Hallinto-oikeus hylkäsi tehdyt valitukset sähköisestä äänestyksestä. Vihdin lisäksi Kauniaisissa ja Karkkilassa hävisi yhteensä yli 200 ääntä viime syksyn kunnallisvaaleissa.

Hallinto-oikeus totesi, ettei laittomuuksia ole tapahtunut.

Vihdin valtuustokin voi siis ainakin toistaiseksi työskennellä rauhassa ja aloittaa kunnan asioiden hoitamisen. Päätöksestä tullaan kuitenkin valittamaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten siltä osin prosessi vielä jatkuu, eikä siis täysin rauhoittanut tilannetta.

 

Oma ratkaisuni on keskittyä luottamuksen arvoisesti valtuustotyöhön sekä lautakuntatyöhön, ja toimia kuntalaisten parhaaksi.

 

 

Professori Matti Rimpelä esitti tänään YLEn uutisissa, että koulukiusaamisesta tulisi perustaa valtakunnallinen rekisteri. Tietosuojavaltuutettu totesi, ettei rekisterin luomisessa ole ongelmia, kun siihen ei kirjata henkilötietoja.

Rimpelän esitys kiusaamistapausten rekisteröimisestä on kannatettava. Se toimisi erinomaisena työkaluna opettajille ja koko koulussa tehtävälle oppilashuoltotyölle. Kiusaamistapauksiin kirjattaisiin, miten kutakin tapausta on hoidettu ja selvitetty. Koulutasolla rekisteri antaisi kuvan kiusaamisten määrästä ja niihin puuttumisesta, ja näin edesauttaisi jopa kehittämään kiusaamisen vähentämiseksi tehtävää ennaltaehkäisevää työtä. 

Jokainen kiusaamistapaus on liikaa. Aivan liian monta kiusaamista jää myös koulun aikuisilta huomaamatta. Oppilaskyselyjen mukaan koulukiusaamista on viisi kertaa enemmän kuin mitä sitä tilastoidaan tai mihin puututaan.

 

Elämme yhteiskunnassa, missä jopa opettajat ovat ulkonäköpaineiden alla. Jos aikuinen (terveen itsetunnon omaava) ei kestä oppilaiden häneen kohdistamia ulkonäköpaineita, miten sitten lapsi tai nuori kestää, kun elää vielä haavoittuvimpia kehitysvaiheitaan. Ulkonäköön kohdistuva kiusaaminen on erittäin pahaa, vaikka kiusaamisia ei voikaan arvottaa. Mikään kiusaaminen ei ole sallittua. Kiusaaminen sattuu aina. Sanoilla satuttaminen johtaa usein myös nyrkeillä satuttamiseen. Tarhaiässä olevat lapsetkin "osaavat "jo kiusaamisen. Yhtä lailla satutetaan sanoilla, jätetään leikeistä ulkopuolelle, ei hyväksytä kaveriksi, ei kutsuta synttäreille, tönitään, tuupitaan, lyödään. 

Kiusaamisen kitkemiseksi on tehtävä työtä ja kehitettävä menettelytapoja. Valtakunnallisen rekisterin luominen (ja sen kehittäminen) voi hyvinkin auttaa, mutta ennenkaikkea tarvitaan uutta asennetta ja ryhtiä koulu- ja päiväkotiyhteisöissäkin puuttua asioihin ja mikä vielä tärkeämpää: ennalta kasvatuksellisin keinoin hoitaa tilannetta niin, ettei kiusaamiseen synny kenelläkään houkutusta.

 

Toisista välittäminen on "kova" sana. Tänä päivänä on itse asiassa paljon rohkeampaa välittää toisista, puolustaa "heikompia" ja osoittaa asennetta suvaita erilaisuutta kuin olla kiusaaja.

