Sari Virta
TUL:n kehittämisjohtaja
kahden lapsen äiti
vaimo
Vihti (Ojakkala)
Pienistä asioista syntyy iso Virta
Tällä palstalla mielipidekirjoitukset, kolumnit ja valtuustoaloitteet
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
VALTUUSTOALOITE
Vihdin kunnanvaltuustolle 30.1.2012
SELVITYS OTALAMMEN BUSSIYHTEYKSIEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUIDEN SAATAVUUDEN VARMISTAMISEKSI
Vihdin kunnan joukkoliikennetarjonta on huonoa. Vain Nummelassa asuvien osalta joukkoliikenneyhteydet Helsinkiin ovat tyydyttävät ja vuorotarjonta on riittävää. Vihti ei menesty sillä strategialla, että kaikki kehitys ja palvelut keskitetäään Nummelaan.
Kunta kilpailuttaa parhaillaan ostoliikenteenä hoidettavia linja-autoreittejä, pääasiassa ne ovat oppilaskuljetuksia.
Näiden kuljetusten osalta pääosassa ovat peruskouluoppilaat, vaikka nuoret tarvitsevat kulkuyhteyksiä myös peruskoulun jälkeisiä opintojaan varten. Kunnan sisällä Nummela on liikenteellisesti aika hyvä solmukohta: Nummelasta menee autoja Helsinkiin ja Lohjalle.
Kunnan tulisi huomioida laajemmin myös jatko-opintojaan suorittavien nuorten linja-autovuorojen tarpeet. Erityisen huonoksi on tilanne ajautunut Otalammen osalta, mistä ei pääse Helsinkiin, mutta ei myöskään Nummelaan.
Reittiliikenne on rapistunut monien vuorojen osalta vuosien ajan ja tälle vuodelle Ely-keskus lopettaa taas useamman Vihdin läpi kulkevan vuoron. Pahiten nämä Ely-keskuksen lopettamat vuorot kohtelevat taas Otalammen ja kirkonkylän asukkaita.
Kunnan tulee vastata siitä, että palvelut ovat kuntalaisten saavutettavissa. Nummelaan, missä palveluja on muita taajamia monipuolisemmin, tulee päästä muualta Vihdistä. Esimerkiksi nuorten tulee päästä Nummelaan lukioon tai Nummelan kautta ammattikouluun Lohjalle. Kyseessä on nuoren tulevaisuuden valinnat, joita tämä liikenneyhteyksien puuttuminen voi hankaloittaa. Meillä ei kuntana ole varaa edesauttaa sellaista kehitystä, missä on vaarana nuoren syrjäytyminen. Vuorot eivät luonnollisestikaan palvele vain opiskelijoita, vaan aikuisväestöä yhtälailla.
Otalammella asuva nuori voi helposti valita opiskelupaikan myös Nurmijärven puolelta Klaukkalasta. Siihen suuntaankin vuoroja on nykyisin heikosti tarjolla, jos ollenkaan. Lisäksi on lakkautettu Klaukkalan kautta Helsinkiin kulkenut vuoro, jossa on ollut runsaasti opiskelijoita ja työmatkaliikenteen käyttäjiä. Tämän vuoron lopettaminen kannattamattomana on herättänyt erityistä ihmetystä, koska autossa on aina ollut hyvin matkustajia.
Vuorotyötä tekevä työmatkalainen ei voi Otalammelta kulkea enää töissä Helsingissä, ilman että siihen vaaditaan oma auto tai yöpymistä työvuorojen välissä Helsingissä.
Jos kunta haluaa olla vetovoimainen metropolialueen kunta, ovat tällaiset joukkoliikenteen alkeelliset syrjäseutuvuorot kaikkea muuta kuin kehittyvän kasvukunnan ominaisuuksia. Kun Otalammelle on kaavoitettu ja haluttu kasvua, ei näitä liikenneyhteyksiä Otalammelta muualle Vihtiin tai muihin kuntiin voida jättää vain markkinoiden voittoa tuovien vuorojen varaan, vaan kunnan on itsekin tehtävä asialle jotakin.
Esitän, että kunta selvittää Otalammen kulkuyhteydet Nummelaan ja Klaukkalan kautta Helsinkiin ja kartoittaa vuorojen tarpeen ja kysynnän. Kunnan tulee voimakkaammin vaikuttaa Ely-keskukseen, ettei lisää vuoroja voida elinvoimaisuuden ja ihmisten syrjäytymisuhan takia lakkauttaa. Kunnan tulee omin toimin turvata riittävät kulkuyhteydet opiskelujen takia sekä asukkaiden asioimisen vuoksi, esimerkiksi palveluliikennevuorojen muodossa.
Sari Virta
aloitteessa mukana myös Karita Seuranen, Maija Jakka
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
VALTUUSTOALOITE
Vihdin kunnanvaltuustolle 30.1.2012
KULTTUURISETELEIDEN TARJOAMINEN TYÖTTÖMILLE JA VÄHÄVARAISILLE
Me valtuutetut saimme mahdollisuuden upeaan kulttuurielämykseen Vihdin Teatterin ensi-illassa reilu viikko sitten. Kunnan tukemia tai järjestämiä kulttuuritapahtumia järjestetään meillä jonkin verran ja niiden toivoisi olevan kaikkien halukkaiden ulottuvilla.
Jo yksistään liikkuminen eri kulttuuritilaisuuksiin on osalle kuntalaisista haastavaa, kun joukkoliikenne ei ole kattavaa ja tilaisuuksia on eri puolilla kuntaa. Toisaalta on myös niitä ihmisiä, jotka ovat syrjäytyneet lähes kaikesta kulttuuritarjonnasta köyhyyden ja tiedon puutteen vuoksi.
Kaikkein pienituloisimmat käyttävät kulttuuripalveluja kaikkein vähiten. Tämä on harmi, sillä kulttuuri vähentää todistetusti syrjäytymisriskiä, lisää erityisesti hyvinvointia ja ihmisen kokemaa yhteiskunnallista osallisuutta.
Esitän, että Vihdin kunta ottaa käyttöön kulttuurisetelijärjestelmän, jossa kulttuuriseteleitä jaetaan työttömille ja pienituloisille. Näillä seteleillä pääsisi maksutta katsomaan esimerkiksi Vihdin teatterin näytöksiä tai muita kunnan tukemien kulttuurijärjestöjen järjestämiä maksullisia tilaisuuksia, kuten konsertteja.
Seteleillä ei pääsisi ensi-iltoihin tai loppuunmyytyihin näytöksiin / konsertteihin. Tällä tavoin seteli ei maksaisi käytännössä mitään, sillä näytökset ja konsertit pyörivät joka tapauksessa, eikä niiden kustannus muutu vaikka sali olisi täynnä. Samalla lisättäisiin pienituloisten hyvinvointia. Kyseessä on ns. win-win-tilanne, eli kaikki voittavat.
Seteleitä voitaisiin tarjota työvoimatoimistossa ja Karviaisen sosiaalipalvelujen puolella samalla kun virkailijat käsittelevät asiakkaiden muitakin asioita. Lisätyötä ei näin juurikaan tulisi.
Seteleiden saajina voisivat olla ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja sen jälkeen muut pienituloiset.
Esitän, että Vihdin kunta rupeaa tarjoamaan edellä kuvatun kaltaisia kulttuuriseteleitä pienituloisille kuntalaisille.
Sari Virta
aloitteessa mukana Karita Seuranen, Maija Jakka, Heidi Sume-Hänninen, Tiina Veräjänkorva, Sikke Leinikki
* * * * * * * * * * * * * * * * * *
Puheenvuoro-kirjoitus Luoteis-Uusimaa-lehdessä 29.12.2011
Yhteisesti valittu suunta vielä hakusessa
Vuosi 2011 jää monelle mieleen eurokriisistä ja tapaninpäivän myrskystä, kun muistellaan vuotta ilman henkilökohtaisen elämän erilaisia virstanpylväitä. Vihdin kunnallispolitiikkaan eurokriisi toi sävyjään lähinnä valtuustossa pidettyjen puheenvuorojen sivulauseissa, kestoaiheena meidän kunnassamme sen sijaan on talous – vuodesta toiseen.
