryhmästä. Korjaustoimet ovat erityisesti valtiovallan ja lainsäädännön kysymyksiä. Niistä kiireellisimpiä ovat asumistuen parantaminen, pienimpien eläkkeiden tasokorotus, eläkkeiden suojaaminen deflaation vaikutuksilta, kunnallisen perusvähennyksen ja eläketulovähennyksen korotus, Kivistö sanoi.

Kivistö kaipaa valtiovallan selkeitä linjauksia ja erityistä ikääntymispoliittista ohjelmaa. Kunnat ovat Kivistön mielestä avainasemassa palvelujen tuottajina. Paras-hankkeen riskinä on palvelutarjonnan monimutkaistuminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen erkaantuminen. 

- Ikääntyneille niiden saumaton yhteistoiminta on välttämätöntä. Kuntien välinen eriarvoisuus uhkaa kasvaa. Epäselvä ja monimutkainen palvelurakenne on ongelma kunnallisen demokratian, kansalaisten tasa-arvon, rahoituksen ja kansalaisten perusoikeuksien kannalta, Kivistö sanoi.

Kuntien yksi tapa selviytyä ongelmista on ollut palvelusetelit ja palvelujen yksityistäminen. Kivistö muistutti setelien olevan suoraan lainattu malli markkinalogiikasta. Kivistön mukaan toimivuus edellyttää, että on palvelujen tarjoajia vertailemaan kykenevä asiakas, joka pystyy rationaalisesti valitsemaan parhaan hinta-laatusuhteen tarjoavan palvelujen tuottajan. 

- Kaikkien tutkimusten mukaan suomalaiset kannattavat julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja ja ovat valmiita veroilla ne kustantamaan. Sitä paitsi kokemukset yksityistämisen ihmemaasta, USA:sta osoittavat, että yksityistetty järjestelmä on tuhottoman kallis, tehoton ja kansalaisia jyrkästi eriarvoistava.

- Kallis, tehoton ja eriarvoinen järjestelmä on vastoin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusarvoja, siksi siihen suuntaan ei pitäisi edetä, Kivistö sanoi.

 

 

Vaalikampanjaan alkaa tulla paikallisia likaisia piirteitä. Yleisöosastokirjoituksissa tai paremminkin vaalipuheita-kirjoituksissa paikallislehdissä jotkut ehdokkaat panettelevat - elleivät nyt suoraan toisiaan - niin toistensa puolueita ainakin.

 

Itse koin tänään vaalihäirintää havaitessani juoksulenkillä, että mainoksiani oli revitty yhden tieosuuden sähkötolpista pois. Tuntui oikeasti ikävältä! Jos se on nuorison tekosia, niin menee yleiseen vandalismiin. Jos teon takana onkin toinen ehdokas tai toisen puolueen äänestäjä, asia on jo paljon "vakavampi". Demokratiaan kuuluu vaalit, äänestäminen ja vaalimainonta. Ja koskemattomuus vaalimainoksen osalta silloin, kun mainokset eivät ole kielletyssä paikassa. Argh, että suututtaa.

 

Vihdin Uutiset julkaisi tänään kirjoitukseni: 

 

 

Koulun alkaminen toi keskustelun keskiöön taas koulukuljetukset. Vihti on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ”kuljetuskunta”. Kuljetuskustannukset haukkaavat myös (liian) ison osan koulupuolen budjetista. Haja-asutusalueiden koulumatkoista on jälleen listattu vaaralliset tieosuudet. Niitä on ihan liikaa.

Kevyen liikenteen väylien puuttuminen hankaloittaa liikkumista Vihdissä. Kunnollisen ja kattavan väylästön rakentaminen säästäisi koulukuljetuksissa sekä kunnan kassasta että huoltajien pussista. Kevyen liikenteen väylät lisäisivät koululaisten luontaista liikkumista niin koulu- kuin harrastusmatkoillakin. Kevyen liikenteen väylät palvelevat kaikkia kuntalaisia. Ne ovat mitä parhaimpia liikkumisväyliä ja käytetyin liikuntapaikka Suomessa. 

Itse juoksen välillä Ojakkalantietä Nummelaan päin. Pyörätie on ahkerassa liikkujien käytössä: juoksijoita, kävelijöitä, rullaluistelijoita, pyöräilijöitä riittää hyvin valaistulla alueella ympäri vuoden. Ojakkalassakin on silti vaarallisia tieosuuksia, joissa ilman suojapeltiä liikkuvan on aina osattava varoa peltisiä liikkujia ja tarvittaessa hypätä ojan puolelle huonon liikennekäyttäytyjän edestä. 

Ympäristövastuukin velvoittaa meitä huolehtimaan kattavan vähäpäästöisen liikkumisen edellytyksistä. Kevyen liikenteen väylät tulee olla kunnan suunnitelmissa keskeisellä sijalla.

 

 

Vihdissä on näissä uusintakuntavaaleissa 20401 äänioikeutettua. Äänioikeutetut ovat samat kuin viime syksyn vaaleissa. Tosin äänioikeutettuja on kuollut näiden kuukausien aikana, kuten on kaksi ehdokastakin kuollut. Muutama ehdokas on myös muuttanut Vihdistä jo pois. Myös äänestäjiä on muuttanut muualle.

 

Ennakkoäänestys päättyi tänään. Ennakkoon pystyi äänestämään vain Vihdissä. Uurnilla kävi viikon aikana 2476 naista ja 1850 miestä. Äänestysprosentti oli nyt 21,1. Se on pienempi kuin vuonna 2008. Ehdokkailla on tekemistä saada kuntalaiset vakuutettua äänestämisen tärkeydestä näissä vaaleissa. Siihen meillä on aikaa viisi päivää. Vihdin vasemmistoliitto järjestää vielä kaksi vaalitilaisuutta. Torstaina saapuu Eläkeläiset ry:n uusi puheenjohtaja Kalevi Kivistö alustamaan aiheesta "Ikääntyvät tulevaisuuden kunnan haasteena". Lauantaina ehdokkaat ovat tavattavissa Nummelan torilla klo 9-12.

 

Kasvukuntana ja lapsiperheiden lisääntyessä Vihtiin kaivataan enemmän lapsitapahtumia. Uutta puolueosastomme toiminnassa on järjestää kerran vuodessa jokin isompi lasten tapahtuma. Aloitamme tämän toiminnan torstaina tarjoamalla vihtiläisperheille ilmaiskonsertin Kengurumeininki-duon tahdissa. Konsertissa lapsiperheelliset ehdokkaatkin nauttivat vain meiningistä ja unohtavat kampanjoinnin hetkeksi :)