Eurooppatiedotus teki yhteistyötä tänä vuonna perinteisen  Naisten Kympin kanssa ja toi ehdokkaita framille. Muutama ehdokas jopa juoksi kympin, moni oli mukana lavaesittelyssä ja /tai 6,5 kilometrin kohdalla olleessa juomapisteessä. YLE uutisoi Kympistä nimenomaan tällä vaaliteemalla, muut kanavat keskittyivät itse juoksuun.

 

Tästä pisteet Ylelle: hyvä, että nosti vaalit ja äänestämisen ja mukana olleita ehdokkaita esille. Mediakeskustelu vaaleista on keskittynyt tähän asti aika tavalla epäolennaisuuksiin, eikä tahti välttämättä muuksi muutu tämän loppukiriviikon(kaan) aikana. Asiasisällöistä ei keskustella julkisuudessa, vaalikentilllä erilaisissa tilaisuuksissa onneksi näin tehdään!

 

Linkki Ylen uutisiin, klikkaa tästä

 ja valitse video "Eurovaaleihin aikaa tasan viikko"

 

Vihreiden Pasi Toiviainen ei esiintynyt lavalla edukseen purkamalla lavatilaisuuden turhautumistaan muihin ehdokkaisiin (jotka Arto Bryggarea lukuunottamatta olivat naisia). Alunperin lavalla piti keskustella ruoan alkuperästä, mutta suuren ehdokasmäärän takia tilaisuus olikin muutettu jokaiselle ehdokkaalle annetun yksi minuuttisen puheenvuoron pitämiseen. Tähän Toiviainen totesi, että  lavatilaisuus on muutettu karjamarkkinoiksi! Tämä herätti välittömän ja erittäin luonnollisen kuhinan lavalla olleiden naisten keskuudessa, johon Toiviainen jatkoi kommentoimistaan: "no pääseepähän ainakin lööppeihin". Siis tähänkö on tultu? Ehdokkaat haluavat hinnalla millä hyvänsä lööppeihin? Vaikka sitten halveeraamalla naisehdokkaita karjaksi.

 

 

Vaaleja käydään yhä enenevissä määrin netissä. Vaalikoneet, verkkomainonta, ehdokkaiden omat sivut ja blogit houkuttelevat äänestäjiä tutustumaan ehdokkaisiin ja valitsemaan, kenelle äänensä antavat. Vihdissä käydään syyskuussa toisetkin vaalit, kun kunnallisvaalit uusitaan. 

Vihdin Vasemmistoliitolle on nyt avattu omat kotisivut osoitteessa www.vasemmistoliitto.fi/vihti 

 

Euroopan parlamentin vaalien varsinaiseen äänestyspäivään on nyt kahdeksan yötä. Huomenna ennakkoäänestyspaikat pysyvät suljettuina helluntain takia. Ennakkoon voi vielä äänestää maanantaina ja tiistaina. 

 

Päivän tutkimustulos tulee RKP:n teettämästä Taloustutkimuksen mielipidekyselystä, joka ennustaa Vasemmistoliitolle 9 prosentin kannatusta ja yhtä paikkaa.Tulos on hyvä tsemppari viimeiselle kampanjaviikolle. Loppuun asti on kansaa heräteltävä näiden vaalien tärkeyteen ja houkuteltava epäröijiä vaaliuurnille. Samainen tutkimus povaa myös varsin tiukkaa kisaa viimeisistä EP-paikoista. Suomestahan valitaan parlamenttiin 13 edustajaa, mikä on yksi vähemmän kuin viisi vuotta sitten.

 

Tässä Taloustutkimuksen koko mittaustulos:

 

Keskusta 17% Paikat 2 Äänet 256000

Kokoomus 25% Paikat 4 Äänet 378000

SDP 17% Paikat 2 Äänet 253000

Vas. 9% Paikat 1 Äänet 131000

Vihreät 13% Paikat 2 Äänet 196500

RKP 6% Paikat 1 Äänet 93500

KD+Peruss. 11% Paikat 1 Äänet 172000

 

 

Näitä vaaleja vaivaa värittömyys, innottomuus, hurmoksellisuus. Valtakunnan päälehdessä moni uutissivun juttu viimeisen viikon aikana on koskettanut nimenomaan EU-vaalien laimeutta. Yleisönosastoissa laimeutta kaadetaan myös ehdokkaiden niskaan.