Vihti on Uudenmaan kasvukuntatilaston kärkeä. Erityisesti omakotitonttimahdollisuudet vetoavat lapsiperheisiin ja muuttovoittoisuus onkin lapsiperheistä johtuvaa. Suuri kasvu tarkoittaa jatkuvia investointeja päiväkoteihin ja kouluihin. Neuvolapalvelujen saavutettavuudessa Vihti on edelleen haasteiden edessä, kun tarjonta on pääsääntöisesti niukempaa kuin suositukset määrittävät. Jos kunnan tahtotilana on kahden prosentin vuotuinen kasvuvauhti, tarkoittaa se vääjäämättä myös satsaamista palveluihin kunnan ikärakenteen mukaisesti. Mittarina käytettävä huoltosuhde Vihdissä on toistaiseksi vielä edullinen juuri siitä syystä, että ikärakenteessa painottuu nuoremmat ikäluokat verrattuna ikäihmisten määrään.
Vihdin suunta ei ole kovin selkeä. Olemassa oleva strategiakin on enemmän tai vähemmän vain suuntaa antava, ei toteutettava tahto- ja tavoitetila. Enemmistön muodostava oikeisto ei ole johtanut kuntaa selkeästi, eikä johdonmukaisesti. Päätöksenteko jatkuu osin poukkoilevana. Esimerkiksi kiinteistöveroa nostettiin marraskuussa 2009 roimasti oikeiston esityksestä ja äänten enemmistöllä. Tuolloin syksy valkeni synkän taantuman merkeissä ja Vihdinkin selviämiseksi velvoitteistaan oli selvää, että tulorahoitusta on lisättävä. Oikeisto ei suostunut kunnallisveron nostamiseen, vaan vaati vakituisen asumisen osalta kiinteistöveroon peräti 0,30 prosenttiyksikön korotusta. Vasemmiston vastaesitykset vaiettiin nurin. Vuotta myöhemmin marraskuussa 2010 taloustilanne vaatii taas tulopuolen tarkistusta. Pieneen tuloveroprosentin nostoon oli oikeistokin valmis. Silti vuosina 2009 ja 2010 tehtiin valmiiksi alijäämäinen päätös. Tästä saimme valtuustosalissa kuulla monta tulenpalavaa puhetta: kuinka olemme tietyillä mittareilla jo lähes kriisikunta. Puhetta piisasi, mutta ei yhtään kestävää esitystä siitä, millä toimin, millä tavoin pääsisimme ylijäämäiseen tulokseen. Lukuunottamatta sitä, että säästetään henkilöstöstä. Siitä voimavarasta ja vahvuudesta, joka kuntalaisille palveluja tuottaa. Vihti jatkaa tätä säästökurimuksen linjaa, vaikka meillä on muutenkin kunnan henkilöstömäärä liian pieni suhteutettuna asukasmäärään.
Tänä syksynä ei tehty kunnallisverolle mitään, vaikka kunnan tulorakenne on edelleen heikompi kuin kasvu ja investoinnit vaativat. Oikeisto olikin nyt puolestaan laskemassa vakituisen asumisen kiinteistöveroa, ei ihan sitä parin vuoden takaista nousua, vaan 0,10 prosenttiyksikön verran. Tällä matematiikalla tehdään taas alijäämäinen tulos. Se ero valtuustosalin puheissa nyt oli, että nyt ei kokoomuksen, eikä keskustan ryhmäpuheenvuoroissa mainittu sanallakaan kriisikuntaa, eikä peloteltu kriisikuntamittareilla! Miksi ei? Mikä on oleellisesti muuttunut vuodesta 2009? Tai 2010? Ei mikään. Maailman talous – tai ainakin Euroopan talous – on ihan yhtä epävarmaa kuin parina edellisenä syksynäkin. Sen sijaan 2012 on kunnallisvaalivuosi. Ettei vaan olisi näissä veroaleissa ollut vaalipolitiikkaa? Se ei valitettavasti ole kestävää. Ja se on valitettavasti myös kuntalaisten huijaamista.
Valtuutettu on valittu ajamaan kuntalaisten etuja parhaalla mahdollisella tavalla, ei tulevaa äänikertymää varmistelemaan.
Oman haittansa hyviin suunnitelmiin on tuonut myös kuntalaisten herkkyys valittaa asioista. Valitusoikeus kuuluu demokratiaan. Pitkällisinä prosesseina ne usein käyvät kunnalle kalliiksi. Erityisesti lasten ja nuorten palveluihin vaikuttavat valitusprosessit ovat harmillisia. Ojakkalaan on päiväkotia odotettu jo vuosia ja sitä on kertaalleen taloustilanteen takia jouduttu lykkäämäänkin. Ilman valitusprosessia Ojakkalan uuden päiväkodin rakentaminen olisi jo pitkällä. Tätä kuntalaisten valitusherkkyyttä on tietysti myös osattava arvioida siitä näkökulmasta, miten paljon se aiheutuu nykyisestä päätöksentekokulttuurista ja sen avoimuudesta tai avoimuuden puutteesta. Avoimempi ja kuntalaisia osallistavampi päätöksentekokulttuuri ja valtuustopäätöksentekoprosessiin liitettävä neuvottelukulttuuri edistäisi ehkä nykymallia paremmin kaikkien vihtiläisten etuja. Vihti on monitaajamainen, moni-ilmeinen kunta, jonka eri alueet tulisi osata ottaa rikkautena niiden vahvuudet hyödyntäen. Ei ole tervettä keskittää kaikkea kehitystä Nummelaan tai sen eteläalueisiin. Lähes 30 000 asukkaan kuntamme kun on muutakin kuin Nummelan taajama.
Valtuustokauden viimeinen vuosi alkaa valtakunnallisten presidenttivaalien merkeissä. Epäilemättä valtuustokauteen vaikuttaa paljon tulevan syksyn kuntavaalit ja suurimmaksi puheenaiheeksi noussee kuntarakenneuudistus ja sen mahdolliset vaikutukset Vihdin tulevaisuuteen, kokoon, näköön ja suuntaan.
Tässä yhteydessä esitän vielä valtuustoryhmämme kiitokset valtuuston puheenjohtajalle Varpu-Leena Malmgrenille hyvin johdetuista kokouksista ja toivotan kaikille kuntalaisille hyvää uutta vuotta 2012.
Sari Virta
Vasemmiston valtuustoryhmän pj
* * * * * * * * * *
Mielipidekirjoitus Luoteis-Uusimaa-lehdessä 23.12.2011 ja Vihdin Uutiset-lehdessä 29.12.2011
Toteutuuko yksityisen palloiluhallihankkeen osalta liikuntalaki?
Kunnanhallitus päätti 19.12. kokouksessaan aloittaa yksityisen palloiluhallihankkeen toteutuksen. Hankkeen on tarkoitus korvata kosteusvaurioiden takia suljettuna olevan Nummelanharjun koulun salin. Kunta sitoutuu vuokraamaan tiloja yksityisestä hallista 20 vuodeksi. Tämä tarkoittaa sitä, ettei myöhemminkään rakenneta koulun omaa liikuntasalia, vaan kunta ostaa liikuntatilat yksityiseltä pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitelmat sisältävät myös vuokrattavat tunnit muuhunkin käyttöön, kuten esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin.
Liikuntalain mukaan valtion ja kunnan tehtävä on yleisten liikunnan edellytysten luominen. Edellytyksillä ymmärretään esimerkiksi liikuntapaikkarakentaminen. Lain hengessä liikuntajärjestöjen tehtäväksi jää itse liikunnan toteuttaminen. Liikuntalaki antaa kunnille selkeän toimintavelvoitteen liikunnan toimintaedellytysten luomiseksi. Lain mukaan kuntien tulee myös tukea kansalaistoimintaa eli urheiluseurojen toimintaa.
