|
Vappupuhe 1.5. Pieksämäki
Tervehdys ja hyvää vappua kaikille pieksämäkeläisille,
Pieksämäestä minulle tulee aina mieleen rautatieasema ja lentopallo. Nämä lienevät monen muunkin suomalaisen mielikuvaa kotikunnastanne.
Tänään meillä on juhlapäivä. Juhlimme vappua: Työn juhlaa - meillä ja muualla maailmassa. Vappumarssit ovat menettäneet osallistujiaan ja niin sanotun perinteisen työväen vapun rinnalle on tullut karnevaalimeininkiä. Opiskelijat ovat ottaneet vappua haltuunsa jo vuosien ajan aloittamalla juhlinnan jopa viikkoa ennen myymällä erilaisia vappujulkaisuja.
Vappua vietetään kuitenkin edelleen Suomen kunnissa näin samalla tavalla kuin täällä Varkaudessa. Puheen aiheita ja keskustelun avauksia kyllä riittää. Vuosi sitten vappupuheissa mellastettiin työväen puolueiden asemasta oppositiossa ja tehtiin ns. välitilinpäätöstä reilun vuoden ajan toimineen hallituksen toimista. Vappupuheissa vuosi sitten valmistauduttiin myös syksyn kuntavaaleja varten.
Tätä vappua sävyttää talousahdinko, taantuma, lama. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, vaikka tässä asiassa ei voida puhuakaan rakkaasta lapsesta. Lama on totta. Ihmisiä lomautetaan ja irtisanotaan yksinomaan jo laman varjolla, vaikka tuotannollisia ja taloudellisia syitä ei olisikaan.
Tällä hetkellä ei ole sellaista vastuullista kuntaa, ei sellaista vastuullista kaupunkia, joka ei pyrkisi korjaamaan tälle vuodelle hyväksyttyä talousarviotaan. Lienee ihan sama, puhummeko lamasta vai taantumasta, tarkoitamme lopulta samaa asiaa. Kuntien talouden tunnusluvut kääntyivät alkuvuodesta sellaiseen asentoon, johon ei viime syksynä osattu varautua.
Kuntaliitosten määrä on tällä vuosituhannella kasvanut kiihtyvällä vauhdilla. Ei tarvitse olla kunnallisten asioiden asiantuntija, kun voi suhteellisen suurella varmuudella ennustaa liitoksia toteutuvan myös seuraavien viiden vuoden aikana.
Kuntaliitoksia tehdään talouden ja kuntapalveluiden parantamiseksi sekä turvaamiseksi. Pieksämäellä kuntaliitos tehtiin historiallisesti kahdessa vaiheessa, joista viimeisin vuoden 2007 alussa. Nyt talous on tasapainossa, mutta aiemmassa asetelmassa alijäämää olisi todennäköisesti kertynyt ja tuloveroakin olisi jouduttu korottamaan. Voidaan kai todeta, että täällä oltiin liikkeellä ei vain ajoissa, vaan riittävän ajoissa.
Pieksämäellä, kuten monissa muissakin asukasluvultaan pienissä, mutta pinta-alaltaan laajoissa kunnissa on suurena haasteena kylien säilyttäminen elinvoimaisena. Kun kylät halutaan säilyttää elävinä, on lähipalveluiden oltava kunnossa. Ei riitä, että kylän kauppa pitää ovensa auki, kyläläisten on päästävä myös kaupungin keskustaan asioille.
Hyvinvointiyhteiskuntaan ei kuulu se, että asiointimatkoja varten on tarvitaan oma auto. Joukkoliikenne eli tässä tapauksessa linja-autovuorot on turvattava ja kuntien on omilla päätöksillään edesautettava hyvien kulkuyhteyksien syntymistä. Ympäristöasiatkin velvoittavat meitä kantamaan tässä asiassa vastuumme päästöjen vähentämisenä. Syrjäseuduilla tulee huolehtia myös turvallisesta liikkumisesta laajemminkin. Myös kevyen liikenteen väyliä tarvitaan tämän varmistamiseksi.
Pieksämäki on oman nykyisen kotikuntani Vihdin kaltainen ja painimme samojen haasteiden edessä. Palvelujen tasapuolinen turvaaminen kuntalaisille tulee olla päätöksenteossa arvona.
Päätöksien vaikuttavuutta kuntalaisiin, eri ikäryhmiin ja ihmisryhmiin tulee myös aina arvioida, kun palveluja ollaan karsimassa tai niiden tuottamista kehittämässä, muuttamassa.
Kuntapoliitikkojen kannattaa ajatella järkevästi myös kunnallisten palvelujen kilpailuttamisessa. Siirto yksityiseen palvelutuotantoon ei ole automaattisesti autuaaksi tekevä asia ja kuten hyvin tiedämme, on yksityistämisestä yleensä ollut vain huonoa kerrottavaa.
Kuntalaisten hyvinvointiin kuuluvat myös liikuntapalvelut. Liikunta on saatava niin täällä Pieksämäellä kuin muissakin kunnissa osaksi hyvinvointipalveluja, joista ei ensimmäisenä olla karsimassa taloudellisesti haastavina aikoina. Etenkin tällaisena aikana ei voi liiaksi korostaa liikunnan merkitystä nuorten, työikäisten ja ikääntyvien perusterveyden huollon osana. Ennaltaehkäisevää toimintaa ei saisi sivuuttaa. Satsaamalla nyt ennaltaehkäisevästi teemme vastuullista politiikkaa ja säästämme tulevaisuudelta paljon.
Suomen hallitus hyökkää pääministerin johdolla yhden työntekijäryhmän kimppuun kiristämällä kuntatyöntekijöitä. Nimittäin hallitus korottaa kuntien valtionosuuksia vain, jos kuntatyöntekijät suostuvat mataliin palkankorotuksiin. Tämähän on järjetöntä. Kuntatyöntekijät ovat monessa suhteessa palkkakuopassa ja naisvaltaisen alan puristaminen matalaan palkkamuottiin tuntuu kohtuuttomalta. Kunnissa tehtävät lomautukset ovat myös lyhytnäköistä toimintaa. Kuntatyöntekijä vastaa aina kuntalaisten palveluista ja palvelut ovat lakisääteistä toimintaa. Lomautuspäätökset kohdistuvat siis suoraan kuntalaisiin; kaikkiin ikäryhmiin.