 

Mikä innostaa suomalaista vaalikampanjoihin? Jos kansa on kyllästynyt julkkisehdokkaisiin, miksi media sitten ei nosta nimettömimmistä ehdokkaista ketään esiin? Media ruokkii julkisuutta ja toisin päin. Näin se näyttää olevan jopa tiukassa asia-aiheessa, kuten vaaleissa. Vai halutaanko vaalikampanjoista enemmän karnevaaleja ja kansanhuveja, eikä asiapitoista "tylsyyttä"? Koko maailma seurasi Amerikan presidenttivaaleja. Vaalimeininki Jenkeissä on vallan toista kuin täällä. Ehdokkaat olivat silti esillä vahvasti asioillla! Miten Suomessa päästäisiin samaan?

 

Eurovaalit ovat ehdokkaan kannalta toisaalta aika mahdottomat, toisaalta aikamoinen mahdollisuus. Voihan ensi kertaa koko suku ja kaikki ystävät äänestää sinua vaalipiiristä riippumatta. Mutta sitten se mahdottomuus: miten saat itsesi tutuksi koko kansalle Hangosta Utsjoelle, ellet ole valmiiksi julkkis, tunnettu? Euroopan parlamenttiin tulee valita asiansa osaavia ihmisiä, ei suosituimmuuspisteitä puolueelle kerääviä julkkisehdokkaita. Ilman suurta rahapottia ei ehdokas kuitenkaan saa naamaansa tutuksi kaikkialla Suomessa.

 

Minun demokratiani ei ymmärrä sitä, että vaaleissa läpimenoon vaaditaan yli 100 000 euroa. Ehdokkaiden saaminen tulee jatkossakin olemaan vaikeaa, kun vaalibudjetit kasvavat vuosi vuodelta ja vaali vaalilta. Netti ei ratkaise vielä näitäkään vaaleja, vaikka entistä enemmän netti leviää myös kampanja-areenana. 

 

Eurovaaleissakin jokaisella Suomessa asuvalla äänioikeutetulla on vain yksi ääni. Se ääni on äärettömän arvokas. Voit äänestää vain kerran, antaa äänesi vain yhdelle ehdokkaalle. Kannattaa harkita tarkkaa, kenelle äänensä antaa. Äänellä on väliä: pienistä asioista syntyy iso Virta. Yhdestä äänestä koostuu äänimääärä, jolla mennään läpi. Vaalimatematiikka on vähän vaikeampaa kuin normaali Ojalan laskuoppi, mutta se kuitenkin pätee, että sinun äänesi tarvitaan kerryttämään äänipottia minulle. Älä jätä tilaisuuttasi käyttämättä. Nämä vaalit ovat vain kerran tänä vuonna... :)

 

 

 

Arjen hyvinvointi-seminaari torstaina 28.5. klo 17-19 yhdessä turkulaisen eurovaaliehdokkaan Jukka Kärkkäisen kanssa.

 

aika: torstai 28.5. klo 17–19 

paikka: Elämäntapaliiton Elokolo (Osoite on Toinen Linja 31, Helsinki)

Seminaarissa alustavat hienot tukijani Claes Andersson ja Kalevi Kivistö. Äänessä ovat myös molemmat ehdokkaat.

 

ohjelma: 

* Kulttuurin yhteys mielenterveyteen / Claes Andersson

* Yhteiskunnan rooli hyvinvoinnin ylläpitämisessä / Kalevi Kivistö

* Mielentervespalvelut Suomessa / ehdokas, lääkäri Jukka Kärkkäinen

* Liikunta osana ihmisen hyvinvointia ja henkistä jaksamista / ehdokas Sari Virta (aihe on minulle läheinen, koska olen koulutukseltani psykologian opettaja)

Lisäksi yleisön kysymyksiä ja keskustelua.