Miten yksityisessä hallihankkeessa kokonaisuudessaan toteutuu liikuntalaki? Se, että halliyrittäjältä ostetaan koulukäyttöön tilaa ja aikaa, ei vielä täytä koko tehtävää. On totta, että Vihdistä puuttuu eri palloilulajien vaatimukset täyttävät tilat. Jos ne tuottaa nyt suunnitteilla oleva yksityinen halli, miten urheiluseurat pystyvät maksamaan hallivuokrat? Jos koulun liikuntasalin vuokra on vakituisessa vuorokäytössä esimerkiksi 7,50e tunnilta ja seuran juniorijoukkueella on kaksi kahden tunnin treeniaikaa viikossa, tekee se viikkohinnaksi 30 euroa. Jos taas yksityisen salin tuntivuokra on 100 euroa, tuo sama viikkotuntiaika tekeekin seuralle 400 euroa. Ero siis 370 euroa viikossa! Jokainen voi laskea, mitä tällä matematiikalla laskettuna maksaa koko vuosi. Kun seura ei pysty maksamaan tilavuokria, peritään se raha luonnollisesti harrastajilta eli perheiltä. Pystyvätkö perheet maksamaan kalliit kausimaksut? Kaikki eivät.
Meillä on Suomessa yhä enenevissä määrin perheitä, joissa eletään toimeentulon rajamailla, eivätkä vanhemmat voi tarjota lapsilleen niitä harrastuksia, joita lapset haluaisivat. Tästä voi alkaa syrjäytymiseen johtava kierre.
Liikuntalaissa todetaan myös, että ”lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta.” Yksityinen liikuntapaikkarakentaminen ei tue tasa-arvoa, koska liikkuminen ei ole kaikille mahdollista.
Kunnanhallitus toteaa päätöksensä yhteydessä, että hallin rakentaminen on kunnalle kallista. Onko päätöksenteon yhteydessä mietitty asian kaikki puolet? Suomalaisten kunto on kaikissa ikäluokissa laskenut, erityinen uhka on lasten ja nuorten liikunnan vähäisyydessä, koska arkiliikunnan määrä on nyky-yhteiskunnassa dramaattisesti laskenut. Kaikki toimet, jotka edistävät liikuntaa ja madaltavat liikunnan harrastamisen kynnystä, sekä mahdollistavat liikunnan kaikille rahapussiin katsomatta, on myös kunnan edun mukaista. Liikuntaan sijoitettu euro on tuottava euro, koska terveyden kannalta riittävä liikunta vähentää kuluja sosiaali- ja terveyspuolella merkittävästi.
Koska liikuntalaki on osaltaan niin väljä, ettei se säätele kuntalaisille tarjottavien liikuntapalvelujen tasoa tai sisältöä, jää tällöin kunnan oman strategian ja tahtotilan varaan. Vihdin kunta on nyt kunnanhallituksen päätöksellä avannut sen pään, että yksityistetään osin koulurakentaminen – liikuntatilojen ja muutamien muiden opetustuntien osalta. Tästä meillä ei ole olemassa olevaa yhteisesti päätettyä strategiaa.
Sari Virta
valtuutettu
ja valtion liikuntaneuvoston jäsen
* * * * * * * * * * * *
Valtuustoaloite 3.10.2011
Kodin ja koulun yhteistyön ja kasvastuskumppanuuden kehittäminen: Opettajille työpuhelimia käyttöön
Vihdin kunnassa on hyvin erikokoisia kouluja. Kaikille kouluille ei riitä esimerkiksi koulusihteerin palveluja. Oppituntien aikana ei kouluun tai opettajiin saa tarvittaessa yhteyttä, koska koululla ei ole kansliassa tai opettajanhuoneessa ketään vastaamassa tuleviin soittoihin. Opettajilla ei ole työpuhelimia, eikä velvollisuutta antaa omaa henkilökohtaisessa käytössään olevaa puhelinnumeroa julkiseen käyttöön tai vanhempien tietoon.
Kouluviikon aikana saattaa tulla useita tilanteita, missä vanhemmat ja huoltajat yrittävät saada viestiä opettajalle tai kouluun. Eteen tulee tilanteita, ettei Wilman kautta välitettävä viesti ehdi tai toimi. Wilma ei siis ole ratkaisu yhteydenpitoon kaikissa tilanteissa.
Oppitunteja pidetään myös koulun ulkopuolella, jolloin opettajalla olisi hyvä olla työkännykkä mukanaan mahdollisia erityistilanteita varten.
Esitän, että koulujen osalta selvitetään, miten ja millaisilla puhelin- ja tai matkapuhelinhankinnoilla voidaan turvata opettajien saavutettavuus erityisesti niissä kouluissa, missä ei ole säännöllistä koulusihteeripalvelua.
Hankinta voidaan hoitaa ilman suuria kustannusvaikutuksia.
Sari Virta
aloitteessa mukana Karita Seuranen, Maija Jakka
* * * * * * * * * * * * * * * * *
Mielipidekirjoitus Luoteis-Uusimaa -lehdessä 21.6.2011
Vihdin tulee satsata myös perhepäivähoitoon
Vihdissä puhuttaa monen muun kunnan lailla tällä hetkellä päivähoidon tila. Perhepäivähoitajien siirtyminen uuden työaikalain piiriin 1.8. alkaen tarkoittaa sitä, että hoitajien ylipitkiä päiviä pyritään vähentämään ja pitkät päivät tasataan tietyn ajan kuluessa vapaapäivinä.
Tämä on toki haasteellista perhepäivähoitomuodolle, missä lapset saattavat tulla hyvinkin eriaikaisesti hoitoon. Tämä joustava hoitoaika on ollut etu niille perheille, joille esimerkiksi päiväkodin aukeaminen klo 6.30 on myöhäinen aika. Tätä etua ei toki perheiltä nytkään viedä pois, mutta yksittäisen hoitajan työpäivän pituuteen se vaikuttaa ja näin ollen niitä korvattavia vapaapäiviä pääsee syntymään.
Uusi työaikalaki ja 40 tunnin viikkotyö on tehty hyvää tarkoittaen perhepäivähoitajien jaksamista ajatellen ja vähentämään pitkiä työpäiviä. Hyvä aikomus on nyt valitettavasti lyömässä korville, kun ratkaisu aiheuttaa lasten siirtymistä päiväkotihoidon piiriin, ja perhepäivähoitajien yhä nopeampaa vähenemistä. Uusi järjestely vähentää perhepäivähoitajien ennestäänkin pienestä palkasta ns. lisätuloa, jota on syntynyt näistä ylitunneista (jotka jatkossa on pidettävä siis vapaina). Osa hoitajista on jopa pakotettuja taloudellisista syistä lopettamaan työnsä. Uusi järjestely tuo kunnan varhaiskasvatukseen oman työlisänsä, kun hoitajan vapaajaksoille on järjestettävä sijaishoito. Koska ns. varahoidon tarve on jatkossa perhepäivähoidon piirissä oleville lapsille säännöllisesti toistuva, tulisi sen ehdottomasti olla aina sama varahoito, jotta lapsen ja perheen kannalta järjestelyssä säilyy tuttuus ja turvallisuus. Nämä ovat edellytyksiä lapsen tasapainoisen ja laadukkaan hoidon kannalta.
Kunnan tukea tarvitaan
Vihdissä on enää alle 40 perhepäivähoitajaa. Ja määrä voi tästä vielä laskea. Kunnan tulisikin nyt satsata perhepäivähoitoon ja tukea uuteen työaikalain piiriin siirtyvää ammattikuntaa sekä perheitä järjestämällä perheille joustava ja hyvin toimiva varahoito. Lisäksi kunta voi tehdä omia ratkaisujaan perhepäivähoitajien ansiotasoon. Kunta voi maksaa nykyistä suurempaa korvausta vaativasta ja arvokkaasta kasvatustyöstä. Lasten edun ja parhaan mahdollisen hoidon takaamiseksi ei tule korostetusti puhua euroista ja kunnan taloudesta. Mutta tässä tapauksessa on varmasti edullisempaa antaa matalapalkkaisille perhepäivähoitajille palkankorotus, kun tilata elementtiratkaisuja täyttämään päivähoidon tarvetta, rakentaa kokonaan uusia päiväkoteja ja palkata molemmissa tapauksissa uutta henkilökuntaa.