 

 

Valtuuston ensimmäinen kokous sujui tänään mallikkaasti. Lähinnä asialistalla oli lautakuntapaikkojen ja muutamien ylikunnallisten luottamuselinten paikoista päättäminen. Valtuuston kokous alkoi nuorisovaltuuston tervehdyksellä ja nuorisovaltuuston sekä Vihdin lukion yhteisellä aloitteella "Terveyspalveluiden lisäämisestä Vihdin lukioon". Nuorten aloite oli täynnä asiaa ja erittäin ajankohtainen ja tärkeä ennaltaehkäisevässä työssä. Nuorisovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja esiintyivät kokouksessa hyvin ja toivottivat uuden valtuuston työlle onnea sekä yhteistyötä nuorisovaltuuston kanssa. Aloitteessa haluttiin selvitettävän Vihdin mahdollisuudet lisätä sekä koulupsykologin että kouluterveydenhoitajan palveluita lukion oppilaille.

 

Itse tulin valituksi kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäseneksi, sekä liikuntalautakunnan varajäseneksi. Valtuustokauteni alkoi myös valinnalla valtuustoryhmämme puheenjohtajaksi.

 

 

Tämän päivän blogiini liitän molemmissa paikallislehdissä tänään ilmestyneet mielipidekirjoitukseni. Ne poikkeavat toisistaan; toinen on kiitoskirjoitus ja toinen vastine virheelliseen uutisointiin.

 

Vihdin Uutiset (ilmestymispäivä 22.1.2009)

Kirjoitukseni lukijoilta palstalla:

 

 

Nummelanharjun pururadalla on hyvä hiihtää - kiitos paikallisten hiihtoaktiivien. Tykkilumetettu 1,5 kilometrin latu ei synny ilman sydämensä lajille menettäneiden hiihtoaktiivien ja talkooväen uurastusta. Tunteja laskematta on Vihdin Viestin / Nummelan Tarmon talkooväki mahdollistanut kuntalaisille ja itse asiassa naapurikunnistakin tuleville hiihtäjille harrastusmahdollisuuden.

On ilo käydä hiihtämässä hyväkuntoisella baanalla eri-ikäisten hiihtäjien vilskeessä. Hiihto on koko perheen harrastus ja on piristävää seurata ladulla lasten hiihtotaidon opettelua. Itselläni on ensimmäistä kertaa Vihdissä asuessa aito tilaisuus säännöllisesti hiihtää, kun työ ja luottamustoimet vaativat välillä päivienkin taukoja omaan liikkumiseen. Silloin on vaikeampaa osuttaa itsensä ladulle, jos sattuu talven ainoa luonnonlumen viikko velvollisuuksien täyttämälle ajalle. Toivon kuntalaisille hiihtokelejä jatkossakin: Liikunta on parasta ennaltaehkäisevää ”lääkettä”.

 

Sari Virta

 

 

Luoteis-Uusimaa 21.1.2009

Vastineeni eli oikaisukirjoitus toisessa paikallislehdessä:

 

 

Luoteis-Uusimaa uutisoi 14.1. lehdessään, että Jani Sievinen on ensimmäinen vihtiläinen EU-vaaliehdokas. Lisäksi Sievisen vaalityöryhmään kuuluva Markku Pohjola hehkutti tätä samaa asiaa lisäämällä, että tässä ”kuuluu historian siipien havinaa”. 

Haluan oikaista tätä uutisointia, koska mielestäni lehti antaa harhaanjohtavaa tietoa. Vasemmistoliitto asetti minut yhdessä 11 muun vasemmistoliittolaisen kanssa EU-ehdokkaaksi puolueen valtuuston kokouksessa 23.11.2008. Luoteis-Uusimaa myös uutisoi ehdokkuudestani jo tuolloin marraskuussa. Siinäkin valossa hämmästyin Jani Sievisen ehdokkuudesta kertovan jutun otsikointia.