Olette lämpimästi tervetulleita tähän vaaliseminaariin, jonka aihe on Suomessa entistä tärkeämpi. Seminaarin aihe on noussut vaalikampanjan aikana esiin nousseista keskusteluista ihmisten kanssa. Todella moni on tullut huolestuneena toivomaan, että Suomessa (ja EU:ssa) voitaisiin tehdä jotain mielenterveyspalveluiden hoitamiseen ja kehittämiseen.

 

Seminaari on maksuton.

Paikan päällä on mahdollista ostaa myös Sarin "Järkevästi sydämellä. Euroopassakin." - paitoja.

Seminaarissa on kahvitarjoilu.

 

 

Ehdokkaana vapaa-aikaa ei ole. Työn, perheen ja kotihommien jälkeen kaikki aika yöunista nipistäen menee kampanjassa. Ja luvalla sanoen koti olisi ihan kaaoksen vallassa, ellei mieheni olisi ottanut sen hoidosta vastuun tämän vaalikampanjan aikana. Meillä myös perheen isä osaa hienosti organisoida "tippaleipäaivojen" tapaan näitä asioita. Siitä iso kiitos hänelle.

 

Vaalikoneiden lisäksi satelee uskomaton määrä kyselyjä lehdistä, kansalaisjärjestöiltä, yhdistyksiltä ja yksityisiltä kansalaisilta. Liitän tähän nyt esimerkiksi yhden vähän erilaisemman kyselyn. On piristävää, kun kyselyt kattavat monipuolisesti elämää ja maailman kirjoa.

 

 

1) Liikunta kuuluu elämääni yhtä lailla kuin perhe, työ tai vaikkapa aamiainen. Valitettavasti ruuhkavuosia elävänä pienten lasten äitinä omaan liikuntaan ei juuri nyt jää ollenkaan sitä aikaa, mitä haluaisin. Erityisen haastavaksi tämän vuoden osalta liikkumisen mahdollisuudet ovat tehneet työkiireet, vaalikampanja ja vasta alkanut valtuustotyö Vihdissä. Kun liikkuminen on kuitenkin ”verissä”, yritän löytää pieniäkin tilaisuuksia omalle liikkumiselle. Työmatkoille on helppo ottaa lenkkivaatteet mukaan. Erityisiä hyötyliikuntapaikkoja hyödynnän jatkuvasti. Kävelen pieniä matkoja, jos mahdollista; käytän portaita hissin sijaan yms.

Kun nykyinen nimeni on Virta, on siitä riittänyt paljon erilaisia letkautuksia liikkumiseen ja tekemiseen liittyen. Kyllä se nimenomaan niin onkin, että liikunta antaa energiaa (virtaa). Liikunnan avulla pysyn kunnossa, jaksan hoitaa työni ja luottamustoimet ja hoitaa kodin askareita. Liikkumattomuus näkyy ja tuntuu nopeasti: niska- ja hartiakipuina, päänsärkynä, yleisenä väsymyksenä. Erityisesti nautin ulkona liikkumisesta, koska kroppa ja pääkoppa tarvitsevat, ellei päivittäistä, niin lähes päivittäistä ulkona olemista. 

 

2) Lapsuuteni urheilu-ura alkoi Oulaisten Tarun riveissä osallistumalla pm-viesteihin ja siellä 3x800 metrin viestiin ankkurijuoksina. Kisapaikkana oli Kuivasjärvi Oulun seudulla. Varsinainen päälajini oli pitkään hiihto. Hiihdin 20-vuotiaaksi saakka kansallisella tasolla. Hyvänä kesätreeninä toimi aina pitkät juoksumatkat ja myöhemmin myös suunnistuksin.