Perheitä vastaan kunta on tullut jo siinä, että jos perheet saavat hoitajan vapaapäivien ajaksi järjestettyä lapsen hoidon itse, näistä päivistä ei veloiteta hoitomaksua. Eli lapsen kuukausittainen hoitomaksu maksetaan hoitopäivien mukaisesti.
Parasta alle 3-vuotiaille
Vähän aikaa sitten julkistettiin tutkimustulos, että alle 3-vuotiaiden päiväkotilasten sairastelu on jatkuvassa nousussa. Sairastetaan sitä enemmän, mitä isommassa ryhmässä päivä vietetään. Pieni lapsi voi sairastaa jopa yli kuukauden siitä noin 11 kuukauden ajasta, minkä vuosittain päivähoidossa viettää. Kansantaloudellisestikin se on suuri asia, koska sairaspoissaolot vaikuttavat aina koko perheeseen: vanhempien työstä poissaoloihin. Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen totesi tutkimustulosten yhteydessä, ettei alle 3-vuotiasta tulisi viedä päiväkotiin, koska pienimmätkin ryhmät ovat näin pienelle liian isoja. Hänen mielestään sopiva ryhmäkoko on 4-5 lasta eli juuri perhepäivähoidon kokoinen ryhmä.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto esitti huolestuneisuutensa päivähoidon laadusta tämän viikon alkajaisiksi. Pitkät hoitopäivät, vaihtuvat hoitajat, melu ja sairastelu heikentävät lapsen hyvinvointia. Alle kolmivuotiaisen osuus päivähoidon piirissä on jatkanut kasvuaan. Samoin alle 1-vuotiaita vauvoja oli vuonna 2010 enemmän kokopäivähoidossa kuin vuonna 2009.
Saman aikaisesti tämän yhtälön kanssa perhepäivähoidon osuus on jatkanut laskuaan eli yhä pienemmät lapset ovat yhä enemmän suurissa päiväkotiryhmissä ja lapsen turvallinen varhaiskasvun aika on uhattuna. MLL:n pääsihteeri Mirjam Kalland toteaa, ettei lasten hoitojärjestelyissä ole tällä hetkellä tarpeeksi vaihtoehtoja ja joustavuutta. Pienelle, alle 3-vuotiaalle lapselle nimenomaan perhepäivähoito olisi parempi hoitomuoto lapsen varhaiskehitystä ajatellen. Lisäksi vanhempien mahdollisuus tehdä lyhennettyä työpäivää auttaisi siihen, ettei lapsen vieraassa hoidossa oleva aika venyisi kohtuuttoman pitkäksi. Jos aikuinen on töissä kahdeksan tuntia ja työmatka vie suuntaansa tunnin, joutuu lapsi päivittäin olemaan vieraassa hoidossa kymmenen tuntia. Tämä yhtälö on aika normaali vihtiläisperheille, kun työmatka suuntautuu pitkälti pääkaupunkiseudun suuntaan. Kallandin mukaan lapsen oloa pitäisi pystyä eri keinoin helpottamaan ja tukemaan, jos päivähoidon aika menee yli kahdeksan tunnin. Tutkimusten mukaan huonolaatuinen päivähoito (melu, pitkä hoitopäivä jne) vaarantaa lapsen kehityksen. Ei siis ole yhdentekevää sekään, millaisia päiväkoteja me rakennamme. Päiväkotien eri osastojen tulisi olla omia rauhallisia ”valtakuntiaan” ja erilaisia pienryhmähuoneitakin tulee päiväkodeissa olla. Kunta säästää siinä aivan väärässä paikassa, jos alkaa neliöitä karsimaan ilman varhaiskasvatuksen asiantuntemusta.
Yhteistyöllä ja yhteisellä tahdolla lastemme parhaaksi voimme Vihdissäkin tarjota hyvän elämän alun ja osoittaa olevamme lapsista huolehtiva ja lapsiperheitä kuunteleva kunta. Se vaatii erilaisten päivähoitovaihtoehtojen tarjoamista perheille, perhepäivähoidossa järkevien ratkaisujen etsimistä ja oman ”kuntalisän” maksamista hoitajien palkkaan. Se vaatii myös, että päiväkodit rakennetaan vastaamaan nykyisiä tarpeita. Euron kiilto silmissä ei tule karsia, vaan tehdä kestäviä ratkaisuja.
Kaikki perheet eivät voi ratkaista hoitoasioita niin, että hoitaisivat pienet lapset mahdollisimman pitkään kotona. Meidän tulee tukea perheiden ratkaisuja palveluntarjoajana.
Sari Virta
valtuutettu (Vas)
* * * * * * * * * * * * * * * *
Valtuustoaloite harmaan talouden torjumiseksi
Harmaa talous on lisääntynyt huolestuttavasti erityisesti rakennusalalla. Harmaa talous heikentää oleellisesti rehellisten yrittäjien ja yhteisöjen mahdollisuutta tarjota palveluitaan ja lisää niiden ja palkansaajien verotaakkaa. Kunnat voivat torjua harmaata taloutta omilla toimillaan.
Tätä työtä tukee muun muassa Suomen Kuntaliitto, joka on allekirjoittanut vuonna 2006 yhdessä 16 muun järjestön kanssa sopimuksen urakoitsijan ilmoittamismenettelystä. (Kuntaliitto suosittelee muun muassa urakoitsijan vero- ja työeläketietojen tarkistamista ennen sopimuksen solmimista, kulunvalvontaa työmailla ja edustajan asettamista ulkomaisille työnantajille.) Kuntaliitto on allekirjoittanut järjestöjen kanssa 14.3.2007 harmaan talouden ehkäisemistä koskevan suosituksen.
Viime vuoden 2010 maaliskuussa (19.3.2010) kuntaliitto allekirjoitti työmarkkinajärjestöjen kanssa kannanoton harmaan talouden torjumiseksi ja työvoiman väärinkäytön estämiseksi. Siinä muistutetaan yrityksiä ja yhteisöjä tilaajavastuulain mukaisesta velvollisuudesta selvittää käyttämänsä työvoimaa lähettävän tai välittävän sekä kotimaisen että ulkomaisen yrityksen taustat sekä työsuhteen ehdot.
Ajankohtainen kakkonen ja Helsingin Sanomat ovat uutisoineet lähi aikoina työntekijöihin kohdistuneista väärinkäytöksistä ja ihmisoikeusloukkauksista siivousalan yrityksissä pääkaupunkiseudulla. Työntekijät eivät ole saaneet kelvollista palkkaa, työajoista ei ole piitattu ja naisia on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi. Paljastuneet väärinkäytökset ja valvonnan laiminlyönnit osoittavat, että kunnissa ei olla ajan tasalla harmaan talouden torjunnassa. Kilpailutuksessa on epäonnistuttu, jos palvelun tarjoajiksi on päässyt yrityksiä, joiden toimintatavat eivät kestä päivän valoa.
Kilpailutusta perustellaan toimintojen tehostamisella ja kustannussäästöillä. On olennaista, että kilpailutus yritysten välillä tehdään eettisten ja laillisten pelisääntöjen mukaan. Näyttää siltä, että kuntapalveluissa kilpailutus on tullut jäädäkseen. Siksi on kiireesti varmistettava, että siihen on kaikilla päätöksenteon tasoilla riittävä osaaminen.
Vihdin vihreiden ja Vihdin sosialidemokraattisen ja Vihdin Vasemmistoliiton valtuustoryhmät vaativat, että Vihtiin laaditaan pikaisesti yhtenäinen ohjeistus harmaan talouden torjumiseksi.
Lisäksi Vihdin on ryhdyttävä tekemään säännöllisesti harmaan talouden selvitys käyttämistään yrityksistä yhteistyössä verottajan kanssa.
Vihdissä 7.3.2011
Vihdin Vihreiden valtuustoryhmä
Vihdin Sosialidemokraattien valtuustoryhmä
Vihdin Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
* * * * * * * * * *
Kirjoitukseni Luoteis-Uusimaa-lehden mielipidepalstalla 22.10.2010
Aktiivista otetta nuorisovaltuustolle!