En toki ole julkkisehdokas, kuten entinen huippu-uimari Jani Sievinen on, mutta odotan silti paikallislehdeltä totuudenmukaista uutisointia ja mikseipä myös jatkossa tasavertaista EU-vaaliuutisointia ylipäätäänkin. Tuoreimman eurobarometrin kyselyn mukaan suomalaiset ovat huonoiten selvillä EU-vaaleista. Samasta barometrista selviää, että suomalaiset suhtautuvat EU:n parlamenttiin hyvin varauksellisesti ja EU:n parlamenttia pidetään tehottomana, tuntemattomana ja epädemokraattisena. 

Kansan kiinnostusta EU:n päätöksentekoa kohtaan eivät lisää yksinomaan julkkisehdokkaat, vaan asioihin paneutuminen, osaaminen ja ennen kaikkea ehdokkaiden (ja parlamenttiin päässeiden / pääsevien) rankka työ.

 

Sari Virta

EU-vaaliehdokas ja Vihdin kunnanvaltuuston jäsen

 

 

 

Jo toistamiseen Timo T.A.Mikkosen vaimo saa aikaan härdellin kotiäitiys- ja uraäitiys keskustelussa. Muutama vuosi sitten samainen nainen ryöpytti päiväkotiin lapsensa "hylkääviä" äitejä oikein olan takaa ja nyt oli samanlainen meininki lauantain uudessa aamutv-ohjelmassa.

 

Suomen pitäisi olla tasa-arvoinen maa, mutta eihän me sitä olla monellakaan tapaa. Edelleen syyllistetään enemmän äitiä, kun äiti lapsen toisena (tasa-arvoisena) vanhempana kehtaakin mennä töihin "liian" aikaisin. Vähintään on äitiysloma ja vanhempainrahakausi äidin oltava lapsen kanssa, mutta mieluummin olisi jäätävä hoitovapaallekin. Isähän se on aina ennenkin tuonut rahan taloon. Lapsistahan ei voi tulla tasapainoisia, turvallisuuteen kasvavia, jos äiti heidät hylkää liian aikaisin vieraan aikuisen hoitoon. 

 

Minusta keskustelun olisi nyt aika mennä jo ihan uusille urille. Meidän tulisi keskustella siitä, miten työelämässä joustetaan enemmän silloin, kun työntekijöillä on pieniä lapsia. Meidän tulisi keskustella siitä, miten työnantaja ja koko muu työyhteisö suhtautuu pienen lapsen vanhempiin työkaverina. Jokainen itseään kunnioittava aikuinen (= työntekijä) kyllä tuntee nahoissaan, että nykyisessä kilpailukykyä ja menestystä ruokkivassa yhteiskunnassa pitää koko ajan olla saatavilla, tekemässä, kehittämässä, palaverissa, venyttävä pitkiin työpäiviin, tehtävä työkaverinkin työt...Jos et tässä tahdissa pysy, olet huono työntekijä, kenties työtovereiden "selän takana" parjaama työkaveri: "kun sillä on ne lapset...". 

Jos yrität tehdä lyhennettyä työviikkoa (= osittainen hoitovapaa) lastesi parhaaksi, teet lyhennetyllä työajalla koko työajan (työviikon) vaativan työn. 

 

Keskustelussa olisi myös muistettava, ettei nykyinen äitiysloma ja vanhempainvapaa ole niin kovin vanha asia. Eli parikymmentä vuotta sitten äitiyslomaa oli vain pari kuukautta. Sen ajan lapsista on kuitenkin tullut ihan "täyspäisiä". Meidän tulisi siis löytää yhteisiä ratkaisuja siihen, miten joustamme, miten yhteiskunta joustaa tässä uudessa tilanteessa. Tässä verkostoituneessa maailmassa, missä jo pieni lapsi oppii tuntemaan kiireen, vaativuuden ja ristipaineet, jotka vanhemmista heijastuvat. 