Opiskeluvuosina liikunnassa oli hiihdon ja juoksun osalta vähän taukoa. Harrastin myös sulkapalloa ja erilaiset jumpat ovat aina kuuluneet ohjelmaani. Aloittaessani Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtajana piirin hiihtojaoston kokouksessa Liedon Lujan silloinen puheenjohtaja Jorma Vieno houkutteli minut seuransa toimintaan mukaan. Hiihdin jopa parit kilpailut siis 2000-luvulla ennen lasten syntymää. Mieluisimmaksi liikuntamuodoksi on kyllä nyt jäänyt juoksu, jota olen ennen lapsia ja lasten teon välissä treenannut tavoitteellisestikin. Kaikki matkat kympistä puolimaratoniin ja maratoniin käyvät. Vaalien ja liittojuhlan jälkeen lupaan aloittaakin taas säännöllisen lenkkeilyn. Lisäksi käyn body compat - ja body pump - jumpissa ylläpitämässä lihaskuntoani.

Nykyisin työskentelen liikuntajärjestössä, joten liikunnan voi siltäkin osin sanoa näyttelevän merkittävää roolia elämässäni. Urheilun seuraamisen suhteen olen myös lähes kaikkiruokainen. Penkkiurheilu kotisohvalta vaihtuu välillä katsomokannustamiseen stadioneilla ja halleissa.

 

 

Oma ammattiliittoni JHL on tehnyt EU-vaaleista oman sivustonsa. Sivuilla on paljonkin asiaa vaaleihin liittyen, mutta suoraan ehdokkaiden esittelyyn pääset klikkaamalla tästä

 

 

Äitienpäivänä perheissä vietetään yleensä perhekeskeistä yhdessäolon päivää. Tapoja sen viettämiseen on monia, kuten on perheitäkin. Pääasia, että ollaan ja touhutaan yhdessä. Ja jopa useamman sukupolven voimalla. 

YLE käsitteli pääuutisissaan perhe- ja työelämän sovittamista ja haastatteli jutussa äitiä, jolla on vaativa jopa 15 päivää kuukaudessa matkustelua vaativa työ. Tässä perheessä on sovittu, että perheen isä ottaa suuremman vastuun lasten arjessa. Näin se menee meilläkin tällä hetkellä, kun työn haasteet (TULe2009-liittojuhla Tampereella 5.-14.6.) yhdistettynä eurovaalikampanjaan vievät minua nyt ympäriinsä. Vihdissä käydään ajankohtaista keskustelua syksyllä aloittavien ekaluokkalaisten iltapäivätoiminnasta, kun kunta ei pysty tarjoamaan kuin murto-osalle hakeneista iltapäivätoimintaa. Tälle kohta päättyvälle lukuvuodelle paikkoja riitti jopa osalle tokaluokkaisiakin.

 

Mannerheimin Lastensuojeluliitto julkisti reilu kuukausi sitten vuosiraportin vuoden 2008 Lasten ja nuorten puhelimen toiminnasta. Raportti on karua kertomaa sen osalta, että pienet koululaiset ovat iltapäivisin liian yksin! Vapaaehtoiset työntekijät vastasivat kaikkiaan 64 422 puheluun ja 2657 nettikirjeesen. Aktiivisin soittajaryhmä oli 7-13-vuotiaat tytöt ja pojat (70 % kaikista). Runsaimmat yhteydenotot tulevat heti klo 14, kun palvelu avataan eli kun lapset ovat yksin kotona. 

Vanhemmilta saattaa jäädä huomaamatta lapsen kokemukset yksinäisistä iltapäivistä, koska lapsi oppii nopeasti tyytymään olosuhteisiin. Kuitenkin lapsella on tarve jakaa koulupäivän asioita aikuisen kanssa heti tyhjään kotiin tultuaankin. Vaikka lapsi soittaisikin palvelevaan puhelimeen, ei se poista oman vanhemman kanssa käytyä keskustelua päivän tapahtumista ja mieltä askarruttavista asioista. 

 

Ikävuosina 7-12 opitaan paljon sosiaalista ja moraalista toimintaa: toiminta ryhmässä, omien tunteiden ymmärtäminen ja hallitseminen, toisten ihmisten huomioon ottaminen. Tähän lapsi tarvitsee aikuisten tukea ja ohjausta. Viime laman seurauksia maksetaan tänä päivänä kalliisti. Silloin koulujen kerhotoimintaa supistettiin, eikä sitä palautettu hyvinä aikoinaan menetetylle tasolle. Ja nyt varmasti kunnissa leikataan taas samoista asioista, viitteitä siitä jo on. Samoin supistettiin kouluterveydenhuollosta ja ehkäisevästä lastensuojelutyöstä. Lasten ja nuorten mielenterveystyö ei hyvinä aikoinakaan ole noussut sille tasolle, mitä olisi tarvittu 1990-luvun laman seurausten jälkihoitoon. Entä siis tämän taloushässäkän aikana tehtävät päätökset? Toivottavasti nyt osaamme olla kauttaaltaan päättäjinä viisaampia ja jättää leikkaukset tekemättä lapsia ja nuoria koskevista palveluista!