Luin ilahtuneena uutisen keskiviikon (20.10.) lehdestä, että Vihdin nuorisovaltuusto on hakemassa uutta ilmettä toimintaan ja saanut 20 nuorta vaikuttamaan asioihin. Kuukausi sitten julkistettiin tuoreimman pääkaupunkiseudulla tehdyn kouluterveyskyselyn tulokset, mistä selvisi, etteivät nuoret koe saavansa ääntänsä kuuluviin heitä koskevissa asioissa. Nuoret kokevat vaikuttamismahdollisuutensa heikoiksi. Lukiolaisista ja ammattikoululaisista näin kokee kolmasosa ja yläasteikäisistä jopa puolet. Tilanne on hälyttävä monessakin mielessä. Suomessa määritetään useammassa laissa, että lapsella on oikeus tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa (mm. perustuslaki, nuorisolaki, perusopetuslaki, lastensuojelulaki). Nuoret eivät pääse jyvälle demokratian pelisäännöistä, jos kokevat, etteivät he voi vaikuttaa asioihin. Äänestysaktiivisuus tai mielenkiinto yhteiskunnallisia asioita kohtaan ei syty, kun omassa elinpiirissään ei omalla mielipiteellä olekaan vaikutusta.
Uudella nuorisovaltuustolla on nyt mahdollisuus toimia vihtiläisten nuorten äänenä. Ilahtuneena luin, että uuden nuorisovaltuuston päätarkoituksena on nuorten asioiden ajaminen ja asioihin vaikuttaminen. Tämä on myös hyvä tapa harjoitella demokratian pelisääntöjä. Toivon nuorisovaltuustolle aktiivisuutta ja keinoja kuunnella laajasti vihtiläisnuoria. Koulupäivän puitteissa pitäisi olla suhteellisen helppoa järjestää erilaisia kyselyjä.
Jos nuorisovaltuusto kaipaa mentorointia, olen omalta osaltani valmis auttamaan. Uskon, että muiltakin valtuutetuilta löytyy tähän tahtoa. Yhteinen tavoitteemme on varmasti se, että kaikilla vihtiläisillä ikään ja kokoon katsomatta olisi hyvä asua ja elää kotikunnassaan.
Onnittelut kaikille nuorisovaltuutetuille! Ollaan yhdessä aktiivisia.
Sari Virta
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän pj
* * * * * *
Kirjoitus Puheenvuoro-palstalla Vihdin Uutiset-lehdessä 7.10.2010
Myös neuvola toimii alimitoitettuna Vihdissä
Vihdin Uutiset kirjoitti viime viikolla (30.9.) kouluterveydenhuollon kaipaavan kipeästi lisää väkeä. Jo vuosien ajan lapset ovat päässeet ikäkausitarkastuksiin vain joka toinen vuosi. Ekaluokkaisille kuuluvaa lääkärintarkastusta ei tarjota.
Tämä on seurausta kunnassamme harrastettavasta liian tiukasta henkilöstöpolitiikasta. Yhä on uhka päällä, että tiukassa taloustilanteessa revitään säästöt kuntalaisten palveluista. Sijaiskielto jatkuu lyhytaikaisissa neljän päivän sairaustapauksissa. Kouluissa ja päiväkodeissa tämä aiheuttaa vääjäämättä heikennyksiä lasten palveluissa. Esimerkiksi perusopetuksen oppimistavoitteet eivät toteudu sijaiskiellon aikana.
Vihdissä ei lastenneuvolatoimintakaan ole asetusten mukainen. Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan jo vuoden 2008 alussa, eikä Vihti vieläkään toimi asetusten mukaisesti. Vihtiläislapset eivät saa 4 ja 18 kuukauden iässä laajoja neuvolatarkastuksia ja kaikki lasten vastaanottoajat ovat ajallisesti lyhyempiä ja sisällöllisesti niukempia kuin pitäisi. Lastenneuvolasta ei myöskään tarjota 4-6 viikon ikäiselle lääkärin tarkastusta.
Muuttovoittoinen kasvukunta ei ainakaan satsaa lapsiin.
Olen kahden vuoden aikana useammassa valtuustossa pitämässäni puheessa tuonut esiin näitä epäkohtia henkilöstömäärän ja lakien ja asetusten suhteen. Vihdin Vasemmistoliitto on myös esittänyt lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin satsaamista ja vastustanut heikennyksiä, joita kunnanhallitus on esittänyt valtuustolle mm. Karviaiselta ostettuihin palveluihin. Esityksemme eivät ole saaneet riittävää kannatusta.
Vihti elää henkilöstönsä osalta ns. kädestä suuhun- tilanteessa. Meillä on kuntakokoon nähden alimitoitettu henkilökunta monella sektorilla. Jopa usein moituttu hallintokin on liian tiukoilla. Meillä ei ole henkilökuntaa, joka kehittäisi ja suunnittelisi palveluja kuntalaisille tai hakisi erilaisia hankerahoituksia.
Viime valtuustossa hyväksyttyä elinkeinostrategiaa säestettiin sanoin: ”Erityisen tärkeä tekijä elinkeinostrategian saavuttamisessa on niin taloudellisten kuin henkilöresurssien riittävyys.” On suorastaan absurdia, että tätä lausetta muutama valtuutettu alleviivasi. Nämä sanathan kuuluisi löytyä kaikista kunnan strategioista ja ohjelmista, jotta takaisimme kuntalaistemme hyvinvoinnin. Vihdin Vasemmisto on kahden viime valtuustovuoden aikana yrittänyt taata resurssointia, mutta enemmistöäänin olemme yrityksemme hävinneet.
Surullisinta on, että tällä hetkellä liian vähästä henkilökunnasta ja sijaiskielloista kärsivät eniten lapset ja nuoret sekä lapsiperheet. Me mainostamme olevamme kasvukunta, joka on avosylin valmis vastaanottamaan lapsiperheitä, mutta ei valmis huolehtimaan palveluista.
Elinkeinostrategiaa tarvitsemme, jotta kunnan kehitysedellytykset voidaan turvata. Laadukkaita ja riittävästi saatavilla olevia palveluja tarvitsemme, jotta vihtiläiset voivat hyvin vauvasta vaariin.
Sari Virta
Vihdin Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja
* * * * * * * * * *
Kolumni SeutuMajakka-lehdessä 26.5.2010
Hortonomi vai hortoilija?
Lapsuudessa puutarhanhoito oli minulle nurmikon leikkuuta (piha oli liian iso), kasvimaan kitkemistä (miksi ne rikkaruohot kasvoivat niin nopeasti) ja kukkapenkkien siistimistä. Tuo kotityönakki ei saanut haaveilemaan omasta puutarhasta. Nyt kuitenkin huomaan kevätiltojen ja vapaiden viikonloppujen harrastuksiin pesiytyneen myös puutarhatyöt. Edelleenkään en ole mikään hortonomi. Unohdan perennan tai kärhön nimen siinä vaiheessa, kun olen sen penkkiin iskenyt. Pensaan nimen sentään muistan. Se on angervo. Pihastamme tosin löytyy kolmea angervoa, joten siihen se kasvitietämys tyssää. Onkohan se yksi pensashanhikki?
Pihamme on selvästi liian iso, koska koko ajan olisi jotain tekemistä. Sekään ei auttanut vaikka mies laatoitti 27 trukkilavallista kivitavaraa pihaan. Sillä peittää vain noin 100 neliötä, jäljelle jää vielä yhdeksänkertainen pläntti. Mieluummin mies olisi asfaltoinut koko tontin. Helppohoitoista nääs. Laatoitusurakassa ei varmastikaan auttanut se, että minä toimin työnjohtajana ja tulkitsin pikkusiskoni tekemää pihasuunnitelmaa. Muistaakseni mieheni tiedusteli pariinkin otteeseen, että ajattelimmeko me siskoni kanssa lainkaan, kuka tämä suunnitelman toteuttaa. Totta kai olimme sitä ajatelleet: tarjosimme fyysistä rasitusta siistiä sisätyötä tekevälle insinöörille.