Meidän tulisi myös keskustella, onko tarpeen päivähoidon jälkeen kuskata pientä lasta harrastusten pariin, koska hänelle hyvin riittää se päiväkodin antama virike. Meidän tulisi keskustella, miten lisäisimme lasten arkeen siellä "vieraan" hoidossa lisää aikaa ja rauhallisuutta. Lapsemme tarvitsevat tarpeeksi aikuisen läsnäoloa päiväkodissa. Ryhmäkokoja suurentamalla emme tätä tavoita. Päiväkodin ammattilaiset ovat omien ristipaineidensa alla, kun lapsista tehdään sitä ja tätä lomaketta ja käydään kehitys- tai kasvukeskusteluja, eikä ehditä keskittyä siihen olennaisimpaan täysipainoisesti: lapsen turvallisen kasvualustan luomiseen.

 

Tähän keskusteluun tarvitsemmme vanhempia, kasvattajia, työnantajia, työntekijöitä ja miksei itse lapsiakin.

 

 

Sunnuntain (4.1.2009) Helsingin Sanomissa oli varsin kamalaa luettavaa suomalaisen vanhustenhoidon nykytilasta. Tuli fyysisesti paha olo, kun juttua luki. Omakohtaistakin kokemusta löytyy siitä, että vanhuksia lääkitään syyttä suotta ja liikaa. Kun oma dementoitunnut mummoni aikoinaan joutui sairaalaosastolle pahan virtsatietulehduksen vuoksi, annettiin hänelle rauhoittavia siihen malliin, ettei hän ihmettele, minne on joutunut. Kun tapasi oman mummonsa lääketokkurassa tuli paha olo, mutta jotenkin sen luuli kuuluvan tämän sairauden hoitamiseen, siis dementiapotilaan lääkitsemiseen. Eilinen Hesarin artikkeli tosin havahdutti oman jo kuolleen mummoni osaltakin tajuamaan, mikä on tämän ylilääkitsemisen todellinen syy: liian vähäinen henkilökunta.

 

On äärettömän surullista ja mielestäni ihmisarvoa alentavaa, ettei meillä hyvinvointivaltiossa ole varaa hoitaa vanhuksiamme asianmukaisesti. Dementiaa ei välttämättä kunnolla diagnosoida. Muistihäiriöitä on muitakin kuin varsinainen dementia ja lisäksi muistihäiriöihin on hoitotapoja! Kyseisessä lehtijutussa haastatellun lääkärin oma äiti kärsi muistihäiriöstä, jonka syyksi paljastui B12-vitamiinin  imeytymisongelma. Kyseistä vitamiinia voidaan antaa pistoksena ja näin palauttaa vitamiinitasapaino elimistöön. Vanhuksen muisti parani. 

 

Vakavin puute vanhusten hoidossa on syiden tutkimisen puute. Resurssi- ja aikapulassa on helpompi hutkia kuin tutkia. Yleistetään vaan kaikki vanhukset höperöiksi ja dementikoiksi. En kyllä ymmärrä lääkärikunnan logiikkaa tässä kohtaa: kun vanhuksen käytös on muuttunut, syyksi "kirjoitetaan" dementia tai muistihäiriöt. Pitäisihän asia kuitenki tutkia, miksi vanhuksen käytös on muuttunut.

 

Hesarin artikkelissa oli haastateltu muutamaa johtavaa ylilääkäriä tai professoria eri aloilta, sekä yleislääketieteen että geriatrian. Kaikki nämä asiantuntijat ovat huolestuneita yleislääkäreiden geriatrisen (vanhushoidon) osaamisen tasosta, lääkäreiden määrästä ja lääkäreiksi opiskelevien opetuksen tasosta. Vanhukset lisääntyvät yhteiskunnassa, mutta samaan tahtiin ei lisäänny resurssit! Tuntuu olevan epämuodikasta erikoistua geriatriaan tai tuntea demantiaa hitusen muita osa-alueita paremmin. Tuntuu olevan epämuodikasta hallita elämän ehtoopuolella olevan ihmisen sairauksia tai vaivoja. 