Lasten yksinäisiä iltapäiviä ja hetkiä ehkäistään parhaiten tarjoamalla kaikille ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille aamu- ja iltapäivätoimintaa.

 

 

Nyt se kampanja saa oikein kunnon sysäyksen, kun ehdokasnumerot ovat käytössä. Minua voi äänestää numerolla 120. Se on hyvä numero.

Puolueen kampanja julkistettiin myös tänään. Eurovaalikampanjassa edetään omatunnon äänillä. 

 

Vasemmistoliiton tiedote 7.5.2009

 

Julkaisuvapaa heti

 

Vasemmistoliiton eurovaaliehdokkaat ovat omantunnon ääniä

 

Omatunto on vasemmistoliittolainen, sanoi puolueensa eurovaalikampanjan torstaina Helsingissä avannut puheenjohtaja Martti Korhonen. 

 

Omatuntokampanjalla Vasemmistoliitto muistuttaa, että puolueen linjaukset noudattavat ihmisten enemmistön omantunnon ääntä. Puolueen yleisjulisteessa on slogan "Omatuntosi ajattelee kuten me." Vasemmistoliiton eurovaalisivut löytyvät osoitteesta http://www.testaaomatuntosi.fi

 

Eurovaalikampanjoinnissa Vasemmistoliitto nostaa esiin vahvasti ehdokkaansa. Vasemmistoliiton eurovaaliehdokkaat ovat vaalikampanjan ajan ja myös sen jälkeen omantunnon ääninä. Vasemmistoliiton tavoitteena eurovaaleissa on uusia puolueen meppipaikka. Vasemmistoliitolla on 20 ehdokkaan täysi lista, jossa on 10 miestä ja 10 naista. 

 

Vasemmistoliiton mielestä nyt on aika antaa ääni niille ehdokkaille, joita omatunto äänestäisi. Viime vuosina toteutettu politiikka on lisännyt ympäristöongelmia ja ihmisten välistä eriarvoisuutta. Ahneuden politiikka on ajanut maapallon myös historialliseen lamaan. Tätä politiikkaa ajaneet ihmiset ovat varmasti tunteneet omantunnon piston sydämissään toteuttaessaan näitä ratkaisuja. Vasemmistoliiton mielestä nyt on aika kuulla myös omantunnon ääntä eurovaaleissa.

 

 

Nykyinen Euroopan Parlamentti kokoontuu tällä viikolla viimeistä kertaa. Sitten mepeillä alkanee "vaaliloma" ja osalla tietysti meppiura loppuu, koska kaikkihan eivät ole hakemassa jatkoaikaa enää Brysselin komennukselleen.

 

EU:n talouden elvytyspaketti ehtinee elvyttää taloutta tänäkin vuonna, vaikka kiirettä voi hiukan pitää. Nyt hyväksytty 5 miljardin arvoinen elvytyssuunnitelma on vuosille 2009-2010. Energia-alan hankkeisiin tästä on tarkoitus sijoittaa lähes 4 miljardia. Näitä ovat kaasu- ja sähköverkkojen yhteenliittämiset, merituulivoimahankkeet sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi.

 

Sata miljoonaa euroa on tulossa Suomen ja Viron välisen merikaapelin rakentamiselle. Paketissa on myös jätetty se mahdollisuus, että käyttämättä jäävät rahat ohjataan hankkeisiin, joilla edistetään energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

 

Maaseudun kehittämiseen hyväksyttiin noin miljardin euron elvytyspaketti, joka sisältää erityisesti laajakaistayhteyksien kehittämisen maaseudulla.