Jännää, miten sitä voi tykätä ihan oudoista pihatöistä. Minusta on mukava siistiä puita. Siis karsia oksia ja vähentää pusikkoa. Pihaltamme löytyy pari luonnonvaraista kulmausta. Onneksi en ensimmäisen kesän innostuksen puuskissani sentään karsinut kaikkia kirsikkapuita pihasta. Ne eivät sinä kesänä tehneet ainuttakaan marjaa ja osuivat kovasti viidakoituneena silmään aina kun istui ruokapöydässä. Toisena kesänämme saimme jo kivan sadon. Ja samalla huomasimme, että meillähän on kirsikkapuita!
Anoppi on pitänyt minut puutarhakirjoissa. Muistaisi vain lukea (opiskella) niitä. Ensimmäisen talven jälkeen tajusin avata yhden kirjan toukokuussa, kun jo maaliskuussa olisi ohjeiden mukaan pitänyt suojata muutamia pensaita ja kasveja. Eivät kuolleet kuitenkaan. Pihasuunnitelmaa tilatessani esitin yhden toiveen. Helppohoitoista olla pitää. Ei ole, tai no on, kun ei hoida oikein, vaan hoitaa helposti. Toistaiseksi kasvit ovat pärjänneet ja piha näyttää ihan kivalta. Varmaan ihan meidän (minun?) näköiseltä. Sitä kyllä ihmettelen, kun helppohoitoiseen pihaan saa kulumaan kaiken töiltä, luottamustoimilta, lasten ja kodin hoidolta liikenevän ylimääräisen ajan, niin miten totaalinen harrastus se vaativampihoitoinen puutarha olisikaan?
* * * * * *
Mielipidekirjoitus Luoteis-Uusimaa-lehdessä 26.5.2010 ja Vihdin Uutisissa 27.5.2010
Enärannan päiväkoti juhli upeasti
Enärannan päiväkodin 20-vuotisjuhla pidettiin päiväkodin pihalla kesäisissa tunnelmissa torstai-iltana auringon säteiden loistaessa kilpaa esiintyvien lasten kanssa. Päiväkodin taivalta on käyty nyt 20 vuotta. Oman lisänsä jokavuotiseen kevätjuhlaan toikin tämä vuosipäivä. Varhaiskasvatuspäällikkö Kirsti Lehikoinen toi tervehdystekstin päiväkodin ensimmäiseltä johtajalta. Lapsetkin kuuntelivat päiväkodin syntyhistoriaa ja kasvatuskumppanuuden kehittymistä. Moni ensimmäisen päiväkodin johtajan aikana itämään laitettu siemen on alkanut kasvaa upeasti luoden Enärannan päiväkodin oman hengen ja turvallisen kasvuympäristön lapsille.
20-vuotiaassa päiväkodissa eivät puitteet ole enää ihan nykyvaatimuksia täyttäviä, erityisesti pihan leikkivälineet ovat vanhentuneet. Päiväkodin asiakastyytyväisyyskyselyissäkin lähinnä ulkoleikkien varustuksiin ovat muuten toimintaan tyytyväiset vanhemmat kiinnittäneet huomiota. Tuskin päiväkotiin odotettiinkaan juhlavuoden kunniaksi uusia kiipeilytelineitä tai hiekkalaatikon reunoja, mutta kyllä kunnan mukaantuloa itse juhlaan olisi kuitenkin odottanut. Lasten ja henkilökunnan tarjoaman ihanan juhlaohjelman lisäksi päiväkodin vanhempainyhdistys tarjosi juhlakakun ja juomat. Mielestäni kunta olisi osoittanut arvostustaan niin päiväkodin tekemää kasvatustyötä kuin näitä pieniä lapsiakin kohtaan osallistumalla päiväkodin 20-vuotisjuhlan (pieniin) kustannuksiin. Vaikka rahalla ei juhlatunnelmaa ostetakaan, ja ilman rahaakin saadaan juhlia järjestttyä, jäi juhlan jälkikaikuna kuitenkin tämä kunnan asennoituminen juhlivaan päiväkotiin ihmetyttämään. Nythän juhlan osaltaan ”tarjosivat” lasten vanhemmat. Vanh empainyhdistyksen varainkeruutyölle kyllä kohteita riittää.
Kiitos päiväkodin koko porukalle kevätjuhlasta. Juhlan tunnelmia on ikuistettu moneen videokameraan, valokuvaan ja sydämeen.
Sari Virta
* * * * * * * * * * * * *
Mielipidekirjoitus Luoteis-Uusimaa-lehdessä 18.12.2009
Oikeistovaltuutetut äänestivät valtuustolta valtaa pois
Molemmat paikallislehdet ovat uutisoineet maanantaisen (14.12.) budjettivaltuuston päätöksistä. Lopputuloksena saimme vuodelle 2010 alijäämäisen ja kuntalaisten kannalta vahingollisen budjetin. Vallan avaimet tässä kunnassa ovat kokoomuksella ja keskustalla, joilla on määräenemmistö niin valtuustossa kuin kunnanhallituksessakin. Oikea puoli on koko syksyn jyrissyt ensi vuoden taloustilanteesta, mutta silti varsinaisten säästöesitysten tekeminen jäi luvattoman myöhäiseen vaiheeseen. Lisäksi oikeisto jyräsi marraskuun valtuustossa kunnanjohtajan esittämän ja vasemmiston kannattaman tuloveroprosentin noston. Veroprosentin nostolla olisi kassaan saatu 3 miljoonaa euroa ja elintärkeitä palveluja turvattua. Myöskään vaarallisiin ja vahingollisiin henkilöstösäästöihin ei olisi tarvinnut mennä. Oikeiston kummallinen ja taitamaton vastuunkanto tuli esiin budjettivaltuustossa, mihin tuotiin viime hetkillä henkilöstösäästöesitys uudessa muodossa, vaikka kunnanhallituksessa samat henkilöt olivat vain viikkoa kahta a ikaisemmin päättäneet rajusta henkilöstösäästöstä (30 henkilötyövuotta).
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ilmoitti jo veroprosenttia päätettäessä marraskuun kokouksessa, ettemme hyväksy henkilöstöön kohdistuvia säästöjä. Ei ole oikeudenmukaista, että kunnan palveluista huolehtiva, jo äärirajoilla työskentelevä henkilöstö laitetaan luopumaan lomarahoistaan tai palkastaan. Irtisanomisia emme myöskään hyväksy. Henkilöstösäästöt vaikuttavat palveluiden laatuun ja tietävät jopa palvelujen lakkautuksia. Lisäksi lapset laitetaan säästöjen sijaiskärsijöiksi mm. opettajien sijaiskiellolla.
Oli äärimmäisen ikävää, että oikeistovaltuutetut äänestivät SDP:n tekemää ponsiesitystä vastaan, missä vaadittiin, että nyt kohdistamaton ja epäselvä henkilöstösäästöpäätös (30 henkilötyövuoden säästö vuosien 2010-2012 aikana) tuodaan vuoden 2010 osalta valtuuston päätettäväksi. Tämän päätösvallan kokoomuslaiset ja keskustalaiset valtuutetut riisuivat valtuustolta! Käsittämätöntä. Ovatko kuntalaiset todella äänestäneet valtuutetut näin hoitamaan yhteisiä asioita = riisumaan valtaa itseltään valtuustolta? Kunnan työntekijät saivat ikävän joululahjan, kun joutuvat joulun yli ensimmäiseen kunnanhallituksen kokoukseen jännittämään, mitä henkilöstösäästöjä se tekee vuoden 2010 osalta? Henkilöstöä vaaditaan myös 910 000 euron vapaaehtoisiin säästöihin ensi vuoden aikana.