 

Vanhusten ylilääkitseminen on seurausta siitä, että lääkkeiden uskotaan helpottavan vanhusten arkea. Kuka näin uskoo? Eikö lääkkeiden voima tunnusteta tulehdusten ja kipujen hoidossa? Miten lääke helpottaa vanhuksen arkea muistihäiriöissä, jos lääke on a) rauhoittavaa b) mielialalääkettä c) unilääkettä? Miten lääke helpottaa vanhuksen arkea, kun hän niiden voimasta istuu apaattisena koko päivän ja menee nukkumaan tekemättä mitään? Vanhetessa unen määrä vähenee radikaalisti. Meidän hyvinvointivaltiossa vanhusten laitoshoidossa potilaat pakotetaan nukkumaan lääkkeen voimalla ylipitkiä aikoja, koska yövuorossa on vain yksi hoitaja, joka ei kykene huolehtimaan muista kuin nukkuvista potilaista.

 

Tuntuu olevan epämuodikasta sallia vanhuksille ihmisarvoinen elämä. Moni nyt laitoshoidossa liikalääkityksessä oleva vanhus pärjäisi kotona kotihoidon avun turvin paljon nykyistä virkeämpänä ja iloisempana vanhuksena, jos häntä ei olisi ensin diagnosoitu väärin ja toiseksi lääkitty tokkuraiseksi omaisilleenkin vieraaksi tulleeksi ihmiseksi. Tokkurainen vanhus on vaara-altis, kaatuilemiset tulevat kalliiksi. Edullisempaa olisi hoitaa vanhuksia kotona ja lääkitä vähemmän. 

 

Ihan nappia painamalla asioita ei kuitenkaan saada muuttumaan. Ensinnäkin tarvitaan poliittista tahtoa resurssoida vanhusten hoito oikealla tavalla. Toisekseen tarvitaan oikeaa järjenkäyttöä siihen, miten EU-kilpailulainsäädäntöä tulkitaan. Nyt kunnat kilpailutuksessaan valitsevat halvimman vaihtoehdon. Hesarin artikkelissa haastateltu yleislääketieteen professori toteaa, että "tuskin EU:ssa on ajateltu tässä yhteydessä [kilpailuttamisessa] kehitysvammaisia ja vanhuksia." Professori on nähnyt, että kunnan valitsemassa halvimmassa hoitoratkaisussa päätös perustuu 70% hintaan ja 30% laatuun, "vaikka suhdelukujen pitäisi olla päinvastoin". 

Kolmanneksi tarvitaan asennemuutosta. Niin sanotusta säilövästä hoidosta on päästävä lääkkeettömään, yksilölliseen ja kiireettömään hoitoon.

 

 

Kunnallisvaaleissa valituksi tulleet valtuutetut ja varavaltuutetut ovat velvollisia jättämään ilmoituksen vaalirahoituksesta kuntiensa vaalilautakunnille kahden (2) kuukauden kuluessa vaalituloksen vahvistamisesta eli 29.12.2008 mennessä.

Viime vuonna laajaksi levinnyt eduskuntavaalirahoitusjupakka aiheutti julkista keskustelua vaalirahoituksen läpinäkyvyydestä ja avoimuudesta. Vaalituen kohdalla on mainittava tukija, jos summa on 1000 euroa tai suurempi. Pienempien summien kohdalla ei tarvitse ilmoittaa tukijaa.

 

Omalta osaltani vaalirahailmoitus on tässä:

 

Vaalikampanjan kulut yhteensä 827,20 euroa.

Vaalimainonta 545,38 euroa (lehti-ilmoitukset)

Muu vaalimainonta 281,82 euroa (esite)

 

Vaalikampanjan rahoitus yhteensä 827,20 euroa

Omat varat 627,20 euroa

Ulkopuolinen tuki yhteensä 200 euroa, josta yksityishenkilöltä saatu tuki 100 euroa ja muilta vastaavilta päätahoita saatu tuki 100 euroa.

 

Vihdissä kahta valtuutettua lukuunottamatta kaikki ovat jättäneet ilmoituksensa. Tiedot voi käydä katsomassa Vihdin kunnan sivuilta www.vihti.fi