 

 

Hesarin pääuutisena oli tänään sen tilaama tutkimus, jossa kysyttiin keitä äänestäjät voisivat kuvitella äänestävänsä tulevissa EU-vaaleissa. Tutkimuksessa tarjottiin 48 ehdokkaan nimilistaa eli siinä oli mukana vain ns. julkkisehdokkaat tai muuten nimekkäät ehdokkaat (kuten kansanedustajat). Lehti korosti, ettei tutkimus missään nimessä mittaa varsinaista kannatusta, koska tutkimukseen osallistunut sai siis listata kaikki, joita voisi kuvitella äänestävänsä.

 

Tuloksen yllätys oli ehkä siinä, etteivät puolueiden julkkisehdokkaat nousseetkaan listan kärkeen, eikä ylipäätään helposti listalla 10 suosituimman nimen joukkoon. EU-vaalit ovat henkilövaalit enemmän kuin mitkään muut vaalit, lukuunottamatta tietystikään presidenttivaaleja. Onhan se niin, kun vaalipiirinä on koko Suomi, läpi mennäkseen on oltava tunnettu valtakunnallisesti tai sitten rahaa toteuttaa valtakunnallinen näkyvä kampanja. Näin teki mm. nykyinen ulkoministerimme viime eurovaaleissa. Suhteellisen tuntematon Stubb kampanjoi valtakunnallisesti suuren rahamäärän turvin ja aikaansai kaiken kaikkiaan suuren äänivuöryn.

 

Näissä vaaleissa ei toistaiseksi ole tullut esiin sitä ehdokasta, joka laittaa likoon 200 000 euroa. Sellaisia ehdokkaita lienee, joilla vaalikassassa on lähemmäs 100 000. Ehdokas Soini ilmoittaa käyttävänsä näissä vaaleissa noin 7000 euroa. Näissäkin vaaleissa kampanjointi menee joiltain osin överiksi, kuten on mennyt kunta- ja eduskuntavaaleissa. Kuntavaaleissakin jotku käyttivät enemmän kuin Soini aikoo näissä vaaleissa käyttää. Vaalirahoituksen kerääminen tällaisena aikana ei ole helppoa. Toinen rahoitusta hillinnyt seikka on vuoden takainen vaalirahoituskohu. 

 

Haavevaaleissa kaikilla ehdokkailla olisi käytettävissään sama rahamäärä. Tasapuolistako? Tasa-arvoistako? Ainakin mielenkiintoista olisi kokeilla, miten äänestämiseen vaikuttaisi se, että käytettävissä olevalla samalla rahamäärällä kukin ehdokas tukiryhmänsä kanssa valitsisi, miten rahalla kampanjoisi. Ja lopputulosta voisi joiltakin osin vertailla & tarkastella valittuihin keinoihin ja niiden purevuuteen äänestäjiä kohtaan.

 

 

Päivän Hesari kirjoittaa vallan keskittymisestä Euroopan parlamentissa sekä äänestysaktiivisuudesta Euroopan Unionin jäsenvaltioissa. Saksassa äänestysprosentti on laskenut vaali vaalilta, viisi vuotta sitten se oli jo alle eurooppalaisen keskiarvon. Saksan ylin johtava vaaliviranomainen toteaakin, että se on EU:lle suuri taakka, kun äänestysaktiivisuus ei ole suurempi. Viime vaaleissa EU:n keskiarvo oli 45,6 prosenttia, kun Saksassa jäätiin 43:een.

 

EU-parlamentti on ainoa suorilla kansanvaaleilla valittava unionin elin, mutta se ei yksin tunnu houkuttavan eurooppalaista kansaa vaaliuurnille. Unionin päätöksenteon uskotaan tapahtuvan tuolla jossain kaukana Brysselissä, eikä havaita, että päätökset, joita siellä jossain tehdään, vaikuttavat omassa arjessa. Vai mitä sanotte tästä: alemmat kännykkämaksut, tiukemmat turvamääräykset leluille. 

 

EU:n tulee kehittyä kohti kansalaisten Eurooppaa. Miten saataisiin siis väki kaikkialla EU:n jäsenmaissa havahtumaan kesäkuussa vaaliuurnille? Kun ajelin vappuaamuna kohti Varkautta, radiouutisissa todettiin puolueiden ottavan vauhtia kovin vaimeana käyvään EU-vaalikampanjaan. Mutta mitä teki Suomen keskusta? Avasi presidenttipelin. Niin, onhan ne vaalit tuolla jossain vuonna 2012. Jokohan joku tietäisi päivämääränkin?

 

Omassa kampanjassani tuon esille arjen EU:ta, kansalaisten Eurooppaa. Keittiön pöydän äärestä ja kotisohvan kulmalta seurattunakin EU elää, näkyy, kuuluu, tuntuu meidän arjessa. Ja näin on jatkossakin. Mutta miten se vaikuttaa meidän arjessa, siihen voimme kukin äänestyspäätöksillämme vaikuttaa. Äänestä siis viisaasti.

 

 

Puhereferaatti vappupuheesta Varkauden torilla 1.5. klo 11

 

Työvuosia lisää

työelämän laatua 

parantamalla

 

Varkauden vappujuhlassa puhuneen Työväen Urheiluliiton kehittämisjohtaja Sari Virran (vas.) mielestä hallituksen synnyttämä eläkekiista oli turha ja huonosti harkittu.

Työelämän kehittäminen nousi kuumaan keskiöön hetki sitten, kun hallitus ilmoitti yksipuolisesti nostavansa eläkeiän 65 vuoteen. Suomessa on vallinnut yksimielisyys siitä, että työeläkejärjestelmän muutokset valmistellaan huolellisesti kolmikannassa. 

- Eläkekiista oli tarpeeton, koska jokaisen osapuolen yhteinen tavoite on myöhentää todellista eläkkeelle siirtymistä. Työeläkekiista nosti keskusteluun työelämän kehittämisen siten, että yhä useampi pärjää ja viihtyy töissä pidempään. Nykymenolla ei pitkälle pötkitä, Virta sanoi. 

Hallitus ilmoitti tarkoitusperäkseen pidentää suomalaisten työuraa. Virran mukaan työelämän laatua on parannettava, jos työuria halutaan pidentää jo työuran alusta alkaen. 

- Se onnistuu takaamalla kaikille ammattia vastaava koulutus ja varmistamalla ammatillisen osaamisen ylläpito jatkossakin. Työssä jaksamista auttaa työn, perheen ja vapaa-ajan tasapaino sekä työaikojen joustot myös työntekijöiden tarpeiden mukaan. 

- Olennainen merkitys on myös työterveyshuollon takaamisella kaikille työntekijöille. Tällä hetkellä erityisesti pätkä-, vuokra- ja matkatöissä olevat työntekijät jäävät usein säännöllisen työterveyshuollon ulkopuolelle, Virta sanoi. 

Talouden taantuma yllätti kunnat. Kuntien talouden tunnusluvut kääntyivät alkuvuodesta sellaiseen asentoon, johon ei viime vuoden syksyllä osattu varautua.

Virran mukaan kunnissa ei kannata ajaa alijäämää kiinni. Talous on pyrittävä pitämään tasapainossa, jolloin alijäämä ei lisäänny.

- Varkaudessakin palveluiden tuottamisen on oltava etusijalla tässä vaiheessa ja lopullinen talouden tasapainottaminen kannattaa tehdä nousukauden aikana. Kuntapoliitikkojen kannattaa ajatella järkevästi myös kunnallisten palvelujen kilpailuttamisessa. Siirto yksityiseen palvelutuotantoon ei ole autuaaksi tekevä asia, Virta sanoi.

Kuntalaisten hyvinvointiin kuuluvat myös liikuntapalvelut. Liikunta on Varkaudessakin oltava hyvinvointipalveluja. 

Virran mielestä ei voi liiaksi korostaa liikunnan merkitystä nuorten, työikäisten ja ikääntyvien perusterveyden huollon osana. 

- Liikunta ja kulttuuri toimivat myös syrjäytymisen ehkäisyssä, joka erityisesti laman aikoina on uhkana niissä perheissä, missä työttömyys ja taloudellinen ahdinko eniten koettelee. Viime laman kalliita seurauksia maksetaan yhä, Virta sanoi. 

Puhereferaatti vappupuheesta Pieksämäen torilla 1.5. klo 12.20

Pieksämäellä vasemmistoliiton ja vihreiden yhteisessä vappujuhlassa puhuneen Työväen Urheiluliiton kehittämisjohtaja Sari Virran mielestä hallituksen synnyttämä eläkekiista oli turha ja huonosti harkittu.

Työelämän kehittäminen nousi kuumaan keskiöön hetki sitten, kun hallitus ilmoitti yksipuolisesti nostavansa eläkeiän 65 vuoteen. Suomessa on vallinnut yksimielisyys siitä, että työeläkejärjestelmän muutokset valmistellaan huolellisesti kolmikannassa.

- Eläkekiista oli tarpeeton, koska jokaisen osapuolen yhteinen tavoite on myöhentää todellista eläkkeelle siirtymistä. Työeläkekiista nosti keskusteluun työelämän kehittämisen siten, että yhä useampi pärjää ja viihtyy töissä pidempään. Nykymenolla ei pitkälle pötkitä, Virta sanoi.

Hallitus ilmoitti tarkoitusperäkseen pidentää suomalaisten työuraa. Virran mukaan työelämän laatua on parannettava, jos työuria halutaan pidentää jo työuran alusta alkaen.

- Se onnistuu takaamalla kaikille ammattia vastaava koulutus ja varmistamalla ammatillisen osaamisen ylläpito jatkossakin. Työssä jaksamista auttaa työn, perheen ja vapaa-ajan tasapaino sekä työaikojen joustot myös työntekijöiden tarpeiden mukaan, Virta sanoi.

Virran mukaan ei ole sellaista vastuullista kuntaa, joka ei pyrkisi korjaamaan tälle vuodelle hyväksyttyä talousarviotaan.

- Lienee ihan sama, puhummeko lamasta vai taantumasta, tarkoitamme lopulta samaa asiaa. Kuntien talouden tunnusluvut kääntyivät alkuvuodesta sellaiseen asentoon, johon ei viime syksynä osattu varautua, Virta sanoi.

Kuntaliitosten määrä on tällä vuosituhannella kasvanut kiihtyvällä vauhdilla. Vähintäänkin samalla vauhdilla liitoksia toteutuu myös seuraavien viiden vuoden aikana.

Virta muistutti kuntaliitoksia tehtävän talouden ja kuntapalveluiden parantamiseksi sekä turvaamiseksi. Pieksämäellä kuntaliitos tehtiin historiallisesti kahdessa vaiheessa, joista viimeisin vuoden 2007 alussa.

- Nyt talous on tasapainossa, mutta aiemmassa asetelmassa alijäämää olisi todennäköisesti kertynyt ja tuloveroakin olisi jouduttu korottamaan.

Täällä oltiin liikkeellä, ei vain ajoissa vaan riittävän ajoissa, Virta sanoi.

Hänen mukaansa Pieksämäellä, kuten monissa muissakin asukasluvultaan pienissä, mutta pinta-alaltaan laajoissa kunnissa on suurena haasteena kylien säilyttäminen elinvoimaisena. Kun kylät halutaan säilyttää elävinä, on lähipalveluiden oltava kunnossa. Ei riitä, että kylän kauppa pitää ovensa auki, kyläläisten on päästävä myös kaupungin keskustaan asioille.

- Hyvinvointiyhteiskuntaan ei kuulu se, että asiointimatkoja varten on tarvitaan oma auto. Joukkoliikenne on turvattava ja kuntien on omilla päätöksillään edesautettava hyvien kulkuyhteyksien syntymistä.

Ympäristöasiatkin velvoittavat meitä kantamaan tässä asiassa vastuumme päästöjen vähentämisenä. Syrjäseuduilla tulee huolehtia myös turvallisesta liikkumisesta laajemminkin. Myös kevyen liikenteen väyliä tarvitaan tämän varmistamiseksi, Virta sanoi.