Vihti-lisä sadoille,
leikkauksia tuhansille
Vihti-lisä on ei-lakisääteinen kunnan maksama kotihoidontuki lapsiperheille, jos perheen alle 2-vuotiasta lasta hoidetaan kotona. Kunnanjohtaja esitti Vihti-lisän lakkauttamista 1.3.2010 alkaen.. Tämä olisi tiennyt 570 000 euron säästöjä. Vasemmistoliitto olisi ollut tähän valmis, mutta kannatti lopulta SDP:n ja Vihreiden esitystä Vihti-lisän muuttamisesta tulosidonnaiseksi. Summalla olisi kuitenkin voitu ostaa enemmän palveluja Karviaiselta, mistä nyt puolestaan jouduttiin säästämään 500 000 euroa. Vihti-lisä on siinä mielessä kallis ratkaisu, että se hyödyttää alle 300 lasta. Sen sijaan Karviaisen säästöt ja leikkaukset vaikuttavat kaikkiin lapsiperheisiin, työssäkäyviin ja ikäihmisiin. Vihti ostaa Nummi-Pusulaan ja Karkkilaan verrattuna huonommin palveluja Karviaiselta esimerkiksi lapsiperheille. Vihti ei tarjoa uuden neuvola-asetuksen mukaisia palveluja lapsille. Vihdissä ei ole asetuksen mukaisia laajoja neuvolatarkastuksia 4 ja 18 kuukauden ikäisille vauvoille. Kaikki lasten vastaanottoajat ovat aj allisesti lyhyempiä ja sisällöllisesti niukempia kuin pitäisi. Myöskään 4-6 viikon ikäisen vauvan lääkärin tarkastuksia ei ole.
Kouluterveydenhuollossa määräaikaistarkastukset ovat vain joka toinen vuosi, vaikka pitäisi olla joka vuosi. Ekaluokkalaisille ei ole lääkärintarkastusta. Opiskelijaterveydenhuollossa ei tarjota lääkärintarkastusta lainkaan. Näin ”hyvin” Vihti siis ostaa Karviaiselta palveluja lapsille ja nuorille.
Nämä heikennykset ovat Vihdin kunnan ja Karviaisen välisessä vuosisopimuksessa jo sisällä ja päälle säästettiin vielä 500 000 euroa Karviaisen eri-ikäisten ihmisten palveluista.
Missä on siis oikeudenmukaisuus tarjota kaikille kuntalaisille peruspalveluja? Millä logiikalla oikeisto karsii rajusti kaikkien kuntalaisten lakisääteisiä palveluja ja säilyttää ei-lakisääteisiä? Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä nyt säästettiin väärissä paikoissa!
Sari Virta
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän pj
* * * * * * * * * * * * * * * * *
Mielipidekirjoitus Luoteis-Uusimaa-lehdessä 27.11.2009
Katoavatko Vihdistä palvelut?
Yli puolet Suomen kunnista (181) nostaa veroprosenttiaan ensi vuodelle. Veroprosentin korottamisen lisäksi kunnissa joudutaan tekemään kipeitä säästöpäätöksiä. Näistä kunnista huomattava osa on oikeistojohtoisia. Vihdissä oikeistovetoinen valtuusto äänesti toisin: kunnanjohtajan veroprosenttikorotus kumottiin viime valtuustossa. Joulukuussa Vihdin valtuusto joutuu mahdottoman tehtävän eteen, kun se joutuu etsimään säästöjä yli kahdeksan miljoonan euron edestä.
Hallintokunnat ovat jo nyt joutuneet tiukalla seulalla käymään menoja läpi ja löytäneet osin pieniäkin säästökohteita. Näillä ei kunnan vuosikatetta hoideta tasapainoon, vaan tarvitaan suurempia säästökohteita. Näitä säästökohteita ei oikeisto kuitenkaan ole vieläkään tuonut neuvoteltavaksi. Päätösvaltaa siis käytetään, mutta missä on vastuu kuntalaisten hyvinvoinnista?
Kokoomus ja Keskusta esittänevät säästökohteiksi muun muassa kunnan henkilöstön irtisanomisia ja lomautuksia. Tämä tietää väistämättä palvelujen alasajoa esimerkiksi sulkemalla joitakin yksiköitä.
SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät ovat lähteneet siitä, että kuntalaisten hyvinvointi ja peruspalvelut turvataan tässä vakavassa taloustilanteessa useammalla keinolla, joihin yhtenä olisi kuulunut veroprosentin korotus.
Miksi niin hanakasti lokakuun valtuustossa hyväksytettiin kunnan strategia, kun heti seuraavissa kokouksissa toimitaan jo kunnan arvojen vastaisesti? Vai miten päätöksenteossa ja toiminnassa toteutuvat arvot asiakaslähtöisyys, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus, avoimuus ja yhteisöllisyys? Aavistettavilla ja tiedossa olevilla päätösesityksillä murennetaan palveluja sekä vahingoitetaan kunnan heikompiosaisia ja luodaan lapsille turvatonta tulevaisuutta.
Anu Rajajärvi (sd.)
Heidi Sume-Hänninen (vihr.)
Sari Virta (vas.)
***************************
TUL-lehden 6/2009 kolumni, julkaistu 9.10.
Fanittaako Suomessa koko perhe?
Olen kertaalleen tällä palstalla ihaillut irlantilaista tapaa kannustaa kotijoukkuettaan (jalkapallo). Koko perhe lähtee kisakatsomoon jo tunteja ennen ottelua fanipaidat ja -kaulahuivit päällä ja erilaiset muut kannustusvälineet mukana. Tapahtuma on mitä sosiaalisin ja mitä yhteisöllisin: koko perhettä yhdistävä, koko kylää tai kaupunkia yhdistävä.
Suomalaisen huippu-urheilun strategiatyöryhmän puheenjohtaja Risto Nieminen ravisutteli järjestöpäivien osallistujia syyskuun lopussa ihmettelemällä, miten suomalainen kannustaa vain menestyjiä. Jääkiekon viime vuoden Suomen mestari oli hävinnyt tämän kauden neljä ensimmäistä matsiaan ja se näkyi heti katsojaluvuissa. Mitä ihmettä? Kun vertaa viimekeväisen sarjan loppuviikkoja, niin Jyväskylässä hehkutettiin joukkueen menestystä ja kannustajia riitti. Olemmeko todella kansa, joka jaksaa kannustaa vain menestyjiä? Mielestäni tällöin ei olla kyllä todellista urheilukansaa lainkaan. Nieminen kertoi myös kuvaavan esimerkin Vallu Konosen huippusuorituksesta. Ollessaan MM-kisassa sijaluvun 10 paikkeilla, kadun reunasta huudettiin ”Hyvä Vallu!”. Mutta mentyään kärkeen ykköseksi, huuto kuuluikin ”Hyvä Suomi”.
Pitäisikö jotain muuttaa tässä nykyisessä kannustus- ja katsomokulttuurissa? Jos tarkemmin ajatellaan, meillä tuotteistetaan ja kehitetään huippu-urheilutapahtumia vain aikuisviihteeksi. Tarjolla on ”virvoketelttaa” ja VIP-tilaa. Myydään yrityslippuja ja aitiopaikkoja. Mitä tarjotaan perheille? Myöhäiseen ilta-aikaan (= parasta TV:n katseluaikaa) sijoitetut pelit eivät ole houkutteleva tilaisuus lapsiperheen lähteä matsiin. Miksi ottelut pelataan edelleen iltaisin, vaikka perinteinen televisiointi on jo murtunut mainos- tai maksukanaville jopa?
Olin lasteni kanssa kesän alussa seuraamassa Vihdin Pallon naisten ykköspesiksen avausottelua Haminaa vastaan. Kuusi- ja kolmevuotias jälkikasvuni seurasi peliä mielenkiinnolla ja molemmat saivat samalla sääntöopetusta ja hyvää oppimisen mallia, mitä omalla kotipihalla harjoitettiin seuraavina päivinä. Pelitapahtuman kiinnostavuutta lisäsi tietysti grillimakkaran syönti ja nälkätilan jatkuessa päälle ostetut mehu ja pulla. Olosuhteet pesäpallo-ottelussa mahdollistavat hyvin koko perheen osallistumisen. Ottelusta jäi mietityttämään lippujen hinnoittelu. Erikseen oli aikuisten ja lasten liput. Koko perheen faniharrastamista voitaisiin edistää myös tarjoamalla lippuvalikoimaan perhelippuvaihtoehto.