Hyvät kuulijat,
Ammattiyhdistystoiminta on tuonut työelämään lakisääteisiä etuuksia. Voisi jopa sanoa, että ammattiyhdistystoiminta on aikaansaanut työhön terveen suhtautumisen ja asenteen. Työ turvaa ihmisten toimeentulon, mutta se ei saa olla koko elämä. Nykymeininki vaan meinaa olla ihan toista. Työn ja perhe-elämän tai yksityiselämän yhteensovittamista ei ole juuri helpotettu, muuta kuin juhlapuheissa ja vaalipuheissa. Mitään konkreettista ei ole tehty.
Työelämän kehittäminen nousi kuumaan keskiöön hetki sitten, kun hallitus ilmoitti yksipuolisesti nostavansa eläkeiän 65-vuoteen. Suomessa on vallinnut yksimielisyys siitä, että työeläkejärjestelmän muutokset valmistellaan huolellisesti kolmikannassa.
Edellistä vuonna 2005 voimaan tullutta eläkeuudistusta valmisteltiin viitisen vuotta yhteistyössä maan eläkeasiantuntijoiden kanssa. Työeläkkeet ovat työaikana kerättyä palkkaa, joka saadaan työelämän muututtua eläkeiäksi. Tässä hallituksen yksipuolisessa eläkeiännostoilmoituksessa alettiin epäillä olevan taustalla se, että myös palkkoja aletaan leikata yksipuolisesti.
Hallitus ilmoitti tarkoitusperäkseen pidentää suomalaisten työuraa. Julkisuudessa yksikään työelämän ja eläkeasioiden asiantuntija ei pitänyt hallituksen hätiköityä eläkepäätöstä perusteltuna. Päinvastoin epäiltiin, että syntyy suuri ryntäys eläkkeelle.
Palkansaajarintaman taistelu oli yksimielistä: SAK, STTK ja Akava ja liitot yhdessä Suomen kansan kanssa osoittivat mieltään hallituksen toimia vastaan. Nettiadressin allekirjoitti yli 170 000 suomalaista. Suomen suosituin adressi osoitti hallitukselle, että ay-liikkeen takana on poikkeuksellisen yksituumainen kansa.
Kaiken kaikkiaan eläkekiista oli tarpeeton, koska jokaisen osapuolen yhteinen tavoite on myöhentää todellista eläkkeelle siirtymistä. Työeläkekiista nosti keskusteluun työelämän kehittämisen siten, että yhä useampi pärjää ja viihtyy töissä pidempään. Nykymenolla ei pitkälle pötkitä. Työpaikkansa säilyttäneet tekevät työtä ”henkensä kaupalla”. Työpaikan menettämisen pelossa tehdään kiireen ilmapiirissä pitkää työpäivää, joustetaan työantajan pussiin ja tullaan töihin jopa sairaana työpaikan menettämisen pelossa tai siksi, ettei haluta jättää työkaveria pulaan töihin.
Työelämän laatua on parannettava jo heti työuran alusta alkaen. Se onnistuu takaamalla kaikille ammattia vastaava koulutus ja varmistamalla ammatillisen osaamisen ylläpito jatkossakin. Työssä jaksamista auttaa työn, perheen ja vapaa-ajan tasapaino sekä työaikojen joustot myös työntekijöiden tarpeiden mukaan.
Työelämän kehittäminen vaatii useita eri keinoja eli lakien ja työehtosopimusten kehittämistä, työsuojelun ja sen valvonnan tehostamista, koulutusta ja tiedottamista sekä hyvien käytäntöjen levittämistä.
Olennainen merkitys on myös työterveyshuollon takaamisella kaikille työntekijöille. Tällä hetkellä erityisesti pätkä-, vuokra- ja matkatöissä olevat työntekijät jäävät usein säännöllisen työterveyshuollon ulkopuolelle.
Työuran ehtoopuolella on kehitettävä erilaisia työaikajoustojen malleja. Ikääntymisen myötä tarve työajan lyhentämiseen lisääntyy. Joissakin yrityksissä ikääntyneiden jaksamista onkin jo lisätty tarjoamalla ylimääräisiä vapaita ja mahdollisuuksia järjestellä työaikojaan joustavasti. Näiden seurauksena yleensä sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt ja työtyytyväisyys lisääntynyt.
Työnantajia tulee kannustaa satsaamaan työntekijöidensä jaksamiseen, työurien pidentämiseen ja ikääntyneiden pysymiseen työelämässä esimerkiksi pienemmillä vakuutusmaksuilla tai niihin luotavilla bonusjärjestelmillä.
Eläkkeelle siirtymisikää voidaan puolestaan myöhentää lisäämällä kannustamia eläkejärjestelmään, kuten esimerkiksi nykyistä kannustekarttumaa korottamalla 57-62-vuotiaiden kohdalta.
Erityisen tärkeää on oikeudenmukainen johtaminen. Jokaisella työntekijällä tulee olla oikeus kunnon esimieheen, joka arvostaa työntekijöitään
Työntekijöiden subjektiivisia oikeuksia lyhentää työaikaansa eri elämäntilanteissa, kuten työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi, pitkäaikaisen sairauden takia, elämän kriisitilanteessa tai ikääntyvien työssä jatkamisen tukemiseksi, tuleekin laajentaa. Monilla työpaikoilla on jo saatu eläkkeelle siirtymisikää nousemaan, kun on otettu käyttöön seniorivapaita ja laajennettu työntekijän oikeuksia työajan lyhentämiseen.
Hyvät kuntalaiset,
Ei vuotta ilman vaaleja. Europarlamenttivaalit ovat viiden viikon kuluttua. Kansaa on nyt aktivoitava äänestämään. Viime eurovaaleissa viisi vuotta sitten äänestysprosentti oli 41 prosenttia. Euroopassa painottuu tällä hetkellä liiaksi elinkeinoelämän ja sen lobbariarmeijan ääni. Jo 70-80 prosenttia Suomen lainsäädännöstä on EU:n päätöselimissä tehtyjen päätöksien täytäntöönpanoa. Kesäkuun eurovaalit on otettava vakavasti.
EU on siis viimeisen kymmenen vuoden aikana nähty ensisijaisesti yhteismarkkina-alueena, eikä niinkään kansalaisten Eurooppana, jolla on sosiaalisia päämääriä. Ei ole ollenkaan ihme, ettei vaaliuurnille ole tunkua, kun EU nähdään kaukaisena kummajaisena siellä jossain Brysselissä. Onko katsottava peiliin, kun kokee, ettei tiedä tarpeeksi Euroopan Unionista tai parlamentista? Ehkä niinkin, onhan tietoa saatavissa netistä, kirjastoista, Eurooppatiedotuksen toimistoista ympäri Suomen jne. Missä piileksivät ne suomalaiset europarlamentaarikot, jotka siellä tällä hetkellä vaikuttavat asioihin? Miksi he eivät jalkaudu tänne suomalaisten pariin tiedottamaan ja kertomaan, mitä siellä EU:ssa tapahtuu? Eikö se olisi yksi mepin tehtävistä, antaa tietoa äänestäjilleen? Mediakaan ei ehkä tee ihan kaikkeansa EU-uutisoinnin suhteen.
Euroopan parlamentilla on keskeinen asema työlainsäädännöstä päätettäessä. Parlamentti voi myös parantaa komission esityksiä, kuten kävi mm. palveludirektiivissä. Tämänhetkinen talous- ja työllisyyskriisi sekä ilmasto- ja ympäristökysymykset ovat asioita, joissa tarvitaan Euroopan yhteisiä ratkaisuja. Euroopan parlamentilla on päätösvaltaa myös näissä asioissa.
Työelämää kehittävää lainsäädäntöä tarvitaan jatkossakin mutta samalla pitää ottaa huomioon kansalliset työehtosopimukset.
Suomi voi nyt profiloitua sosiaalisen Euroopan kehittäjänä. Kesäkuussa uuteen Euroopan parlamenttiin valittavat suomalaismepit voivat korostaa, että se eurooppalainen yhteisö, johon Suomi kuuluu, puolustaa ja turvaa työntekijöiden oikeuksia ja kehittää niitä entistä paremmiksi. Työelämän direktiiveillä on mahdollista parantaa työelämää - ei huonontaa. Meillä on muitakin hyviä vientituotteita muualle Eurooppaan, kuten neuvolajärjestelmä, peruskoulutus ja muita pohjoismaisen hyvinvointimallin tuotteita.
Hyvä vappukansa,
Valtuusto on kunnan ylin päättävä elin. Kuntalaisilla tulee olla hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kunnassaan myös omaan elämäänsä ja ympäristöönsä. Tässä auttaa toimiva lähidemokratia. Kun yhteydet kunnan päättäjiin ovat avoimet ja suorat, ja viestintä kunnan asioista on kaikkien kuntalaisten saavutettavissa, lähidemokratia toteutuu. Kuntalaisten omia vaikutuskanavia on monipuolistettava. Pelkkä ääniuurnilla käyminen ei nykypäivänä ole riittävä vaikuttamisen paikka. Samaa toimintamallia voidaan laajentaa Suomen EU-politiikassakin. Kansanäänestyksiä toteuttamalla vaikuttamismahdollisuudet asioissa olisivat konkreettisemmat. Kansanäänestys motivoisi ja toisi ”Brysselin koneistoa” läheisemmäksi. Äänestyksiä voitaisiin järjestää sellaisissa kysymyksissä, missä erityisesti ihmisen arkeen on perustavaa laatua olevia vaikutuksia. Kansalaisaloitteiden tekeminen verkossa lieneekin lähitulevaisuudessa mahdollista EU-tasolla, jos ns. Lissabonin sopimus astuu voimaan.
Vielä lopuksi,
Olen urheiluvalmennuksesta oppinut, että joukkue on tasan niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Tämä pätee kaikkeen elämään. Suomen kansa, Suomi on myös niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Tällä hetkellä näitä heikkoja lenkkejä riittää: kuntatalous, työttömyyden kohdanneet perheet, ihmisten eriarvoistamiseen johtavat toimenpiteet.
Kuntapäättäjien on nyt aika tarttua erityisesti näihin heikkoihin lenkkeihin. Vahvistaa niitä ja luoda syrjäytyneillekin ihmisarvoisen elämän mahdollisuudet. Toivoa ja unelmia tarvitaan. Vaihtoehtoa nykyiselle menolle tarvitaan.
Hyvää vappua kaikille!
Vappupuhe 1.5. Varkaus
Tervehdys ja hyvää vappua kaikille,
Tuolta eteläisen Suomen suunnasta katsottuna Varkaus on yksi Suomen puunjalostuskaupungeista ja ylipäätään teollisuuskaupunkina tunnettu paikka. Tänä päivänä noilla molemmilla, sekä puulla että teollisuudella on jotenkin lamaannuttava vaikutus. Tähän tiedämme varsin hyvin syynkin. Molemmilla aloilla lomautetaan, irtisanotaan ja viedään tuotantoa halvemman työvoiman maihin - omistajatahojen halusta.
Tänään meillä on kuitenkin juhlapäivä. Juhlimme vappua: Työn juhlaa - meillä ja muualla maailmassa. Vappumarssit ovat menettäneet osallistujiaan ja niin sanotun perinteisen työväen vapun rinnalle on tullut karnevaalimeininkiä. Opiskelijat ovat ottaneet vappua haltuunsa jo vuosien ajan aloittamalla juhlinnan jopa viikkoa ennen myymällä erilaisia vappujulkaisuja.
Vappua vietetään kuitenkin edelleen Suomen kunnissa näin samalla tavalla kuin täällä Varkaudessa. Puheen aiheita ja keskustelun avauksia kyllä riittää. Vuosi sitten vappupuheissa mellastettiin ajankohtaisesti työväen puolueiden asemasta oppositiossa, haukuttiin laajasti oikeistohallitusta ja tehtiin ns. välitilinpäätöstä reilun vuoden ajan toimineen hallituksen toimista. Vappupuheissa vuosi sitten valmistauduttiin myös syksyn kuntavaaleja varten.
Tätä vappua sävyttää talousahdinko, taantuma, lama. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, vaikka tässä asiassa ei voida puhuakaan rakkaasta lapsesta. Lama on totta. Ihmisiä lomautetaan ja irtisanotaan yksinomaan jo laman varjolla, vaikka tuotannollisia ja taloudellisia syitä ei olisikaan.
Ei myöskään ole sellaista vastuullista kuntaa, ei sellaista vastuullista kaupunkia, joka ei pyrkisi korjaamaan tälle vuodelle hyväksyttyä talousarviotaan. Lienee ihan sama, puhummeko lamasta vai taantumasta, tarkoitamme lopulta samaa asiaa. Kuntien talouden tunnusluvut kääntyivät alkuvuodesta sellaiseen asentoon, johon ei viime vuoden syksyllä osattu varautua.
Täällä Varkaudessakin on kertynyt katettavaksi iso alijäämä. Hyvästä viime vuodesta huolimatta alijäämää on katettavana noin 500 euroa asukasta kohden. Keskimääräinen alijäämä kunnissa oli viime vuonna 385 euroa/asukas, joten Varkaudella on kirimistä.
Mutta tuon kirivaihteen käyttämisen aika ei ole nyt. Yleisen talouden taantuman aikana ja sen vuoksi ei kunnissa kannata ajaa alijäämää kiinni. Talous on pyrittävä pitämään tasapainossa, jolloin alijäämä ei lisäänny. Kotikunnassani Vihdissä me kunnallispoliitikot painimme samojen asioiden kimpussa kuin täällä Varkaudessa. Maanantai-iltana käsittelimme valtuustossa säästöesityksiä, jotka kohdistuivat muun muassa lapsiin ja nuoriin. Onneksi vasemmistopuolueiden ja pienryhmien avulla saimme lapsiin ja nuoriin kohdistuvista säästöistä suurimman osan torpattua.
Yllättävän takinkäännöksen valtuustossa tekivät kokoomus ja keskusta, jotka molemmat omissa ryhmäpuheenvuoroissaan esittivät, etteivät kannatakaan kunnanhallituksen esitystä kouluruokailusäästöistä, vaikka juuri heidän puolueensa edustajat kunnanhallituksessa tätä olivat nimenomaan äänestyspäätöksessä kannattaneet. Vihdin talousarviossa säilyy nyt 30 000 euroa, jolla kouluruokailun taso pidetään ennallaan ja sitoudutaan ravintosuosituksiin.
Varkaudessa, kuten Vihdissä ja kaikissa muissakin kunnissa palveluiden tuottamisen on oltava etusijalla tässä vaiheessa ja lopullinen talouden tasapainottaminen kannattaa tehdä nousukauden aikana. Kuntapoliitikkojen kannattaa ajatella järkevästi myös kunnallisten palvelujen kilpailuttamisessa. Siirto yksityiseen palvelutuotantoon ei ole autuaaksi tekevä asia ja kuten hyvin tiedämme, on yksityistämisestä yleensä ollut vain huonoa kerrottavaa.
Suomen hallitus hyökkää pääministerin johdolla yhden työntekijäryhmän kimppuun kiristämällä kuntatyöntekijöitä. Nimittäin hallitus korottaa kuntien valtionosuuksia vain, jos kuntatyöntekijät suostuvat mataliin palkankorotuksiin. Tämähän on järjetöntä. Kuntatyöntekijät ovat monessa suhteessa palkkakuopassa ja naisvaltaisen alan puristaminen matalaan palkkamuotiin tuntuu kohtuuttomalta. Kunnissa tehtävät lomautukset ovat myös lyhytnäköistä toimintaa. Kuntatyöntekijä vastaa aina kuntalaisten palveluista ja palvelut ovat lakisääteistä toimintaa. Lomautuspäätökset kohdistuvat siis suoraan kuntalaisiin; kaikkiin ikäryhmiin.
Kuntalaisten hyvinvointiin kuuluvat myös liikuntapalvelut. Liikunta on saatava niin täällä Varkaudessa kuin muissakin kunnissa osaksi hyvinvointipalveluja. On harmillista, että liikuntasektorilla on paljon niin sanottua harkinnanvaraista toimintaa, josta kunta on ensimmäisenä leikkaamassa, koska lakisääteiset toiminnot on ylläpidettävä.
Etenkin tällaisena aikana ei voi liiaksi korostaa liikunnan merkitystä nuorten, työikäisten ja ikääntyvien perusterveyden huollon osana. Liikunta ja kulttuuri toimivat myös syrjäytymisen ehkäisyssä, joka erityisesti laman aikoina on uhkana niissä perheissä, missä työttömyys ja taloudellinen ahdinko eniten koettelee. Viime laman kalliita seurauksia maksetaan yhä, kun silloiset lapset, nykyiset nuoret ja nuoret aikuiset ovat erikoissairaanhoidon piirissä tai mielenterveyspalveluiden käyttäjiä tai syrjäytymässä koska eivät ole pysyneet perusopetuksen aikana mukana ja myöhempiä kouluttautuminen on hankaloitunut.
Hyvät kuulijat,
Ammattiyhdistystoiminta on tuonut työelämään lakisääteisiä etuuksia. Voisi jopa sanoa, että ammattiyhdistystoiminta on aikaansaanut työhön terveen suhtautumisen ja asenteen. Työ turvaa ihmisten toimeentulon, mutta se ei saa olla koko elämä. Nykymeininki vaan meinaa olla ihan toista. Työn ja perhe-elämän tai yksityiselämän yhteensovittamista ei ole juuri helpotettu, muuta kuin juhlapuheissa ja vaalipuheissa. Mitään konkreettista ei ole tehty.
Työelämän kehittäminen nousi kuumaan keskiöön hetki sitten, kun hallitus ilmoitti yksipuolisesti nostavansa eläkeiän 65-vuoteen. Suomessa on vallinnut yksimielisyys siitä, että työeläkejärjestelmän muutokset valmistellaan huolellisesti kolmikannassa.
Edellistä vuonna 2005 voimaan tullutta eläkeuudistusta valmisteltiin viitisen vuotta yhteistyössä maan eläkeasiantuntijoiden kanssa. Työeläkkeet ovat työaikana kerättyä palkkaa, joka saadaan työelämän muututtua eläkeiäksi. Tässä hallituksen yksipuolisessa eläkeiännostoilmoituksessa alettiin epäillä olevan taustalla se, että myös palkkoja aletaan leikata yksipuolisesti.
Hallitus ilmoitti tarkoitusperäkseen pidentää suomalaisten työuraa. Julkisuudessa yksikään työelämän ja eläkeasioiden asiantuntija ei pitänyt hallituksen hätiköityä eläkepäätöstä perusteltuna. Päinvastoin epäiltiin, että syntyy suuri ryntäys eläkkeelle.
Palkansaajarintaman taistelu oli yksimielistä: SAK, STTK ja Akava ja liitot yhdessä Suomen kansan kanssa osoittivat mieltään hallituksen toimia vastaan. Nettiadressin allekirjoitti yli 170 000 suomalaista. Suomen suosituin adressi osoitti hallitukselle, että ay-liikkeen takana on poikkeuksellisen yksituumainen kansa.
Kaiken kaikkiaan eläkekiista oli tarpeeton, koska jokaisen osapuolen yhteinen tavoite on myöhentää todellista eläkkeelle siirtymistä. Työeläkekiista nosti keskusteluun työelämän kehittämisen siten, että yhä useampi pärjää ja viihtyy töissä pidempään. Nykymenolla ei pitkälle pötkitä. Työpaikkansa säilyttäneet tekevät työtä ”henkensä kaupalla”. Työpaikan menettämisen pelossa tehdään kiireen ilmapiirissä pitkää työpäivää, joustetaan työantajan pussiin ja tullaan töihin jopa sairaana työpaikan menettämisen pelossa tai siksi, ettei haluta jättää työkaveria pulaan töihin.
Työelämän laatua on parannettava jo heti työuran alusta alkaen. Se onnistuu takaamalla kaikille ammattia vastaava koulutus ja varmistamalla ammatillisen osaamisen ylläpito jatkossakin. Työssä jaksamista auttaa työn, perheen ja vapaa-ajan tasapaino sekä työaikojen joustot myös työntekijöiden tarpeiden mukaan.
Työelämän kehittäminen vaatii useita eri keinoja eli lakien ja työehtosopimusten kehittämistä, työsuojelun ja sen valvonnan tehostamista, koulutusta ja tiedottamista sekä hyvien käytäntöjen levittämistä.
Olennainen merkitys on myös työterveyshuollon takaamisella kaikille työntekijöille. Tällä hetkellä erityisesti pätkä-, vuokra- ja matkatöissä olevat työntekijät jäävät usein säännöllisen työterveyshuollon ulkopuolelle.
Työuran ehtoopuolella on kehitettävä erilaisia työaikajoustojen malleja. Ikääntymisen myötä tarve työajan lyhentämiseen lisääntyy. Joissakin yrityksissä ikääntyneiden jaksamista onkin jo lisätty tarjoamalla ylimääräisiä vapaita ja mahdollisuuksia järjestellä työaikojaan joustavasti. Näiden seurauksena yleensä sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt ja työtyytyväisyys lisääntynyt.
Työnantajia tulee kannustaa satsaamaan työntekijöidensä jaksamiseen, työurien pidentämiseen ja ikääntyneiden pysymiseen työelämässä esimerkiksi pienemmillä vakuutusmaksuilla tai niihin luotavilla bonusjärjestelmillä.
Eläkkeelle siirtymisikää voidaan puolestaan myöhentää lisäämällä kannustamia eläkejärjestelmään, kuten esimerkiksi nykyistä kannustekarttumaa korottamalla 57-62-vuotiaiden kohdalta.
Erityisen tärkeää on oikeudenmukainen johtaminen. Jokaisella työntekijällä tulee olla oikeus kunnon esimieheen, joka arvostaa työntekijöitään
Työntekijöiden subjektiivisia oikeuksia lyhentää työaikaansa eri elämäntilanteissa, kuten työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi, pitkäaikaisen sairauden takia, elämän kriisitilanteessa tai ikääntyvien työssä jatkamisen tukemiseksi, tuleekin laajentaa. Monilla työpaikoilla on jo saatu eläkkeelle siirtymisikää nousemaan, kun on otettu käyttöön seniorivapaita ja laajennettu työntekijän oikeuksia työajan lyhentämiseen.
Hyvät kuntalaiset,
Ei vuotta ilman vaaleja. Europarlamenttivaalit ovat viiden viikon kuluttua. Kansaa on nyt aktivoitava äänestämään. Viime eurovaaleissa viisi vuotta sitten äänestysprosentti oli 41 prosenttia. Euroopassa painottuu tällä hetkellä liiaksi elinkeinoelämän ja sen lobbariarmeijan ääni. Jo 70-80 prosenttia Suomen lainsäädännöstä on EU:n päätöselimissä tehtyjen päätöksien täytäntöönpanoa. Kesäkuun eurovaalit on otettava vakavasti.
EU on siis viimeisen kymmenen vuoden aikana nähty ensisijaisesti yhteismarkkina-alueena, eikä niinkään kansalaisten Eurooppana, jolla on sosiaalisia päämääriä. Ei ole ollenkaan ihme, ettei vaaliuurnille ole tunkua, kun EU nähdään kaukaisena kummajaisena siellä jossain Brysselissä. Onko katsottava peiliin, kun kokee, ettei tiedä tarpeeksi Euroopan Unionista tai parlamentista? Ehkä niinkin, onhan tietoa saatavissa netistä, kirjastoista, Eurooppatiedotuksen toimistoista ympäri Suomen jne. Missä piileksivät ne suomalaiset europarlamentaarikot, jotka siellä tällä hetkellä vaikuttavat asioihin? Miksi he eivät jalkaudu tänne suomalaisten pariin tiedottamaan ja kertomaan, mitä siellä EU:ssa tapahtuu? Eikö se olisi yksi mepin tehtävistä, antaa tietoa äänestäjilleen? Mediakaan ei ehkä tee ihan kaikkeansa EU-uutisoinnin suhteen.
Euroopan parlamentilla on keskeinen asema työlainsäädännöstä päätettäessä. Parlamentti voi myös parantaa komission esityksiä, kuten kävi mm. palveludirektiivissä. Tämänhetkinen talous- ja työllisyyskriisi sekä ilmasto- ja ympäristökysymykset ovat asioita, joissa tarvitaan Euroopan yhteisiä ratkaisuja. Euroopan parlamentilla on päätösvaltaa myös näissä asioissa.
Työelämää kehittävää lainsäädäntöä tarvitaan jatkossakin mutta samalla pitää ottaa huomioon kansalliset työehtosopimukset.
Suomi voi nyt profiloitua sosiaalisen Euroopan kehittäjänä. Kesäkuussa uuteen Euroopan parlamenttiin valittavat suomalaismepit voivat korostaa, että se eurooppalainen yhteisö, johon Suomi kuuluu, puolustaa ja turvaa työntekijöiden oikeuksia ja kehittää niitä entistä paremmiksi. Työelämän direktiiveillä on mahdollista parantaa työelämää - ei huonontaa. Meillä on muitakin hyviä vientituotteita muualle Eurooppaan, kuten neuvolajärjestelmä, peruskoulutus ja muita pohjoismaisen hyvinvointimallin tuotteita.
Hyvä vappukansa,
Valtuusto on kunnan ylin päättävä elin. Kuntalaisilla tulee olla hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kunnassaan myös omaan elämäänsä ja ympäristöönsä. Tässä auttaa toimiva lähidemokratia. Kun yhteydet kunnan päättäjiin ovat avoimet ja suorat, ja viestintä kunnan asioista on kaikkien kuntalaisten saavutettavissa, lähidemokratia toteutuu. Kuntalaisten omia vaikutuskanavia on monipuolistettava. Pelkkä ääniuurnilla käyminen ei nykypäivänä ole riittävä vaikuttamisen paikka. Samaa toimintamallia voidaan laajentaa Suomen EU-politiikassakin. Kansanäänestyksiä toteuttamalla vaikuttamismahdollisuudet asioissa olisivat konkreettisemmat. Kansanäänestys motivoisi ja toisi ”Brysselin koneistoa” läheisemmäksi. Äänestyksiä voitaisiin järjestää sellaisissa kysymyksissä, missä erityisesti ihmisen arkeen on perustavaa laatua olevia vaikutuksia. Kansalaisaloitteiden tekeminen verkossa lieneekin lähitulevaisuudessa mahdollista EU-tasolla, jos ns. Lissabonin sopimus astuu voimaan.
Vielä lopuksi,
Olen urheiluvalmennuksesta oppinut, että joukkue on tasan niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Tämä pätee kaikkeen elämään. Suomen kansa, Suomi on myös niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Tällä hetkellä näitä heikkoja lenkkejä riittää: kuntatalous, työttömyyden kohdanneet perheet, ihmisten eriarvoistamiseen johtava toimenpiteet.
Vasemmistopuolueiden on nyt aika tarttua erityisesti näihin heikkoihin lenkkeihin. Vahvistaa niitä ja luoda syrjäytyneillekin ihmisarvoisen elämän mahdollisuudet. Vahvaa vasemmistoa tarvitaan. Toivoa ja unelmia tarvitaan. Vaihtoehtoa nykyiselle menolle tarvitaan.
Hyvää vappua kaikille!
Juhlapuhe
PERTTULAN TÄHTI 40 VUOTTA
4.4.2009 KLO 13
Arvoisat kunnan edustajat
Hyvät toverit, liikunnan ja urheilun ystävät!
Hienoa, kun seuran 40-vuotisjuhlapäivä osuu täysin samalle päivälle, kuin seuran perustamisajankohta on 40 vuotta sitten ollut. Jo ensimmäisenä toimintavuotena Tähti oli mukana hakemassa elämyksiä liittojuhlasta Helsingistä 1969. Ensimmäiset toimintavuodet olivat vilkkaan ja
monipuolisen toiminnan aikaa kaiken kaikkiaankin.
Kun katson historiikkinne sivulla 7 olevaa kuvaa, voisin hyvin itsekin olla kuvassa. Niin samanlainen se on kuin oman urheilutaipaleeni alussa Oulaisten Tarun hiihtoporukassa. Jopa seuran käytössä olevan auto malli ja värikin taitaa olla ihan sama.
Suomen Työväen Urheiluliiton toiminnassa 1980-luku oli menestyksen aikaa. 80-luku oli joukkojen aikaa. Näin myös täällä Perttulan Tähden toiminnassa koettiin. Historiikissa jopa todetaan kivasti: ”Vuodet 1980-1981 olivat käsittämättömän vilkkaita”. Talkootyö ja varainhankinta olivat urheilun ja
liikunnan ohella huipussaan.
Me tiedämme, että 1990-luvulle tultaessa Suomen liikunta- ja urheilumaailmassa tapahtui ratkaiseva käänne, josta ollaan pikkuhiljaa toipumassa nykyiseen toimintamalliin.
Aina 1990-luvun alkuun saakka hyvää ”tatsia” ja kilpailua, sytykettäkin toimintaan toi kahden valtakunnallisen urheiluliiton keskinäinen kilpailu. SVUL ja TUL tekivät urheilumaailmasta - jos nyt ei aivan jännitysnäytelmää - niin hengen ja aatteen paloa ainakin.
Suomen Liikunta ja Urheilu SLU perustettiin 1994. SVUL meni konkurssiin. TUL jäi ”henkiin”, mutta kovasti ”leikatussa” versiossa. Huippu-urheilu siirtyi kaikkinensa lajiliittoihin. TUL on noista päivistä eli nyt 15 vuotta etsinyt paikkaansa. TUL keskittyy lasten ja nuorten liikuttamiseen, kunto- ja
terveysliikuntaan, järjestökoulutukseen. Liikuntapoliittisessa vaikuttamisessakin meillä on edelleen oma tärkeä ja merkittävä tehtävämme, mutta jostain syystä meitä vaivaa jokin värittömyys, hampaattomuus tai ”uhon puute”, kun emme välillä saa ääntämme kuuluviin tai kasvojamme esiin. Meitä ollaan myös välillä lakkauttamassa.
TUL:n olemassaoloakin moni ihmettelee: ”toimiiko TUL yhä?” on mieheni aika usein kuulema kysymys, kun hän selittää vaimonsa työkuvioita omalla työpaikallaan tuolla yritysmaailmassa. Samalla tavalla myös liikuntamaailmassa usein äimistellään TUL:n olemassa oloa.
Tänä päivänä meidän erityinen tehtävämme vain entisestään korostuu, kun katsoo, miten maailma ja Suomi nyt makaa. TUL on aina tarjonnut liikuntaa kaikille tasa-arvoisesti ja tasavertaisesti. TUL on aina ollut heikompiosaisen puolella. TUL:n seuroissa voi liikkua varallisuuteen, asuinpaikkaan, sukupuoleen, ikään, ihonväriin tai kokoon katsomatta.
Hyvä liikuntaväki
Nykyinen hektinen maailmanmeno vaatii urheiluseuraltakin paljon. Menestyvän seuran tulee vastata lähiympäristönsä haasteisiin ja kyetä tarjoamaan monipuolista liikuntaa eri-ikäisille kuntalaisille. Toinen tie on erikoistua yhteen lajiin. Perttulan Tähti on tänä päivänä enemmän lentopalloseura kuin alkuaikojen yleisseura.
On hienoa, että olette saaneet sellaisen joukkuelajin kuin lentopallon menestymään hyvin ja toiminnassanne on jatkuvuutta, koska myös juniorijoukkueita on riveissä. Nykyaikana jalkapallo, jääkiekko ja salibandy tahtovat syrjäyttää perinteiset tullilaiset menestyslajit kuten lento- ja koripallon.
Me TUL:ssä näemme edelleen vahvuutena ja seuran kasvatustehtävää tukevana monilajisen yleisseuratoiminnan. Kannustamme seuroja myös olemaan ajan hermoilla valppaana ja mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan uusia lajeja tai herättämään henkiin vanhoja lajeja sitä mukaa kuin kunnassa tuntuisi olevan kysyntää. Nurmijärvi on Uudenmaan kasvukuntia, joten
Perttulan Tähdenkin kannattaa olla tuntosarvet herkkinä.
Hyvä seuraväki,
Urheiluväki ja ylipäätään kolmas sektori Suomessa on vähän väliä uhkien saartama. Maamme toimintamallia ei muualla Euroopassa tunneta ja osittain EU:n vaikutuksesta, mutta osittain myös suomalaisista viranomaisista johtuen kolmannen sektorin toiminnan edellytyksistä joudutaan taistelemaan.
Milloin veroviranomaiset tekevät omia tulkintojaan yleishyödyllisestä toiminnasta, milloin kilpailulainsäädäntö luo omia jännitteitään enimmäkseen talkootyönä rahoitettavan urheiluseuratoiminnan pariin.
EU:lla ei toistaiseksi ole liikunnan kentällä toimivaltaa. Tilanne saattaa muuttua, jos Lissabonin sopimus hyväksytään. Sopimuksen uutena osiona on niin sanottu Liikunnan valkoinen kirja, joka mahdollistaisi EU:n toimivallan ulottumisen myös liikuntaan ja urheiluun.Valkoisen kirjan tavoitteena on turvata liikunnan ja urheilun erityispiirteet, suojella urheilun rakenteita ja kansallista päätösvaltaa sekä varmistaa urheilun itsesäätelyyn perustuva asema EU-jäsenvaltioiden urheilun rakenteissa, mm. 700 000 urheiluseurassa.
Liikunnan ja urheilun vapaaehtoisen kansalaistoiminnan erityispiirteet EU:ssa on selvitettävä. Urheilun eurooppalainen malli, jossa kansalaistoiminta ja ammattilaisurheilu toimivat samoilla eettisillä periaatteilla ja samoissa järjestöissä, on säilytettävä. Tämä on perusta lasten ja nuorten sekä aikuisten harraste- ja terveysliikunnan sekä kilpa- ja huippu-urheilun moniarvoiselle hoitamiselle.
Terveyttä edistävän liikunnan suosituksia on vietävä käytäntöön Euroopan unionin alueella. Kansalliset rahapelijärjestelmät ja liikunnan ja urheilun vapaaehtoisen kansalaistoiminnan mahdollisuus julkiseen tukeen on säilytettävä. Euroopan parlamentti asettui hiljattain Suomen linjalle halussaan turvata kansalliset rahapelijärjestelmät. Parlamentin jättämä muistio tästä asiasta rauhoittaa ainakin joksikin aikaa meillä Suomessa Veikkaukselle monopoliaseman.
Liikunta ja urheilu haluavat olla laajasti mukana unionin ohjelmissa ja toivovat jatkossa myös omaa, urheilun kansalaistoimintaan ja eurooppalaisten terveyteen keskittyvää ohjelmaa.
Kolmannen sektorin työ ja erityisesti liikunnan vapaaehtoistyö on Euroopan tasolla Suomessa ainutlaatuista. Vaikka vapaaehtoistyö tuntuu Suomessakin olevan katoava luonnonvara ja seurat alkavat jopa saada suoraa palkkatukea, uskon silti, että suomalainen, tullilainen ja uusimaalainen seura saa toimintatarmonsa vielä pitkään talkootyöstä ja vapaaehtoistyöstä.
SLU:n tekemien tutkimusten mukaan yhteiskunnan taloudellinen tuki seuroille on keskimäärin 7 % varainhankinnasta. Yli 90 % jää siis seuroille itse hankittavaksi. Suurin yhteiskunnan tuki ovat ilmaiset tai subventoidut liikuntatilat. Toiseksi suurimmaksi nousee varainhankinnan verottomuus.
Yhteiskunnan tuen suhteen seurat ovat eriarvoisessa asemassa paikkakunnasta tai verottajan tulkinnasta riippuen. Kunnat tukevat urheiluseuratoimintaa moninaisin tavoin, muuttavat tukimuotojaan tai rahanjakoperusteitaan.
Nykyinen kuntien taloustilanne ei ole ainakaan parantamassa seurojen taloudellista asemaa. Päinvastoin. Nyt, kuten 1990-luvun alussa edellisen kerran vapaa-aikatoimen alueelta ollaan leikkaamassa toimintamäärärahoja ja monissa kunnissa puhutaan jopa liikuntapaikkojen sulkemisista.
Tämä on erittäin lyhytnäköistä toimintaa. Juuri tällaisina vaikeina aikoina nimenomaan liikunta ja kulttuuri antavat ihmisille voimavaroja ja ennaltaehkäisevät monilta vakavilta seuraamuksilta.
Hyvä liikuntaväki,
mainitsin jo aiemmin, että nykypäivänä urheiluseuran toiminta on haasteellista. Seuratoiminta on ammattimaistumassa. Tavoitteellisesti toimivat ja lähes ammattimaisesti johdetut seurat menestyvät.
On merkkejä, että suomalaisen kansalaistoiminnan perusta - vapaaehtoistyö olisi murenemassa. Mieluummin maksetaan lasten harrastuksesta tai seuran yhteiseen kassaan kuin tullaan talkoisiin. Kuitenkin samanaikaisesti on osoitettavissa, että vapaaehtoistyöhön käytettyjen tuntien määrä on kasvussa, erityisesti, kun puhutaan lasten harrastuksiin kohdistuvista tunneista.
Voimavarat eivät silti ole kasvussa, sillä yksittäisen vapaaehtoisen panos ei ole yhtä merkittävä kuin ennen. Eikä järjestötoiminnan pyörittämiseen tahdo löytyä riittävästi vapaaehtoisvoimaa. Paperityöt ja kokouksissa istuminen eivät siis ole houkuttelevia. Perttulan Tähden 40-vuotisen historian aikana talkootyö on ollut ihailtavaa. Varainhankinta on hoidettu täysin vapaaehtoisvoimin.
Tänä vuonna on ensimmäistä kertaa haettavissa uusi taloudellinen tuki päätoimisten seuratyöntekijöiden palkkaukseen. Tukea haki 493 seuraa, joista 200:lle myönnetään palkkaustukea tälle ja kahdelle seuraavalle vuodelle. Toiminnallisia tukihakemuksia lasten ja nuorten urheiluun tuli yli 850 ja aikuisliikuntaan lähes 340.
Palkkaustukea myönnetään kolmeksi vuodeksi yhteensä lähes 5 miljoonaa euroa. Lisäksi tuetut seurat saavat käyttöönsä koulutusrahaa.
Seurojen tukemisen ydin on se, että toiminnassa mukana olevien ihmisten tavoitteet toteutuvat. Tätä edistetään tukemalla toimintaa, turvaamalla liikuntapaikat ja olosuhteet, kehittämällä kannusteita, edistämällä koulutusta ja synnyttämällä uusia työpaikkoja.
Odotettua suurempi hakemusmäärä osoittaa sen, että urheiluseurat tarvitsevat jatkuvuuden ja toiminnan laadun varmistamiseksi päätoimisia työntekijöitä vapaaehtoisten toimijoiden rinnalle.
Tämä kehityssuunta tulee muuttamaan urheiluseuratoimintaa Suomessa. Pelisäännöt ja toimintatavat väistämättä muuttuvat, kun seurassa on yksikin palkkaa nauttiva toimihenkilö.
Suora seuratuki on Opetusministeriön liikuntayksikön myöntämää kehittämistukea ja rahat ovat kokonaisuudessaan Veikkauksen tuottoa.
Arvoisa juhlaväki,
TUL on aina ollut yhteisöllisyyttä korostava yhteisö. Toimintamme on ollut joukkovoimaista ja arvoihimme kuuluu toisten ihmisten kunnioittaminen, huomioon ottaminen ja yhteisvastuuseen kasvattaminen.
TUL:ssa uskomme, että yhteisöllisyys on voimavara, joka auttaa jaksamaan. Onko meidän markkinoitava yhteisöllisyyttä jotenkin erityisesti, vaan välittyykö se meidän toimintamme ja liikunnan ja urheilun välittämien elämysten kautta?
On toimivan seuran merkki, että silloin tällöin säännöllisesti esimerkiksi tulevan vuoden toimintaa suunnitellessa pysähtyy johtokunnassa tai laajemmalla porukalla vuosikokouksissa keskustelemaan ja pohtimaan ajan merkkejä, yhteiskunnan menoa ja seuran välittömässä läheisyydessä olevien
sidosryhmien toimintaa.
Urheiluseuraan liittyvät odotukset ja vaatimukset alkavat helposti tuntua erityisosaamista ja ammattilaisuutta edellyttäviltä. Minä näen, että seuratoiminnan tulee tulevaisuudessakin perustua vapaaehtoisuuteen ja olla yleishyödyllistä aatteellista toimintaa. Tälle työlle on oma paikkansa yhteiskunnassamme jatkossakin.
Hyvä Perttulan Tähden seuraväki
Meidän tullilaisten yhteinen päämäärä on tänä vuonna TULe2009-liittojuhla Tampereella. Olemme yhdessä toteuttamassa vuosituhannen tähän mennessä suurinta ja merkittävintä liikunta-, urheilu- ja kulttuuritapahtumaa 5.-14.6. Pirkanmaalla. TULe2009 on TUL:n historiassa 11. liittojuhla ja
ensimmäinen joka järjestetään Helsingin ulkopuolella. Tampereelle on helppo saapua mistä päin tahansa Suomea.
Meillä on kuitenkin vielä tehtävää kesän eteen. Liittojuhla on koko työväenliikkeen juhla ja se on koko suomalaisen liikuntaväen juhla.
Järjestämme Elämyksen juhlan, jossa jokainen suomalainen voi kokea ainutlaatuista yhteisöllisyyttä.
Siksi kehotan teitäkin hyvät kuulijat haastamaan osallistujia naapuriseuroista, kaikkien lajiliittojen seuroista, työväenliikkeen yhdistyksistä. Suomen hallituksen tasolta saakka peräänkuulutetaan toisesta välittämistä ja yhteisöllisyyttä. Me TUL:ssa olemme perinteisesti osanneet yhteisöllisyyden, toisesta välittämisen ja heikompiosaisista huolehtimisen. Meidät tunnetaan erityisestä TUL-hengestä, joka tunnustetaan Suomessa laajalti.
Tampereella meillä on tilaisuus herättää TUL-henki kukoistukseensa ja osoittaa, että suomalainen liikuntaväki ei lamaannu, vaikka maailman taloustilanne niin tekeekin. Osoittaa, että yhteisöllisyys antaa voimaa ja vahvistaa. Osoittaa, että liikunta luo elämän kestäviä ystävyyssuhteita.
Tampereella meillä on tilaisuus näyttää toteen, mikä on liikunnan ja urheilun sekä kulttuurin merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. Paras lääke lamaan on liikunta. Me sen tiedämme ja meidän tulee näyttää se koko kansalle.
Kesäisen Tampereen lisäksi myös nyt on juhlan aika. Moni ihminen on tehnyt työtä ja nähnyt vaivaa tämän 40-vuotisjuhlan onnistumiseksi. Kiitos juhlasta vastanneille vapaaehtoisille.
On tärkeää palkita ja muistaa seuran eteen aikaansa antavia talkoolaisia ja vapaaehtoisia näin juhlapäivänä. Mutta yhtä tärkeää on, että muistamme kiittää ja antaa tunnustusta myös arjen aherruksen lomassa.
Seuranne lajitarjonnassa ja toiminnassa on vuosien mittaan tapahtunut muutoksia. Se on luonnollista elämänkulkua. On ilahduttavaa, että edelleen olette seura, jossa junioritoiminta on vilkasta ja joka omalla esimerkillään lisää suvaitsevaisuutta ja kasvattaa seuran jäseniä toisten ihmisten kunnioittamiseen ja huomioon ottamiseen.
Haluan tässä yhteydessä Suomen Työväen Urheiluliiton puolesta kiittää Perttulan Tähteä onnistuneesta liikunta- ja kasvatustyöstä tämän 40 vuoden aikana.
Toivon seuralle hyvää jatkoa ja menestystä myös tuleville vuosille.
|