************************
Vihdin Uutiset-lehdessä to 3.9. julkaistu kirjoitukseni:
Turvallista liikkumista Vihdissä
Koulun alkaminen toi keskustelun keskiöön taas koulukuljetukset. Vihti on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ”kuljetuskunta”. Kuljetuskustannukset haukkaavat myös (liian) ison osan koulupuolen budjetista. Haja-asutusalueiden koulumatkoista on jälleen listattu vaaralliset tieosuudet. Niitä on ihan liikaa.
Kevyen liikenteen väylien puuttuminen hankaloittaa liikkumista Vihdissä. Kunnollisen ja kattavan väylästön rakentaminen säästäisi koulukuljetuksissa sekä kunnan kassasta että huoltajien pussista. Kevyen liikenteen väylät lisäisivät koululaisten luontaista liikkumista niin koulu- kuin harrastusmatkoillakin. Kevyen liikenteen väylät palvelevat kaikkia kuntalaisia. Ne ovat mitä parhaimpia liikkumisväyliä ja käytetyin liikuntapaikka Suomessa.
Itse juoksen välillä Ojakkalantietä Nummelaan päin. Pyörätie on ahkerassa liikkujien käytössä: juoksijoita, kävelijöitä, rullaluistelijoita, pyöräilijöitä riittää hyvin valaistulla alueella ympäri vuoden. Ojakkalassakin on silti vaarallisia tieosuuksia, joissa ilman suojapeltiä liikkuvan on aina osattava varoa peltisiä liikkujia ja tarvittaessa hypätä ojan puolelle huonon liikennekäyttäytyjän edestä.
Ympäristövastuukin velvoittaa meitä huolehtimaan kattavan vähäpäästöisen liikkumisen edellytyksistä. Kevyen liikenteen väylät tulee olla kunnan suunnitelmissa keskeisellä sijalla.
Sari Virta
*********************
Luoteis-Uusimaa-lehdessä ke 12.8. Vaalipuheita-palstalla julkaistu kirjoitukseni:
Kuntalainen on tärkein
Kunnalle laissa säädettyjä tehtäviä yhdistää yksi tärkeä seikka: kuntalaisten hyvinvoinnin turvaaminen. Ilman asukkaitaan kunta ei ole mitään. Uusintavaalit käydään Vihdissä muuttuneessa tilanteessa vajaan vuoden takaiseen vaalisyksyyn verrattuna.
Perustehtäväänsä kunta toteuttaa pääosin verovaroin. Julkiset peruspalvelut turvataan. Heikossa taloustilanteessa tai verotulojen vähentyessä lakisääteisten peruspalvelujen hoitaminen vaatii taitoa. Nykyisen valtuuston kokouspuheenvuoroissa on yksi toisensa jälkeen korostettu kunnan vastuullista talouspolitiikkaa. Talous on tärkeä, mutta asukas eli vihtiläinen on kuitenkin tärkein. Vihtiläisiä varten kunta on olemassa ja vihtiläisten hyvinvoinnin eteen valtuusto tekee töitä.
Kun karsitaan tai tingitään palveluista, tulisi aina pohtia päätösten vaikutukset eri ikäryhmiin. Työelämässä oleva aikuisväestö saa terveyspalvelunsa pääosin työterveyshuollon kautta. Työssä käyvät aikuiset ovat aktiivista väestöä, joka muutenkin pärjää palveluiden kurjistuessa. Kärsijöiksi leikkauksissa ja säästöissä joutuvat siis väistämättä yleensä lapset, nuoret, työttömät, vanhukset. Kunnan tulisi huolehtia tasavertainen palvelujen saanti kaikille kuntalaisilleen. Tämä on haastava tehtävä jo yksinomaan ”eriarvoisten” asuinalueiden takia.
Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on aikoinaan rakennettu loistavasti. On äitiysneuvola -ja lastenneuvolapalvelut. Koululaiset saavat terveyspalvelunsa koulusta, siis sieltä, missä koko ikäluokka on yhtä aikaa saavutettavissa. Valitettavasti edellisen laman seurauksena kouluterveydenhuoltoa on vuosien mittaan karsittu, eikä se nykyisellään enää palvele tarkoitustaan. Terveydenhuollon ennaltaehkäisevä puoli toteutuu huonosti nykyisillä resursseilla. Lapsi ja nuori hakisi paremmin ja riittävän ajoissa apua mahdollisiin ongelmiinsa, jos palvelut olisivat lähellä (koulussa) ja helposti saavutettavissa (ilman pitkiä ajanvarauksia). Kouluterveydenhoitajan lisäksi myös muita ennaltaehkäiseviä palveluja tarjotaan riittämättömästi, kuten koulupsykologeja ja kuraattoreita. Ennaltaehkäisevä toiminta olisi moninkertaisesti edullisempaa kuin jälkihoito eli viime kädessä turvautuminen erikoissairaanhoitoon tai nuoren syrjäytyminen. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa!
Huomio lapsiin ja vanhuksiin
Saimme kevään valtuustossa jotain lapsiin kohdistuvia alkavalle lukuvuodelle esitettyjä säästöjä torpattua. Tästä huolimatta luokkakoot myös Vihdissä kasvavat. Esimerkiksi Ojakkalan koulussa aiemmin 13 ja 17 oppilaan ryhmät ovat tänä syksynä yksi ryhmä. Suuri ryhmäkoko ei palvele ketään: ei hyvää, ei heikompaa oppilasta, eikä opettajaa. On hyödytöntä verrata kymmenien vuosien takaista suomalaista koulumaailmaa, missä opiskeltiin suurissa ryhmissä. Tämän päivän lapset ja nuoret elävät erilaisessa maailmassa kuin nykypäivän keski-ikäiset ovat eläneet. Jatkuva tehokkuuden tavoittelu ja sähköiseksi muuttunut (viestintä) maailma on muuttanut perhe-elämää levottomammaksi. Nykyisin lapset eivät samalla tavalla kunnioita (tai pelkää) aikuisia ja auktoriteetteja kuin ennen. Opettaja sai ennen rauhassa opettaa, isossakaan ryhmässä ei ollut järjestyshäiriöitä. Tänä päivänä opettajalta voi suurin aika mennä tuntirauhan aikaansaamiseen. Koulu voi jollekin lapselle olla päivän vakain ja turvallisin paikka. Vihdi ssäkin on aivan liikaa lasten huostaanottoja, jotka kertovat karua kieltään siitä, missä tämän päivän perheissä mennään. Yhteiskunnan tulisi turvata kaikin mahdollisin keinoin kasvavan lapsen elämää kohti aikuisuutta. Varhainen puuttuminen on avainasemassa niin monessa tilanteessa.
Olen mukana Vihdin, Karkkilan ja Nummi-Pusulan yhteisessä lasten hyvinvointisuunnitelman työryhmässä. Työn on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2010. Työ tulee olemaan yhteenveto siitä, mistä koostuu lasten hyvinvoinnin turvaaminen tämän päivän Vihdissä (ja Karkkilassa + Nummi-Pusulassa) ja mihin ja miten tulevaisuudessa tulisi suunnata resurssit lastensuojelussa. Tämä on arvokasta työtä Vihdin ja samalla koko Suomen tulevaisuuden eteen.
Samalla tavalla ikäihmisten hyvinvointi edellyttää kunnalta tietoista vanhuspolitiikkaa. Vihdissä tulisi kehittää myös vanhuspoliittista strategiatyötä, missä huomioidaan niin ennaltaehkäisevät kuin kuntouttavatkin toimet, sekä ikäihmisten hoidon ja palvelujen laatu. Näihin suunnitelmiin voidaan ottaa mukaan rakentavassa ja välittävässä yhteishengessä kunnan eri järjestöt, jotka tekevät vapaaehtoispohjalta tärkeää hyvinvointityötä koko ajan eri ikäisten kuntalaisten parhaaksi.
Sari Virta
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja