Sari Virta
 
TUL:n kehittämisjohtaja
kahden lapsen äiti
vaimo
Vihti (Ojakkala)
 
 
Pienistä asioista syntyy iso Virta

VALTUUSTO 30.1.2012

Vasemmistoliiton ryhmäpuhe

asia 3

 

ARVOISA PUHEENJOHTAJA

HYVÄT VALTUUTETUT JA AKTIIVISET PAIKALLA OLEVAT KUNTALAISET

 

Olemme valitsemassa kunnallemme uutta johtajaa. Millaisen johtajan me haluamme? Millaisen johtajan me tarvitsemme? Tätä me valtuutetut kysymme nyt itseltämme tehdessämme valintaa.

Tarvitsemme henkilöstöjohtajaa, joka innostaa henkilöstön tekemään parhaansa tässä tilanteessa, missä meillä ei ole riittävä henkilöstöresurssi käytössämme.

Tarvitsemme osaajaa, joka tuntee kuntakentän, hallitsee pykälät ja osaa johtaa kuntaa hyvässä ja avoimessa vuorovaikutuksessa luottamusjohdon kanssa.

Tarvitsemme elinkeinopoliittista osaajaa, joka saa luotua Vihtiin uusia työpaikkoja ja joka näkee kunnan markkina-arvon esimerkiksi matkailun edistämiseksi.

Tarvitsemme visionääriä, jolla on näkemystä Vihdin kaltaisen voimakkaan kasvukunnan vahvuuksista, tulevista valinnoista ja suunnasta täällä metropolialueen reunalla.

Emme tarvitse ihmeiden tekijää, vaan tarvitsemme kovaan työhön sitoutuneen johtajan, joka osaa verkostoitua ja saa äänensä kuuluville erilaisissa kuntayhteistyön foorumeissa.

 

Hyvä kuntajohtaja menestyy yhdessä henkilöstön kanssa, tekee hyvää yhteistyötä luottamusjohdon kanssa ja tuo kuntaa esille oikeissa paikoissa.

Kunnanjohtajan paikka kiinnosti ilahduttavan monia. Saimme hyvin hakemuksia ja pari suostumusta virkaan. Valintatyöryhmäksi muotoutui kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajisto.

Valitsemme kuntajohtajan demokraattisesti. Me valtuutetut päätämme hetken päästä, kenestä tulee Vihdin kunnan uusi johtaja. Kuntamme avoimen ja luottamuksellisen päätöksentekokulttuurin lisäämiseksi olisin toivonut valintatyöryhmältä parempaa tiedotuslinjaa. Yhtään ainoaa viestiä valintaprosessin etenemisestä ei lähetetty valtuustoryhmille. Ei olisi vaatinut paljon aikaa tai vaivaa, jos vaikka sähköpostilla olisi tiedotettu, ketkä hakijajoukosta kutsutaan haastatteluun ja sen jälkeen, ketkä haastattelujen perusteella otettiin jatkoon. Meillä kaikilla on tänään se yksi ääni tässä kunnanjohtajan valinnassa, joten demokratian arvostamisenkin näkökulmasta myös pienempiä valtuustoryhmiä olisi ollut asiallista pitää ajan tasalla tästä prosessista. Tässä valitaan koko kunnalle johtajaa, ei vain suurimmille valtuustoryhmille.

Nythän osa meistä valtuutetuista on saanut lukea paikallislehdistä, miten valintaprosessi on milloinkin edennyt.

Se, mitä tulee valintatyöryhmän ja kunnanhallituksen puheenjohtajan antamiin julkisiin lausuntoihin hakijoista, on osin asiatonta ja ei hyväksyttävää. En ymmärrä, miten jotakin hakijaa voidaan tai on lupa julkisesti arvostella, suorastaan mollata kesken tällaisen prosessin. Asiaankuuluvaa lienevät sellaiset lausunnot, joissa neutraalisti kerrotaan hakijoista tai loppusuoralla olevista hakijoista jotain. Lausunnot virkaa tällä hetkellä hoitavasta Myllymäestä ovat olleet halpa-arvoisia.

Ilahduttavaa olikin, kun paikallislehden pääkirjoituksessa oikaistiin tilanne. Tällä oikaisulla osoitettiin pari asiaa: se, että kunnanhallituksen kokouksia ei olekaan kaikilta osin valmisteltu siten kuin kuuluu eli puheenjohtajisto ei ole kokoontunut, koska kunnanhallituksen puheenjohtaja ei ole nähnyt sitä tarpeelliseksi.

Ja se, että näin tapahtuessa, ei voida välttyä johtopäätökseltä, että toiminta on ollut tarkoitushakuista kunnanhallituksen kokouksen kulun sekä julkisuuteen annettujen lausuntojen osalta. Jos kokoomuksen valtuustoryhmä hyväksyy tällaisen käytöksen, olen ihmeissäni. Samoin voi ihmetellä hyvässä yhteisymmärryksessä asioita valmistelevan keskustan osalta samaa asiaa: onko tällainen toiminta asiallista ja hyväksyttävää?

Olen harmissani ja pahoillani siitä, että joudun nämä asiat ottamaan esille. Harmissani siksi, koska haluaisin, että voisimme avoimessa luottamuksen ilmapiirissä tehdä hyviä päätöksiä koko kunnan parhaaksi, kuntalaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Valintatyöryhmän jäsenistä osa on julkisesti paikallismediassakin painottanut, että kuntaan halutaan kuntajohtamisen kokemusta omaava henkilö, osaamista ja vahvaa johtajuutta suuren alaismääränkin takia.

Tässä kohtaa onkin syytä ihmetellä ja kysyä, miksi sitten alunperin ei haastatteluihin edes kutsuttu hakijoita, joilla on laajaakin kuntajohtamisen kokemusta ja näitä ominaisuuksia, joita erityisesti sekä kokoomus että keskusta painottavat. Jokin logiikka tässä valintaprosessissa siis tämän vaatimuksen ja asian toteutuksen suhteen mättää.

Valintaa ollaan nyt tekemässä lähettämättä yhtään hakijoista testauksiin. Pakko todeta, ettei tätä valintaprosessia ole hoidettu niin hyvin kuin olisi olettanut. Itse olen ollut useissa rekrytoinneissa työni puolesta mukana ja tälläkin hetkellä vastaan yhden toimialan toimitusjohtajarekrytoinnista. Tässä salissa on varmasti monia, jotka ovat olleet rekrytoinneissa mukana ja pyydänkin nyt kaikkia teitä miettimään, onko tämä prosessi mielestänne hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla!

Kunnanhallitus esittää kunnanjohtajan tehtävään Sami Miettistä, nykyistä Pielaveden kunnanjohtajaa. Miettinen ei vakuuttanut minua haastattelussa. Hän ei tuonut mitään sellaista esiin, mikä olisi nostanut hänet muiden hakijoiden yläpuolelle. Kysyessäni, mikä olisi hänen lisäarvonsa, etunsa suhteessa muihin hakijoihin hän toisti jo aikaisemmin vahvuudeksi ilmoittamansa asuntotuotanto-osaamisensa.

Tämäkö on asia, mitä Vihdin kunta erityisesti kunnanjohtajalta haluaa? Miettisen kolmivuotinen kokemus on kunnasta, jossa on noin 5000 asukasta; kunnasta, jonka henkilöstömäärä on oleellisesti pienempi kuin Vihdissä. Näidenkään asioiden osalta hän ei siis osoita sellaista ylivertaisuutta, että juuri hänet pitäisi valita Vihdin kunnan johtoon.

Monessa kunnassa kunnanjohtajan valinta pystytään tekemään yksimielisesti. Se vaatii kuitenkin aivan toisenlaisen prosessin kuin mitä Vihdissä on nyt tehty. Yksimielinen valinta olisi tietysti kunnanjohtajan työn kannaltakin ihanteellista: tulla kuntaan, missä on koko valtuuston tuki valintatilanteessa ollut takana.

Olemme valitsemassa kuntajohtajaa, jolloin poliittiset intohimot pitäisi pystyä unohtamaan ja luoda aito valintatilanne parhaan johtajan saamiseksi. Kunnanhallituksen äänestyspäätöksellä aikaansaatu esitys kertoo karua kieltään siitä, miten tätä prosessia on tuotu maalia kohti.

Näillä kommenteilla Vihdin Vasemmistoliitto valmistautuu äänestämään kunnanjohtajasta. Kannatamme SDP:n ja Vihreiden esitysten mukaisesti tehtävään Juha Myllymäkeä.

* * * * * * * * * * * * * * * * * *

VALTUUSTO 14.11.2011

Vasemmistoliiton ryhmäpuhe

asia 8

ARVOISA PUHEENJOHTAJA

HYVÄT VALTUUTETUT JA SEURAAMASSA OLEVAT KUNTALAISET

Tähän alkuun ensin pari kommenttia aikaisempiin puheisiin ennen varsinaista valmisteltua puheenvuoroa.

On todella erikoista, ettei oikeiston puheissa ole tänään esiintynyt kertaakaan kriisikunta-sana, vaikka tässä taloustilanteessa ei ole oleellisti mitään uutta kahteen viime syksyyn verrattuna. Ja niissä talousarviokokouksissa Vihtiä arvioitiin kriisikuntamittareilla.

Meidän kokousmateriaaleissamme viitataan siihen, että erityisesti kasvukunnan tulee tehdä ylijäämäinen talousarvio, jotta tase kestää. Siihen nähden en ymmärrä, mistä puskurista valtuutettu Viljanen puhui keskustan puheenvuorossa! Mehän olemme nyt päättämässä ainakin 1,8 miljoonaa alijäämäisestä budjetista, koska kiinteistöverotuotoista jää se noin 500 000 euroa tulematta. Äänestyksien jälkeen alijäämä on todennäköisesti enemmänkin.

Ja sitten siihen valmisteltuun osaan:

Kunnanjohtaja toteaa talousarviokirjan katsauksessa, että tätä alijäämää tulee kaikin keinoin pyrkiä pienentämään talousarviovuoden aikana. On vaikea arvioida, mistä tätä alijäämän pienennystä enää revitään. Riskituottona budjetissa on tonttikaupan myynti, joka tänä vuonna jää tavoitteestaan rajusti. Kysyttävä onkin, onko kaikki mahdollinen tehty tonttien markkinoimiseksi?

Talousarvio sisältää edelleen jatkuvan sijaiskiellon. Sijaiskiellon todellista talousvaikutusta ei ole kukaan pystynyt laskemaan. Lisäksi on huomioitava, että henkilöstön lyhyet sairaspoissaolot ovat nousseet jopa yllättävän paljon. Tämähän puolestaan syö sitä henkilöstösäästövaikutusta, mitä sijaiskiellolla tavoitellaan. Ovatko lyhyiden sairaspoissaolojen kasvu seurausta sijaiskiellosta? Sitä ei ole taidettu tutkia.

Täällä ollaan huolissaan kuntaimagosta meidän kiinteistöveron osalta, mutta siitä ei olla huolissaan, että olemme päässeet kaksi kertaa lyhyen ajan sisällä Helsingin Sanomien pääuutissivuille sillä, että säästämme täällä kansallisista liputuspäivistä jättämättä liputtamatta ja siitä, että meillä on home- ja kosteusvaurioinen Nummelanharjun koulu käytössä.

Sijaiskiellon jatkaminen on hävettävää toimintaa. Muutamien muiden kuntien edustajat ovat ihmetelleet Vihdin käyttämää sijaiskieltoa ja sen toimivuutta. Monissa kunnissa sijaiskielto ei tulisi mitenkään kysymykseen esimerkiksi perusopetuksessa tapahtuvien laiminlyöntien ja perusopetuslain toteutumatta jäämisen vuoksi. Muun muassa Turun opetustoimen rekrytointipäällikkö totesi, ettei Turussa onnistuisi kouluohjaajien toimiminen opettajien sijaisina, koska kouluohjaajat tarvitaan nimeomaan siihen työhön, mihin heidät on palkattukin: avustamaan yleisopetuksen luokissa oppilaita, tukemaan opettajan opetusta niiden oppilaiden osalta, jotka ovat lisätuen tarpeessa.

Vihdissä jatkunut sijaiskielto on johtanut siihen, ettei ole enää ns. sijaispankkia. Rehtorit ovat käyttäneet sijaisina kouluohjaajia ja kun ovat siirtyneet käyttämään yhä enemmän omaa harkintavaltaansa sijaisuuksien hoitamisessa, onkin eteen tullut tilanteita, ettei sijaisia saa, joten sen takia on turvauduttava oman kouluohjaajan sijaiskäyttöön. Tämä on kuitenkin huono tapa hoitaa asiaa, kyse on paitsi oppilaiden turvallisuudesta, myös oppilaiden oikeudesta saada erityisopetustas sekä opettajien jaksamisesta.

Palvelut tuottaa kunta, kunnassa oleva henkilöstö. Kunnan perustehtävä, tärkein tehtävä on huolehtia kuntalaisista. Ellei tätä tehtävää ole, ei kuntaa edes tarvita. Yksikään rakennus, yhdetkään seinät eivät hoida lapsia, opeta koululaisia, diagnosoi sairauksia. Tämän kaiken tekevät ihmiset! Vihdin kunnan noin 1200 työntekijää ovat ne, jotka vastaavat kuntalaisten hyvinvoinnista. Heidän työhönsä me vaikutamme jatkamalla sijaiskieltoa. Heidän selkärangastaan otetaan vapaaehtoisten henkilöstösäästöjen lisäksi myös se, että työkaverin sairastuessa hoidetaan kahden ihmisen töitä.

Olemmeko ajatelleet, miltä tuntuu niistä vanhemmista, kun päiväkodista lasta hakiessa kysytään, mikä on loppuviikon hoitotarve, kun hoitajia on useampi kipeänä. Tai kun Wilmasta saa lukea, että lapsen opettajan sijaisena toimii pari päivää kouluohjaaja, jota tarvittaisiin kipeästi toisaalla kouluyhteisössä.

Lapsethan eivät maksa veroja, eivätkä osaa pitää puoliaan. Mutta vanhemmat maksavat. Palvelut ovat koko perheen asioita. Näistä asioista on tullut todella paljon yhteydenottoja kuntalaisilta.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kannattaa täällä aiemmin tehtyjä esityksiä sivistyskeskuksen laadullisen toiminnan lisäyksenä. Lisäksi esitämme 60 000 euron määrärahan lisäämistä perhepäivähoitajien peruspalkan nostamiseksi vuonna 2012. Talousarvioesitykseen sisältyy, että yksityisen hoidon tuen kuntalisää korotetaan kaikkien hoitomuotojen osalta 20e / kk. Tämä pitää sisällään yksityiset päiväkodit ja perhepäivähoitajat. Korotuksen kustannusvaikutus on noin 46 000 euroa vuonna 2012 alkaen 1.3.

Mielestämme on outoa, että kunta tukee yksityistä palvelutuotantoa ilman, että samalla huolehtii omana toimintana tuotettavasta perhepäivähoidosta. Perhepäivähoito on uuden työaikalain takia ollut paljon esillä. Palvelujen käyttäjien kannalta voimme kehittää tarpeellista varahoitojärjestelmää ja hoitajien osalta voimme tehdä kuntakohtaisen ratkaisun nostaa hoitajien peruspalkkaa. Perhepäivähoitajia on enää reilu 30 ja ilmeisesti osa on lopettamassa keväällä. Meillä ei ole vara menettää eri puolilla kuntaa toimivia perhepäivähoitajia, kun lapsille on osoitettava sen jälkeen muu hoitopaikka, esimerkiksi päiväkodista. Jos perhepäivähoito nyt loppuisi, pitäisi kunnan osoittaa noin 120 lapselle hoitopaikka päiväkotitiloista. Ja tiedämme hyvin päiväkotienkin haasteet kunnassamme.

Kasvatusalan professorit ovat ottaneet kantaa siihen, että alle 3-vuotiaan lapsen paikka on kotona tai sitten päivähoidossa pienryhmässä, noin 4-5 lapsen ryhmässä. Aikaisemmin Vihdissäkin oli strategia ohjata alle 3-vuotiaat lapset perhepäivähoitoon, enää siihen ei ole mahdollisuutta.

Kunta on henkilöstöpuolella säästänyt tänä vuonna paljon virkojen täyttöä siirtämällä. Tämä vaikuttaa luonnollisesti henkilöstön jaksamiseen ko. keskuksissa, missä virkavajetta on ollut.

Nuorisopuolella kunta säästää tänä syksynä jatkuen ensi vuoden puolelle, kun äitiyslomalla olevan nuorisotoimenjohtajan sijaista ei palkattu, vaan ko. virkaa hoitaa oman toimensa ohella liikuntatoimen päällikkö. Näin hallinnollisesti asioita kyllä hoidetaan nuorisotoimenjohtajan äitiysloman aikanakin, mutta kenttätyön osalta tulee vajetta. Tämä on poissa toiminnan käyttäjiltä eli nuorilta. Sivistyskeskus esitti lisäyksenä yhden nuorisohjaajan palkkaamista vuodellle 2012, mutta tätä ei ole otettu kunnanjohtajan esitykseen. Kokonaisuutta katsottaessa tässä siis säästetään nuorten kustannuksella.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti vuosi sitten, että Haimoon kouluun ja päiväkotiin varataan vuosille 2011 ja 2012 molemmille investointimääräraha 1,5 miljoonaa euroa /vuosi. Esityksemme ei saanut enemmistön kannatusta. On siis hienoa, että nyt löytyy laajemmin kannatusta Haimoon alueenkin lasten päiväkoti- ja kouluolojen parantamiseksi ja ajan tasalle saattamiseksi.

Kannatamme Haimoon koulun ja päiväkodin suunnitteluun varattavaa 150 000 euron määrärahaa ja hankesuunnitelman tuomista keväällä 2012 päätettäväksi.

Esitimme vuosi sitten myös investointiosaan nostettavaksi Nummelanharjun koulun kakkosvaiheen toteuttamisen vuonna 2012 (eli 5,1 milj.). Tuolloin totesin seuraavilla sanoilla:

”Koulun rakentaminen ei voi odottaa vuosien päähän. Oppilaiden ja koulun henkilöstön terveyttä ei voi enää enempää vaarantaa. Terveyttä ei saa koskaan takaisin, seiniä sen sijaan voimme uusia.”

Kannatamme SDP:n tekemää esitystä Nummelanharjun koulun II-vaiheen aikaistemisesta.

Seuraavaksi koottuna muutosesityksemme:

Aluksi tekniset korjaukset:

Talousarviokirja, sivu 28, tekstikorjaus

neljäs kappale

”Kiinteistöveroa on korotettu hallituksen 24.10.2011 esityksen mukaisesti”. Po: alennettu

Sivistyskeskus -kirja, s. 137

Henkilöstö-tuloskortin toimenpideosassa pitäisi varmaan olla tavoitteena, että lyhyiden poissaolojen määrä on pienempi kuin 1,5 kertaa / työntekijä

eli merkintä po. < 1,5 kertaa

Sitten varsinaiset esitykset

Sivistyskeskus -kirja

s. 119 perusopetus / perusopetustunnit

lisätään 130 000 euroa perusopetuksen tuntikehykseen

laadullinen kehittäminen

• kuntouttava luokka 50 000 euroa

• valmistava luokka 25 000 euroa

• joustava perusopetus 50 000 euroa

s. 121 nuoriso- ja aikuiskoulutus, lukiopetus

• kurssikerroin 1.8.2012 alkaen 1,26 / kustannusvaikutus 30 000 euroa

• psykologipalvelut 40 000 euroa (ostopalveluna Karviaiselta)

s. 132 varhaiskasvatus / perhepäivähoito

• lisäys palkkoihin 60 000 euroa

s. 156 nuorisopalvelut

• nuorisohjaajan vakanssi 25 000 euroa

Tekninen ja ympäristökeskus-kirja

s. 200 tekstiosan viimeisestä virkkeestä poistetaan sivulause: ...”josta 18 890 e käytetään järven hapetukseen.”

Perustelu: miksi tällainen tarkka summa korvamerkitään järven tiettyyn toimintaan? Kokonaissumman 43 990 euroa sisällä voidaan ja tuleekin tehdä järven vaatimat vesiensuojelutyöt – ja toimet

Investointiosa

s. Nummelanharjun koulu, II-vaihe, vuodelle 2013 varataan 3,2 miljoonaa euroa

Ja kokonaisuutena esitämme kunnan työntekijöiden sijaiskiellon poistamista

* * * * * *

VALTUUSTO 14.11.2011

Vasemmistoliiton ryhmäpuhe

asia 7

ARVOISA PUHEENJOHTAJA

HYVÄT VALTUUTETUT JA SEURAAMASSA OLEVAT KUNTALAISET

Karviaisen palvelujen järjestämisen johtoajatukset ja tavoitteet vuodelle 2012 on hyvin laadittu. Perusturvakuntayhtymän toiminta on sen omien sanojenkin mukaan nyt menossa kehittävään suuntaan parin ensimmäisen vuoden perustan luomisen jälkeen.

Toiminnassa pyritään suuntautumaan ennalta ehkäisevään työhön monella sektorilla, mikä vähentää myöhemmin esiintulleita yleensä aina kalliimpia palvelujen tarpeita.

Toinen huomionarvoinen asia on mm. lasten ja nuorten palvelulinjalla tehtävä toiminnallinen muutos ”ostopalveluista omaksi toiminnaksi”: jälkihuollon koordinaattorin tehtävän 2-vuotinen kokeilu on osoittautunut tehokkaaksi toiminnallisesti sekä myös taloudellisesti. Koordinaattorin tehtävä vakinaistetaan sosiaaliohjaajan vakanssiksi.

Karviaisen järjestämässä erittäin antoisassa syysseminaarissa 26.10. kuulimme STM:n kansliapäälliköltä Kari Välimäeltä, ettei yksityistämistä ja ulkoistamista kannatakaan koskaan tehdä kustannusten alentamisen uskossa. Yksityistämisestä saadut kokemukset osoittavat, että se on säännöllisesti 5-10 prosenttia kalliimpaa.

Perusturvakuntayhtymä Karviaisen ja isäntäkuntien yhteydenpitoa on koko Karviaisen olemassaolon aikana arvosteltu paljon. Yhteydenpidossa on kehitytty, vaikka edelleen on toki kehittämisen varaa. Vajaa kuukausi sitten järjestettyyn syysseminaariin osallistui kaikkien kolmen kunnan valtuutettuja hävettävän vähän. Mitä tämä kertoo tästä yhteydenpidosta puolin ja toisin?

Seminaarissa saimme kuulla hälyttäviä asioita Karviaisen toiminnasta, joita aluehallintovirasto AVI valvoo tällä hetkellä. Esimerkiksi Karviaisen alueella ja Vihdissä on eniten vanhuksia laitoshoidossa koko Euroopassa. Suuntaushan on jo pitempään ollut kotihoidon ja kuntouttavien toimenpiteiden lisääminen, joilla parhaiten ylläpidettäisiin vanhusten toimintakykyä. Laitoshoidossa makuuttaminenhan vain passivoi ja huonontaa ikäihmisten tilaa. Viikonvaihteen lehdissä oli esillä vuonna 2006 STM:lle tehdyn raportin tuloksia, missä jo siis viisi vuotta sitten nostettiin esiin suomalaisen vanhustenhoidon surkea tila ja se, ettei meillä resurssoida vanhustenhoitoon.

Tämä Karviaisen tilasto laitospaikkojen Eurooppakärjestä tuli seminaarissa esiin kysyttäessä. Kiinnostaisi siis tietää, mitä kaikkea muuta huomioita aluehallintovirasto on Karvaiseen toimintaan liittyen tehnyt.

Sosiaalipuolelta esiin tuli lasten sosiaalityöntekijöiden osalta vakava huolenaihe: pätevien sosiaalityöntekijöiden osuus on koko Etelä-Suomen alueen pienin. Myös lastensuojeluilmoitusten käsittely määräajassa on heikoin koko Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Tilanne on heikentynyt vuodesta 2009. 

Seminaarissa muistutettiin, että viime kädessä kaikki valtuutetut ovat vastuussa siitä, jos tietoisesti tehdään alimitoitettuja talousarvioita ja sen johdosta palveluja karsitaan, ja joku jää vaille lakisääteistä palvelua.

Seminaarissa myös arvioitiin perusturvakuntayhtymän hallintotapaa. Karviainenhan on tilannut ulkopuolisen arvioinnin hallinnostaan ja toiminnastaan Nordic Healtcare Group-firmalta. Toiminnan fokuksen on oltava siinä, että tehdään oikeita asioita. Tärkeintä on, että keskitytään palveluihin, eikä organisaatiotarkasteluun. Arvioinnissa todettiin, että yhteistoiminta-alue on turha kuluerä, jos ei aidosti hoideta ja johdeta sitä organisaatiorajojen yli omana yhteistoiminta-alueena. Tällaisessa toiminnassa tulee keskittyä kokonaiskustannuksiin, ei yksittäisiin sektorikustannuksiin.

Karviaisen vuosisopimuksen liitteenä oleva taulukko tuotteista ja niiden yksikköhinnoista herättää ihmetystä, eikä taulukko ole selkeä. Jos sitä oikein tulkitsee, osoittaa se esimerkiksi Nummelan terveysaseman käyntien vähenevän ensi vuonna 8500, kun meille esiteltiin kirkonkylän terveysaseman sulkemista ja keskittymistä Nummelan terveysasemaan nimenomaan sillä, että Nummelassa käynnit lisääntyvät 12 000 vuodessa. Lisäksi taulukko näyttää yksikköhinnan melkein kaksinkertaistuneen ja terveysaseman osalta menojen nousseen noin 1 miljoonaa euroa. Onko todella näin?

Vihdin Vasemmistoliitto esittää kuntouttavaan luokkaan varattavaksi 45 000 eron määrärahaa sekä talousarvioon että vuosisopimukseen. Kuntouttavan luokan toiminnalla saadaan erittäin pienin kustannuksin ehkäistyä satoihin tuhansiin jopa miljooniin nousevat kustannukset, kun toiminnalla saadaan ehkäistyksi yhdenkään nuoren syrjäytyminen. Tein kuntouttavasta luokasta valtuustoaloitteen toukokuussa 2010, silloin siihen vastattiin, ettei ole edellytyksiä aloittaa kyseistä toimintaa. Jo tuota valtuustoaloitetta varten varmistin, että Karviainenkin on valmis tähän yhteistyöhön kunnan sivistystoimen kanssa. Tässä toiminnassa on kokonaisuudessaan kyse palveluketjun kehittämisestä, millä turvataan nuorten tukea elämänpolulla kohti aikuisuutta ja ehkäistään syrjäytymästä yhteiskunnasta aivan liian varhain.

Olen todella iloinen muiden esittämästä tuettava kuntouttavalle luokalle voidakseni todeta aloitteeni kuitenkin nyt etenevän 1,5 vuotta myöhemmin.

Tällä lisäyksellä Vasemmistoliiton valtuustoryhmä hyväksyy Karviaisen talousarvion 2012 ja Vihdin kunnan vuosisopimuksen.

* * * *

VALTUUSTO 14.11.2011

Vasemmistoliiton ryhmäpuhe

asia 6

 

ARVOISA PUHEENJOHTAJA

HYVÄT VALTUUTETUT JA SEURAAMASSA OLEVAT KUNTALAISET

 

Huh, huh. Mistähän aloittaisi?

Mikä tässä kunnassa on vastuullista taloudenhoitoa?

Nyt täällä oikeisto palaan kahden vuoden takaiseen valtuustoon, missä päätettiin tuloveroprosentista ja kiinteistöverosta. Ja väittää, että silloin oli pakko nostaa kiinteistöveroa roimasti.

Ei muuten ollut mikään pakko.

Tuolloin kaksi vuotta sitten oli suurta tarvetta verotulojen kasvattamiseen talouden tasapainoittamiseksi. Oikeisto ei silloin suostunut korottamaan tuloveroprosenttia 19,25 prosentista yhtään ylöspäin, joten lääkkeeksi verotulojen kasvattamiseksi otettiin kiinteistöveron nosto ja siinä kova korotus nimenomaan vakituisen asumisen osalta.

Nyt oikeisto toteaa, että päätös tehtiin pakon edessä. Ei olisi ollut pakko, jos tuloveroprosenttia olisi nostettu.

Vasemmistoliitto esitti tuolloin 2009 syksyllä tuloveroprosenttiin selkeää korotusta ja samassa yhteydessä esitti, ettei kiinteistöveroa vakituisen asumisen osalta korotettaisi 0,3 prosenttiyksikköä, vaan 0,1 prosenttiyksikköä. Koska tuloveroprosenttia ei äänestyksien jälkeen korotettu, oli pakko asettua kannattamaan kiinteistöveroihin silloisia nousuja, jotta kunnan taloutta edes osaltaan saatiin tasapainoon. Tästä huolimatta 2009 joulukuun kokouksessa jouduttiin tekemään kovia päätöksiä mm. henkilöstön osalta, etsimään säästöä kaikkiaan 1,5 mljoonaa tämän valtuustokauden aikana.

Kiinteistövero on korkea. Vakituisessa asumisessa se kohdistuu kipeästi niihin ikäihmisiin, jotka pienestä eläkkeestä maksavat samalla prosentilla kiinteistöveroa kuin hyvätuloiset työssäkäyvät aikuiset. Omakotitaloissa asuu myös lapsiperheitä, jotka haluavat palvelutason säilyvän ja ovat sen vuoksi valmiita maksamaan enemmän veroja.

Vihdin Omakotiyhdistys on aiheestakin ottanut kantaa tähän kunnan korkeaan kiinteistöveroprosenttiin. Tässä näkyy kuntamme kolmannen sektorin, järjestöpuolen aktiivinen ote asioihin kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Omakotiyhdistykselle kiitokset siitä, että yhdistyksensä jäsenille tarjoamillaan eduilla ja alennuksilla se osaltaan voi vaikuttaa joidenkin asumiseen liittyvien kustannusten alenemiseen.

Mielenkiintoista oli kuulla kokoomuksen ryhmäpuheessa, että he kuuntelevat tässä kiinteistöveroasiassa kuntalaisia ja esittävät kiinteistöveron alentamista sen vuoksi. Ette kuitenkaan kaikissa asioissa kuuntele kuntalaisia!

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei kuitenkaan voi tässä taloustilanteessa kannattaa kunnanhallituksen päätöstä alentaa kiinteistöveroa vakituisen asumisen osalta. Sen vaikutus kunnan talouteen on noin 500 000 euroa ja samanaikaisesti meillä jatkuvat henkilöstön vapaaehtoiset säästöt ja mikä pahinta, sijaiskielto. Lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunnen tekemät laadulliset esitykset ehkäisevät nuorten syrjäytymistä erittäin edullisella satsauksella.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on kunnanjohtajan alkuperäisen esityksen kannalla kiinteistöveroprosentin määräämisessä vuodelle 2012.

* * * * * *

VALTUUSTO 14.11.2011

vasemmistoliiton ryhmäpuhe

asia 3

ARVOISA PUHEENJOHTAJA, HYVÄT VALTUUTETUT, KUNTALAISET JA MEDIA

 

Meillä on palveluverkkoselvityksen myötä hyvin tiedossa, kuinka tulevina vuosina lasten lukumäärä kehittyy päivähoidon ja perusopetuksen puolella. Päivähoidon tarveselvityksessä ilmeni, että uusia päiväkotiryhmiä tarvitaan yksinomaan Nummelan alueella neljä vuosina 2012-2013. Lisätarvetta on vuoteen 2015 mennessä myös Kirkonkylässä. Ilman Ojakkalan päiväkodin rakentamisesta tehtyä valitusta meillä olisi Ojakkalassa jo yksi päiväkodin rakennustyömaa tällä hetkellä käynnissä.

Lienee selvää, että Lankilan päiväkodin laajennuksen kiirehtimiseen on kaksi hyvää syytä. Toinen on edellämainittu päivähoitopaikkojen lisätarve Nummelan alueella. Toinen on Ojakkalan päiväkodin rakentamisen lykkääntyminen tuleviin vuosiin.

Lankilan päiväkodin hankesuunnitelma osoittaa sen, miten nopeasti ja voidaan sanoa joustavastikin asioita kunnassamme saadaan vireille. Kiitokset hankesuunnitelmatyöstä asianomaisille viranhaltijoille, jotka ovat joutuneet normaalien syksykiireiden lisäksi nopeassa aikataulussa tämän hankesuunnitelman toteuttamaan ja tuomaan päätöksentekoon.

Prosessia on kuitenkin arvioitava myös päättäjän näkökulmasta siitä , ettei hankesuunnitelma ole kulkenut lautakuntakäsittelyjen kautta. Hallintosäännön mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunta vastaa varhaiskasvatuksesta. Kasvatus- ja koulutuslautakunta on myös hankkeen tilaaja, joten kiireisestä aikataulusta huolimatta hanke olisi tullut käydä myös lautakuntakäsittelyssä. On muistettava, etteivät kaikki lautakunnan jäsenet ole myös valtuutettuja.

Hankesuunnitelmaan lautakunta olisi varmasti tuonut muutamia lisäseikkoja esiin. Esimerkiksi arvioinut rakentamisen aikaista päiväkodin toimintaa. Tämä asiakohta puuttuu hankesuunnitelmasta ja se on kuitenkin sekä päiväkotihenkilökunnan, että lasten turvallisuuden kannalta oleellinen seikka. Ns. hygieniasyistä hankesuunnitelmassa tulisi olla kohta, missä todetaan edes lyhyesti se, miten päiväkodin toiminnan turvallisuus taataan hankkeen ollessa käynnissä.

Samoista hygieniasyistä esittelytekstiin olisi voinut kirjata, ettei hankesuunnitelma ole ollut kasvatus- ja koulutuslautakunnan eikä myöskään teknisen lautakunnan käsittelyssä. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan osalta käsittely olisi ehditty hoitaa, koska alkuperäisen suunnitelman mukaan lautakunnan piti kokoustaa tiistaina 8.11. mutta kokous peruttiin viikkoa aikaisemmin liian vähäisten asioiden takia.

Hankesuunnitelman mukaan nykyinen salitila laajennetaan ruokasaliksi. Tekstiosiosta ei ilmene, mitä toimintaa ruokasaliin ruokailujen lisäksi on suunniteltu. Kuvissa tila kuitenkin mainitaan ruokasali / monitoimitilana. Oleellisen tärkeää toiminnan ja lasten tarpeellisen liikunnan varmistamiseksi on, että päiväkodista löytyy myös riittävän iso tila liikuntatuokioita varten. Onhan tässä ruokasali / monitoimitilassa huomioitu toiminnallisesti se, että sitä käytetään myös liikuntatilana?

Uskon, että tätäkin asiaa olisi nimenomaan varmisteltu lautakuntakäsittelyssä.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä hyväksyy Lankilan päiväkodin laajennuksen hankesuunnitelman ja sen, että rakentaminen aloitetaan välittömästi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VALTUUSTO 3.10.2011

Vasemmistoliiton ryhmäpuhe

asia 5

ARVOISA PUHEENJOHTAJA

HYVÄT VALTUUTETUT JA SEURAAMASSA OLEVAT KUNTALAISET

Käsittelemme strategian päivittämistä noin 1,5 vuotta myöhässä. Syksyllä 2009 hyväksyttiin eräänlainen kompromissistrategia, johon piti palata heti alkuvuonna 2010 päivittämällä tiettyjä kokonaisuuksia. Siitä olemme siis auttamattomasti myöhässä. Suuria paukkuja ei kannata nyt käyttää tämän strategian muutosesityksiin, vaan mahdollisia muutoksia tuleekin esittelyn mukaisesti suunnata ensisijaisesti valtuustovuoden 2012 painopistealueisiin.

Pari yleishuomiota tästä strategiastamme ja siihen liittyneestä prosessista, jotta ensi syksynä valittava uusi valtuusto ei tekisi samoja virheitä, mitä me olemme tässä strategiaprosessissa Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä tehneet.

Strategiatyötä hidasti jonkin verran uusintavaalit 2009. Lisäksi strategiatyön alkaessa lausuttiin ääneen epäilyjä siitä, että taas tehdään paperia, josta ei ole mitään hyötyä, että tämä jää toteutumattomaksi sanahelinäksi.

Jos tällaisella asenteella tullaan yhteiseen strategiapöytään, ihan varmasti näin myös toteutuu, koska sitoutumisen aste on jo työstövaiheessa olematon. Olen oppinut, että ajatuksella on tapana toteutua. Jos siis ajattelet tekeväsi ns. turhaa työtä, ajatuksesi myös lähtee toteutumaan.

On myös arvioita sitä tapaa, jolla strategiaa valtuustotasolla tehtiin. Työtä ohjasi konsulttifirma, eikä yhteisiin tavoitteisiin päästy kunnolla vaikuttamaan, eivät ainakaan kaikki valtuutetut tai valtuustoryhmät. Strategiaa työstävään johtoryhmään olisi kannattanut ottaa valtuustoryhmien puheenjohtajat mukaan.

Kun työ tehdään kunnolla, päästää strategialla hyvän lopputulokseen, haluttuun tahtotilaan, jopa kuntatasolla. Vertailun vuoksi kannattaa tutustua esimerkiksi Oulun tai vaikkapa naapurikunnan Kirkkonummen strategioihin.

Varsinaiset muutoesitykset valtuustoryhmältämme tulevat tuloskortteihin 2012.

Koska viranhaltijat ovat tekstiosuutta jonkin verran päivittäneet, muutama huomio sieltä.

Tässä vaiheessa tekstiä ei kannata enää uusiksi kirjoittaa, mutta huomautan kuitenkin, miten epäonnistunut esimerkiksi on kappale Asiakas / Hyvinvoivat kuntalaiset, missä itse teksti ei vastaa juuri lainkaan otsikkoa. Kappaleessa kuvataan palvelutuotantoa ja niihin liittyviä prosesseja ja asioita, eikä sitä, millä strategisilla konkreettisilla valinnoilla päästään tavoitteeseen ”Hyvinvoivat kuntalaiset”.

Strategiamme on suunnattu työntekijöille ja ehkä päättäjille, kunnan asukasta tällä tekstillä ei valitettavasti edes viihdytetä, saati valisteta.

Suoraan sanottuna tästä paperista välittyy heikosti lukijalle, mikä on Vihdin tahtotila.

Kun päivitämme strategiaa, emme voi sivuuttaa sitä, että Suomen hallitus on ilmoittanut suuresta kuntauudistuksesta. Siihen tulisi joko kunnanjohtajan tekstiosassa ottaa tarkemmin kantaa tai sitten kappaleessa ”Toimintaympäristön muutokset”. Kunta-uudistuksesta meillä ei ole tarkempaa tietoa - se tieto, mitä tuntuu olevan, on median omia arvailuja ja veikkauksia, eivät siis hallituksen tekemiä esityksiä - , mutta tiedämme että siinä pyritään vähentämään kuntien välisten yhteistoimintarakenteiden (pääministeri Katainen taisi kutsua näitä himmeleiksi) tarvetta, missä päätöksenteko on ajautunut liian kauas peruskunnasta (kuten me Karviaisesta hyvin olemme kokeneet).

Tässä päivitysvaiheessa tulisi ilmaista selkeämmin, että Vihti valmistautuu kuntauudistukseen. Kaikesta huolimatta tärkeimpänä tavoitteena meillä päättäjillä tulee olla kuntalaisten hyvinvoinnin ja palvelujen toimivuuden turvaaminen.

Henkilöstö on kunnan tärkein resurssi, voimavara. Henkilöstöstä on pidettävä huolta. Jos kv-tason tavoite on hyvä työnantaja, olisi jollekin vuositasolle saatava selkeä harppaus, hyppy, eteenpäinmeno tässä asiassa. Strategiastamme puuttuu monilta osin tietty kunnianhimo, se todellinen tahtotila. Pääasia ei voi olla pelkästään taloudellisten tunnuslukujen alleviivaaminen ja korostaminen. Meillä tulee olla myös laadullisia tahtotiloja. Kun satsaamme henkilöstöön, satsaamme kunnan palveluihin, jolloin kyseessä on itse asiassa, mitä taloudellisin asia. Hyvinvoiva henkilöstö tekee tuloksia, toimii tehokkaasti, tuottavasti. Ennenkaikkea hyvinvoiva henkilöstö jaksaa ja iloitsee työstään. Näkisin mielelläni tavoitteena esim. työhyvinvointisuunnitelman laatimisen.

Yksi perustavanlaatuinen ristiriita strategiassamme on ja tästäkin taisin puhua jo vuonna 2009. Puhumme visioelementeissä tehokkaista liikenneyhteyksistä ja palvelevasta liikennejärjestelmästä, ja tähän ei strategiassa esitetä mitään toimenpiteitä, asiaan viitataan ainoastaan yhdellä virkkeellä kappaleessa ”Yritysystävällinen kunta”. Sekin viittaus koskee länsirataa eli raideliikennettä, johon yksin Vihdin kunta ei voi vaikuttaa. Me emme siis itse ilmaise tahtotilaamme siitä, miten toteutamme kunnassamme joukkoliikennettä.

(Paikallisliikenneliiton toiminnanjohtaja Pekka Aalto: HSL-jäsenyys ainoa järkevä vaihtoehto kehittää joukkoliikennettä).

Strategian tulisi olla tiivis kuvaus kunnan omista valinnoista, joten kappaleesta Vihdin kunnan talousnäkymät tulisi poistaa ensimmäiset kolme kappaletta turhana sanahelinänä, koska siinä kuvataan maailmantaloutta.

Varsinaiset muutosesitykset; tekniset:

1. sivunumerointi asiakirjaan

2. kaaviokuvaan ”Vihdin kriittiset menestystekijät 2009-2012 teksti, jolla osoitetaan, että kyseessä on vuoden 2012 tavoitteet

3. strategiassa on hyvä mainita kunnan muiden erillisten strategioiden olemassaolo: ilmastostrategia, henkilöstöstrategia ja elinkeinostrategia

(tämä voisi olla kunnanjohtajan katsaus-osuudessa tai vaihtoehtoisesti strategian lopussa)

Muutosesitykset / kommentit tuloskortteihin

• yleisesti tavoitteet 2012 eivät ole yhteismitallisia, osa on turhankin yksityiskohtaisia toisiin verrattuna. Olisi hyvä sopia, millä tasolla tähän kunnan yhteiseen tuloskorttiin tavoitetaso kirjataan

• Kortti: Hyvinvoivat kuntalaiset, tavoite ”Kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden yhteistyön lisääminen kunnan kanssa” on liian moniselitteinen ja tulkinnanvarainen; parempi ilmaisu olisi esimerkiksi: Asukkaiden osallisuuden parantaminen.

• Saman kortin toinen tavoite ”Lakisääteiset palvelut järjestetään perustasolla”. Mitä tämä tarkoittaa? Parempi ilmaisu olisi esimerkiksi: Tarkoituksenmukaiset ja toimivat palvelut

• Kortti ”Turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö”, tavoite ”Hiidenvesi ja Enäjärvi suojeluprojekteihin osallistuminen”. Eikö niihin jo osallistuta? Joten miten tämä voi olla tavoite? Pitäisi olla siis uusi taso tälle asialle!

• Kortti ”Dynaaminen toimintatapa”, tavoite ”Vertaillaan vaihtoehtoisia palvelujen tuottamistapoja”. Tämä on oudosti ilmaistu tavoite. Mihin tällä pyritään, mitä oikeasti tehdään, aiotaan tehdä? Onko tavoitteena selvittää erilaisia palvelujen tuottamis- ja toteuttamistapoja ja tuoda niitä päätettäväksi? Ja milloin? Jos jo ensi vuoden aikana, tulisiko senkin jo ilmetä tässä tuloskortissa? Meidän pitää tietää, mitä olemme päättämässä.

• Kortti ”Hyvä työnantaja”, tavoite ”Työssä jaksava ja viihtyvä henkilöstö”. On ymmärrettävää, että helpoin tapa mitata asiaa on laittaa tavoitteeksi sairaspoissaolopäivien väheneminen. Tämä tavoite sopisi kuitenkin paremmin keskuksille ja kunnan tuloskortissa tavoite voisi olla kunnianhimoisempi ja strategisempi, esimerkiksi ”Työhyvinvointisuunnitelman laatiminen”.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VALTUUSTO 3.10.2011

Vasemmistoliiton ryhmäpuhe

asia 2

ARVOISA PUHEENJOHTAJA

HYVÄT VALTUUTETUT JA SEURAAMASSA OLEVAT KUNTALAISET

Hyvä, että olemme nyt päättämässä Nummelanharjun koulun hankesuunnitelmasta. Tällä toisella vaiheella on kuitenkin jo kiire. Oppilaat oireilevat ylipaineistetuissa tiloissa, opettajat sairastelevat myös. Pahinta on se, että nyt tapahtuva altistuminen huonolle sisäilmalle saattaa ilmetä erilaisina ja eriasteisina hengistystiesairauksina parin kolmen vuoden kuluttua.

Kukaan ei voi varmasti sanoa tai mennä takuuseen seurauksista, mitä ylipaineistetuissa tiloissa toimimisesta seuraa. Sisäilmaa tutkitaan säännöllisesti, mutta silti on huomioitava, että sisäilma ei ole terve ja ylipaineistaminen heikentää rakennusten kuntoa.

Kunnalla on oltava nopea valmius tehdä ratkaisua väliaikaisiin tiloihin siirtymisestä jo ennen vuoden 2014 rakennusvaihetta, jos ja kun tilanne sitä vaatii. Nummelanharjun koulun käytössä olevien tilojen osalta kukaan ei voi mennä takuuseen siitäkään, etteikö tällainen tilanne voisi tulla eteen nopeastikin.

Edellisessä kohdassa päätimme kahden tilaelementin vuokraamisesta kunnalle. Sen selvittelyn yhteydessä ilmeni, ettei tilaelementtejä tai parakkeja ole saatavissa välttämättä nopealla aikataululla.

Tämä päätettävänä oleva kouluhanke ei välttämättä ole ainoa, joka ryöpsähtää jossain vaiheessa nopeasti silmille. Teimme alkuvuodesta aika nopeassa aikataulussa päätöksen, jolla pystyimme ratkaisemaan Otalammen koulualueen ahtautta ottamalla Härkälän vanha koulukiinteistö käyttöön. Haimoon koulu- ja päiväkotiasiat on siirretty syrjään, vaikka siellä on tilanne kriisiytymässä. Koulukiinteistö ei vuosiin ole vastannut opetussuunnitelman tarpeisiin, mutta muiltakin osin kiinteistömassalla rikotaan määräyksiä. Mihin ne 150 lasta sijoitetaan, jos olosuhteet todetaan lainvastaiseksi?

Ohjeellisesti noudatettava palveluverkkosuunnitelma ei anna selkeää kuvaa, miten Haimoon koulun tilanne ratkaistaan. Otalammen laajennusosa ei ole mahdollista nopealla aikataululla, joten lapsia ei voida siirtää Otalammelle. Haimoon kasvu on totta ensi vuonna, syksynä, joten ratkaisuja on alettava tekemään.

Haimoon suunnalta on otettu yhteyksiä ja jätetty virallinen aloite kunnalle asioiden edistämiseksi ja ratkaisemiseksi.

Vaikka rahaa ei ole tarpeeksi, on päätöksiä silti pystyttävä tekemään. Asioiden lykkääminen ja päätöksenteon siirtäminen ei ole vastuullista kuntalaisten hyvinvointia ja etua ajavaa politiikkaa.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä hyväksyy asialistalla olevan Nummelanharjun koulukeskuksen II-vaiheen hankesuunnitelman.

 - - - - - - - - - - - - - -

VALTUUSTO 3.10.2011

Vasemmistoliiton ryhmäpuhe

asia 1

ARVOISA PUHEENJOHTAJA

HYVÄT VALTUUTETUT JA SEURAAMASSA OLEVAT KUNTALAISET

 

Palveluverkkosuunnitelmassa, jota meillä ohjeellisena noudatetaan, on arvioitu lapsimäärän kasvua päivähoidon parissa, myös alueelllisesti. Päiväkotien investointitarpeita on lähivuosille useampi. Tässä välissä joudumme päättämään tilapäisistä ratkaisuista ennen uusien investointien aloittamista.

Tilapäiset ja väliaikaisetkin ratkaisut maksavat ja meidän tuleekin arvioida ja harkita tilaelementtien vuokraamisaika, jotta kustannukset eivät tule kalliimmaksi kuin pysyvien investointien toteuttaminen. Mikään ei olisi tyhmempää kuin tehdä huonoja ja kalliiksi osoittautuvia ratkaisuja silloin, kun kyseessä on lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi; tulevaisuuteen satsaaminen.

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeissa todetaan, että: ”Päivähoidossa lapsi saa turvallisen hoitopaikan ja samalla edistetään hänen tasapainoista kehitystään. Näin suomalaisessa päivähoidossa yhdistyvät hoito, kasvatus ja opetus.”

Kun meidän päätöksiämme liiaksikin ohjaa euro, on tarpeellista pysähtyä myös miettimään päätöksen vaikutuksia. Tämänkin päätöksen osalta olisi itse asiassa arvioitava sen vaikutus lapsiin, jos meillä olisi yhteisesti sovittuna käytössämme tämä arviointitapa.

Sen sijaan meillä on käytössämme reilu vuosi sitten hyväksytty kunnan ilmastostrategia, eikä tässä päätöksessä ole mukana edes sen kevyintä arviointitapaa, eli sitä, onko tämä päätös ilmastostrategian mukainen vai sen vastainen.

Päätöksen esittelytekstissä todetaan, että 20.9. jonotilanteen mukaan päivähoidon tarve alkuvuodesta 2012 on 86 lapselle. Näistä osa voidaan sijoittaa olemassa oleviin päiväkoteihin ja perhepäivähoitoon.

Perhepäivähoidon osalta tilanne on kuitenkin – ei vain Vihdin osalta, vaan valtakunnallisestikin haastava. Tällä hetkellä lapsia on perhepäivähoidossa koko Suomessa 15 000, mikä on puolet vähemmän kuin 10 vuotta sitten. Vihdissä perhepäivähoitajia on enää vain kolmisenkymmentä, hoitajien määrä voi vielä laskea ennen vuoden vaihdetta. Uuteen työaikalain piirin siirtyneessä perhepäivähoidossa hoitajien työaikaa tasataan, jottei ylipitkiä työjaksoja tulisi. Ylityöt pidetään vapaina, jonka vuoksi varahoito on perhepäivähoidossa olevan lapsen säännöllistä arkea. Jatkuva hoitajan ja hoitopaikan vaihtuminen sekä lapsiryhmän suureneminen on osoittautunut lapselle raskaaksi: lapset oireilevat eri tavalla, heillä on stressiä. Kunta voi omilla toimillaan ja valinnoillaan helpottaa tätä tilannetta maksamalla hoitajille esim. ylitöistä korvausta, jotta vapaina pidettävät ylityötunnit eivät entisestään lisäisi varahoitopäiviä. Näin ei ole Vihdissä tehty. Tässäkin olisi hyvä pysähtyä ajattelemaan lasta, perhettä ja todellista eurosäästöä: säästääkö kunta perheiden kustannuksella? Oireilevat lapset tarvitsevat lisätukea, jolloin tämä säästö näkyykin kasvavana kuluna toisaalla – Karviaisen puolella!

Tähän päätökseen liittyvä Ojakkalan päiväkodin investointirahaosuuden siirtäminen myöhempään on sekin paha takaisku, niin perheille kuin henkilöstölle. Asiasta tehty valitus jarruttaa hanketta pahimmassa tapauksessa jopa vuosilla. Päiväkodin rakentamisessa on yhteyksiä myös koulun kehittämiseen vapautuvien tilojen osalta, joten päiväkodin lykkääntyminen vaikuttaa myös laajemmin lasten oloihin Vihdissä.

Kun nyt tällä päätöksellä siirrämme Ojakkalan päiväkodin investointirahaa, on muistettava, ettemme siirrä koko hanketta listoilta pois, vaan vain lykkäämme sitä. Näitäkin pelkotiloja ja puheita kun asian ympärillä tuntuu olevan.

Näillä kommenteilla Vasemmistoliiton valtuustoryhmä hyväksyy esityksen.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VALTUUSTO 5.9.2011

Vasemmistoliiton ryhmäpuhe

asia 4

ARVOISA PUHEENJOHTAJA

HYVÄT VALTUUTETUT JA SEURAAMASSA OLEVAT KUNTALAISET

Asian esittelytekstissä kerrotaan ansiokkaasti, että talousarvion seurantaraportin yhteydessä annetaan myös tilannekatsaus toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta.

Täällä valtuustosalissa puheenvuorot tahtovat keskittyä enemmän eurojen tuijottamiseen ja talouskuriin ja vähemmälle jää palvelujen laadun tarkkailu. Eurojen lisäksi tuloskortit antavat meille valtuutetuille arvokasta tietoa siitä, miten Vihdin kunta toimii. Miten palveluja tuotetaan. Mitä on saatu aikaiseksi. Missä on jääty palvelutasotavoitteissa jälkeen jne.

Toivon, että valtuutetut ovat lukeneet tuloskortit läpi niiden sisältämän arvokkaan tiedon vuoksi. Vaikka edelleen niiden visuaalinen esittämistapa on hieman lukemista hankaloittava, mutta ei toki sitä estävä.

Luvut ja eurot tulevat näiden tuloskorttien avulla konkreettisemmaksi: kunnan perustehtävähän on tuottaa lakisääteiset palvelunsa ja huolehtia kuntalaistensa hyvinvoinnista. Euroissa pysyttelevä keskustelu talousarvioraportin yhteydessä ei ole siis täysin kattavaa. Myös näihin tuloskortteihin on hyvä pysähtyä hetkeksi.

Tuloskorteista ilmenee paljon hyvää ja positiivista, aika paljon myös jotain muuta. Esimerkiksi kevyen liikenteen väylästön yleissuunnitelman toteuttamisosa ei valmistu aikataulussa. Me kaikki tiedämme, mikä merkitys kattavalla kevyenliikenteen väylästöllä on laajalla rintamalla kuntalaisten hyvinvointiin, turvallisuuteen, viihtyvyyteen. Kevyen liikenteen väylien tarpeellisuutta ei voi tarpeeksi korostaa meillä Vihdissä, missä sivistyskeskuksen vastuulla on paljon kuljetusoppilaita.

Olen ennenkin ihmetellyt tuloskorttia ”Tehokas palveluverkko” (s. 9), missä tavoitteena on nykyisten toimitilojen ja resurssien käytön optimointi. Tässä on mittarina kunnan henkilöstön määrä per asukasluku. Se ei sinänsä mittarina ole huono, sehän kuvaa todellista tilannetta. Mutta kun mittarin tavoite on säilyttää enintään vuoden 2009 taso eli 40,9 työntekijää tuhatta asukasta kohti, voidaan kyseenalaistaa, vastaako tämä mittari a) asetettua tavoitetta ja b) onko tämä suhteessa muihin tuloskortteihin, missä on mm. tavoitteena hyvinvoivat kuntalaiset ja missä palvelujen laatuakin mitataan. Mittarin toteutumista ennustetaan siten, että tavoite toteutuu ja henkilöstömäärä tuhatta asukasta kohden on 40,4 eli siis tosiaan alittuu tavoitteeseen asetetusta.

Onko tämä mittari oikeassa suhteessa väestökasvumittariin, missä halutaan 2 prosentin kasvua?

Tämän mittarin tavoite on selkeässä ristiriidassa joihinkin yksiköiden tuloskortteihin, mistä on luettavissa / nähtävissä se, että henkilöstöresurssista johtuen tavoitetteisiin ei olla pääsemässä. Meillä toteutetaan joitakin palveluja lakisääteisyyden rajoilla, eikä näissä korteissa ilmene se vaje, mitä on olemassa joissakin Vihdin perusturvakuntayhtymä Karviaiselta ostamissa palveluissa. (mm. neuvolapalvelupalveluihin ollaan ostettu Karviaiselta vasta tälle vuodelle lisäresurssia ja sekin loppuvuosipainotteisesti).

Palveluverkon tehokkuutta pitäisi pystyä mittamaan muillakin mittareilla kuin henkilöstömäärällä. Vastaava tuloskortti on tilapalvelun puolella (s. 125) tavoitteena ”tehokkaat ja normien mukaiset palvelut” ja tälle vuodelle asetettuna tavoitteena on ”yhteinen palveluverkkosuunnitelma”. Tarkoitetaanko tässä jotain muuta suunnitelmaa kuin mikä viime vuonna valtuustossa merkittiin tiedoksi, vai miten tämä talousarviovuoden 2011 tavoite pitäisi ymmärtää? Mittariksi on määritetty uudis-, laajennus- ja peruskorjauskohteiden tarpeiden arvotuksesta tehtävä selvitys, josta nyt ilmoitetaan, ettei mittari tule toteutumaan henkilöresursseista johtuen.

On harmillista, ettei meillä ole yhteistä palveluverkkosuunnitelmaa, mihin nojata ja minkä avulla suunnitella yhteistä tulevaisuutta, koska nyt tätä perusteellisempaa palveluverkkotyötä edelleen tehdään. Jos me olisimme viime vuonna hyväksyneet palveluverkkosuunnitelman, meillä todennäköisesti olisi joiltakin osin resurssiakin enemmän käytössä tällä hetkellä muuhun suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Tähän tehokkaan palveluverkon-tuloskorttitavoitteiisiin on keskuksittain otettu oma näkökulmansa ja osassa keskuksista niissä on hyvin kohdennettu toimenpiteet ja mittarit aidosti palvelun tehokkuuden ja laadun yhdistämiseen. Pääkortista kyllä valitettavasti välittyy se kuva, että tehokkuutta on toteuttaa asukasmäärään nähden liian pienellä henkilöstömäärällä palveluita. Kun tähän vielä lisätään voimassa olevat henkilöstön vapaaehtoiset säästövapaat ja sijaiskielto, olemme tilanteessa, missä pitänee puhua supertehokkaasta palveluverkosta. Ja valitettavasti se supertehokkuusvaikutus näkyy niissä tuloskorteissa, missä tavoitteena on sairauspoissaolojen vähentäminen. Erityisesti lyhyiden sairauspoissaolojen osalta mittaria ei tulla saavuttamaan, sairauspoissaolot ovat edelleen kasvussa, kuten saimme asiasta tietoa kesäkuun kokouksessa käsittelyssä olleesta vuoden 2010 henkilöstöraportistakin. Suuntaus on siis hälyttävä.

Koska tuloskortteja on valtavasti, ei niitä voi tässä käydä läpi. Mutta pari positiivista tulosta nostaisin vielä esiin. Sivistyskeskuksen liikuntapalvelut on ottanut ilmastostrategian jalkauttamisen tuloskorttiinsa (s. 83). Tämä on ilahduttavaa ja juuri sen suuntaista toimintaa mitä meidän ilmastostrategiassa peräänkuulutetaan. Yhteistyötä yli sektoreiden ja kunnassa toimivien järjestöjen kesken: aktiivista vaikuttamista kuntalaisiin.

Tekninen ja ympäristökeskus sen sijaan toteaa Ilmastonsuojelutyöhön panostaminen-kortissaan, ettei erityispanostusta vuonna 2011 ole ja tavoitteena on, että ilmastostrategian tavoitteita toteutetaan. Tähän olisi toivonut jotain konkretiaa nostettavaksi sieltä strategiasta, nyt jää todella yleiselle ilmaisutasolle vain tämä lause.

Positiivista on ollut myös tuloskortista ”Yritysystävällinen kunta” luettavissa olevan tavoitteen ylittyminen, uusien ja lakkautettujen yritysten erotus on suurempi kuin tavoitteessa. Näissä uusissa yrityksissä (nettoluku 70) lienee paljon yhden henkilön työllistäviä yrityksiä, joita kutsutaan ns. itsensä työllistäjiksi. Mutta suuntaus on joka tapauksessa ollut ensimmäisen vuosipuoliskon osalta hyvä.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ilmoittaa saaneensa vuoden 2011 talousarvion seurantaraportin tiedoksi.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VALTUUSTO 6.6.2011

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puhe

asia nro 5 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2010

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Kunnan tilinpäätös on kuten moneen kertaan julkisuudessa ja täällä todettu – odotettua parempi. Olemme kuulleet siihen perustelut ja syyt, enkä käy niitä enää kertaamaan.

On kuitenkin muistettava, että kun tulos on vajaa 500 000 euroa ylijäämäinen, tulee tuloksesta kiittää erityisesti myös henkilöstöä, joka vapaaehtoisilla palkattomilla vapailla ja sijaiskiellon aiheuttamilla lisäkuormitustekijöillä on omalta osaltaan osallistunut tulokseen.

Kunnan henkilöstö on palvelujen ja lakisääteisten asioiden toteuttajana meille tärkeä resurssi, eikä menoerä, kuten aina helposti viitataan.

Muutama Vasemmistoliiton valtuustoryhmän kommentti tuloskortteihin.

s. 44 Mikä on tämän tuloskortin merkitys ja tarkoitus? Mittarin tavoite: Veroprosentti pienempi kuin Uudenmaan keskiarvo. Tuloskortin kommenttiosassakin todetaan, että tavoite on vähintääkin haastava, kun Vihdin veroprosentti on ollut vuodesta 1998 yli Uudenmaan keskiarvon.

Miten oletetaan, että palvelutaso kunnassa paranee, jos veroprosenttia laskettaisiin nykyisestä? Miten tämä on suhteessa niihin kuntatalouden asiantuntijoiden arvioihin, että lähitulevaisuudessa kaikki kunnat joutuvat nostamaan veroprosenttiaan. Tarkastuslautakun ta otti omassa arviointikertomuksessaan tähän voimakkaasti kantaa, että tähän tulostavoitteseen ei taaskaan päästy.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä voi vain hämmestellä tällaisen tuloskortin olemassaoloa. Ja jos asialla oikeasti olisi vaikutusta, merkitystä muuttovoimaan, muuttohalukkuuteen, tulisi asia vähintääkin tutkia.

Sivuilla 46 ja 51 on hyvät huomiot tuloskorteissa ilmastostrategian jalkauttamisesta. Sitä siis tehdään jollakin tasolla joissakin yksiköissä siten, miten jokainen voi omilla toimillaan vaikuttaa ilmastomuutoksen hillitsemiseen ja toteuttaa kunnan ilmastostrategiaa.

Sivulla 55 olevan kortin oikeutusta on ihmeteltävä. Kortti on ”Turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö”, missä kv-kauden tavoitteena on ”vesistönsuojeluprojekteihin osallistutaan tehokkaasti” ja toimenpiteenä on kansalaisjärjestöjä tuetaan sekä mittarina avustusten määrä järjestöille. Korttiin ei ole kirjattu tavoitetta, mutta toteutumaksi on kirjattu ”Vihdin Enäjärven suojeluyhdistys ry:lle myönnetty avustusta 400 euroa”.

Oikeasti tällainen kortti on miljoonien budjetissa naurettava tämän toteutumalauseen osalta. Enäjärven suojeluyhdistys tekee arvokasta työtä, mutta mitä tällainen tuloskortti tekee kunnan mittarina. Tuloskorteissa on epäjohdonmukaisuutta ja ne ovat keskenään hyvinkin eriarvoisia kertomaan tavoitteiden toteutumisesta.

 

S. 70 Liikuntapalvelujen vastuualueelle on annettava tunnustusta upeasta toiminnasta eri hankerahoituksen avulla toteutettuna. Näin on saatu kuntalaisten liikuntapalveluja monipuolisesti toteutettua. Herää samaa kysymys, mikä tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessakin oli, mitä on vat ne kuntalaisten asettamat liikuntapalvelujen odotukset, joihin liikuntatoimi ei nykyisillä resursseilla pysty vastaamaan. Muuta kuin sitä, että että liikuntajärjestöjen avustukset ovat vuosia pysyneet samoina vaikka samanaikaisesti seuratoiminnan vaikutukset ovat laajentuneet niin määrällisesti kuin laadullisestikin.

Näillä kommenteilla ja havainnoilla lisättynä Vasemmistoliiton valtuustoryhmä hyväksyy vuoden 2010 tilinpäätöksen.

 

* * * * * * * * * * * *

VALTUUSTO 6.6.2011

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puhe

asia nro 4 Henkilöstöraportti

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Ensinnäkin vasemmistoliiton valtuustoryhmä haluaa kiittää kunnan työntekijöitä upeasta venymisestään vuoden 2010 osalta toteutettujen ja toteutuneiden henkilöstösäästöjen osalta. Voidaan todeta, että henkilöstö on osallistunut taloustalkoisiin kiitettävästi.

Toisaalta positiivisen ylijäämäisen tuloksen jälkeen on myös perusteltua kysyä, olisiko vähemmälläkin henkilöstösäästöllä ”selvitty”? Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä esimerkiksi sijaiskiellon ylläpitäminen ylijäämäisen tuloksen jälkeenkin on vähintäänkin moraalisesti arveluttavaa. Sijaiskielto kun ei heijastu vain henkilöstöön , vaan ennen kaikkea se näkyy lapsissa päivähoidossa ja lapsissa ja nuorissa kouluissa.

Sijaiskiellolla säästämme siis lastenkin selkärangasta ja se ei saa minua henkilökohtaisesti koskaan hyväksymään kuntamme toimintaa tältä osin.

Henkilöstöraportti on hyvä toiminnan kuvaus vuodesta 2010. Tarkastuslautakuntakin arvioi ansioituneesti omassa raportissaan henkilöstöraportin osuutta havainnoimalla, että tämän vuotisesta raportista puuttuivat kehityskeskustelut sekä lähtöhaastattelujen seuranta arvioinnin kohteena. Ne molemmat olisivat ehdottoman hyvin mittareita ja arvioitavia asioita kyllä säännöllisessä henkilöstöraportoinnissa.

Henkilöstöraportista on jo näyttävästi uutisoitu paikallislehdissäkin, että sairauspoissaolot ovat merkittävästi vähentyneet. Onhan se totta, mutta toisaalta samanaikaisesti lyhyet sairauspoissaolot ovat kuitenkin hälyyttävästi lisääntyneet ja tämä kasvu jatkuu siis vuodesta toiseen. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä siihen on syytä kiinnittää erityistä huomioita.

Erityisesti lyhyet sairauspoissaolot ovat lisääntyneet hallintokeskuksessa ruoka- ja siivouspalveluissa. Koska ruoka- ja siivouspalveluissa on myös tehty mittavia uudistuksia ja työn uudelleen organisoinnilla ja muilla muutoksilla on saatu aikaan satojen tuhansien eurojen pysyviä säästöjä, ei voi olla kysymättä, mikä vaikutus näillä asioilla on toisiinsa? Me tiedämme omista tyeölämäkokemuksistamme, että muutoksista tiedottaminen ja muutosjohtaminen on yksi hienovaraisimmista asioista työyhteisössä. Muutoksista pitää muistaa ja jaksaa jatkuvasti tiedottaa ja henkilökunta tulee sitouttaa muutoksiin. Esimiestyöllä on valtava merkitys työssäjaksamiseen aina, mutta erityisesti muutostilanteissa. Olisi tarpeellista analysoida ruoka- ja siivouspalveluiden lyhytaikaisesten sairauspoissaolojen kasvua tästä näkökulmasta.

Onneksi asiaan on jo tartuttu ja työkykyä ylläpitävää toimintaa on jo järjestetty ruoka- ja siivouspalvelujen henkilöstölle.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on kuitenkin edelleen huolissaan kunnan henkilöstömäärästä. Henkilöstöä on edelleen niukasti Uudenmaan nopeiten kasvavana kasvukuntana. Tämä niukkuus yhdistettynä mittaviin henkilöstösäästöihin näkyykin raportissa nyt mm. siinä, että henkilöstötyövuodet ovat vähentyneet. Palkattomat vapaaehtoiset vapaat ja sijaiskielto vaikuttaa siten, että pakostakin tiettyjä töitä jää tekemättä. Pitemmällä aikavälillä tämä tulee tosi kalliiksi. Niitäkin laskelmia olisi hyvä jollain tapaa saada näkyväksi myös tällaisissa raporteissa.

Kuten jo alussa mainitsin, henkilöstöraportti on hyvä kuvaus vuoden 2010 toiminnasta. Raporteista kuitenkin voidaan saada näkyväksi se, mikä halutaan. Erilaista analyysiä syy-seuraussuhteista olisi hyvä lisätä näihin.

Esimerkiksi raporttihan ei kerro sitä, mistä syystä pitkäaikaiset sairaslomat ovat vähentyneet. Voihan taustalla olla myös sitä, tätä henkilöstöä on siirtynyt esimerkiksi ennenaikaiselle eläkkeelle.

Henkilöstön kehittäminen ja koulutuspäivät ovat Vihdin osalta kyllä häpeäpilkku. Jos haluamme profiloitua hyvänä työnantajana ja vetovoimaisena kuntana, tulee meidän tällöin huolehtia jatkuvasta henkilöstön kouluttamistarpeesta. Nyt raporttiin on koulutuspäiviin laskettu opintovapaat, jotka vääristävät koulutuspäiviä oleellisesti. Opintovapaita ei tule laskea tällaiseen henkilöstöraportointiin.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kiittää paikalla olevia viranhaltijoita henkilöstön johtamisesta ja koko henkilöstöä upeasta sitoutumisesta kunnan säästötavoitteisiin. Samalla valtuustoryhmä toteaa toivomuksenaan, ettei näitä kustannussäästöjä enää tarvitsisi ottaa henkilöstön selkärangasta, vaan voisimme jatkossa tehdä toisenlaista tulorahoituspolitiikkaa.

* * * * * * * * * * * * * *

VALTUUSTO 6.6.2011

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puhe

asia nro 2 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2010

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Tarkastuslautakunta on tehnyt erinomaista työtä. Arviointikertomus on selkeä ja johdonmukaisesti laadittu kuvaus ja arviointi siitä, miten valtuuston päätöksiä on eri hallintokunnissa toteutettu.

Arviointikertomuksessa myös otetaan hyvin kantaa mittareiden toimivuuteen. Kaikilta osin tuloskortit eivät anna oikeastaan minkäänlaista kuvaa toiminnan toteutumisesta. Tuloskortitkaan eivät saa olla vain pakko, vaan toimintaa ohjaava arviointitehtävä.

Varsinainen ensimmäinen arvioita asia kertomuksessa on perusturvakuntayhtymä Karviainen. Lautakunta esittääkin tässä nykyistä paremman ohjausmekanismin toteutumiseksi viranhaltijoista koostuvan johtoryhmän roolia. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kannattaa tätä lämpimästi. Kuten edellisessäkin asiakohdassa asian käsittelyn yhteydessä jo totesimme.

Arviointikertomuksessa otetaan kantaa myös erilaisten strategioiden laatimiseen ja käytäntöön viemisestä. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kannattaa tätä ajatusta: strategioiden tulee ohjata toimintaa prosesseina, missä on jatkuvaa arviointia ja seurantaa.

Ilmastostrategian jalkauttamista arviointikertomuksessa olisi voitu seurata. Nyt siitä ei mitään mainintaa.

Sivistyskeskuksen osalta tarkastuslautakunnalta olisi odottanut tarkempaa analyysia esim. sijaiskiellon vaikutuksista toiminnan toteutumiseen ja toteuttamiseen. Tosiasiahan on, ettei sijaiskiellon aikana täyty lakisääteisyys lasten oppivelvollisuuden osalta. Tältä osin tuloskorteista tässä kohtaa kritisoitua kohtaa ”lakisääteiset toiminnat toteutuvat” voidaan jopa pitää perusteltuna mittarina, kun sijaiskieltojen ollessa voimassa näin ei tapahdu. Näin ollen sijaiskielto tulisi näkyviin tässä mittarissa toteutumattomana asiana.

Varhaiskasvatuksen tulosalueelta tarkastuslautakunta nostaa yhdeksi huomioksi perhepäivähoidon tilanteen: kysyntä on vähentynyt. Tarkastuslautakunta korostaa perhepäivähoidon toimintaedellytysten turvaamista sekä kunnallisen että yksityisen perhepäivähoidon osalta. Jos Vihti todella aikoo olla lapsiystävällinen kunta sanan aidossa merkityksessä, se tarkoittaa sitä, että meillä on monipuoliset palvelut päivähoidon toteuttamisessa ja perheiden tukemisessa. Perhepäivähoitajien uuden työaikalain mukaiset työjärjestelyt ja niistä tiedottaminen ei ole ehkä onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla, vaan sekin on aiheuttanut ”pakoa” päiväkotihoidon puolelle. Perhepäivähoitoa tukevat lasten ammattilaiset: viime viikolla uutisoitiin, että alle 3-vuotiaat päiväkotilapset sairastavat entistä enemmän ja sairastamisen syynä ovat liian isot lapsiryhmät. Sopivin lapsiryhmä bakteeriopin professorin mukaan olisi 4-5 lasta eli juuri perhepäivähoidon lapsiryhmän kokoinen.

Tarkastuslautakunta arvostelee teknisen ja ympäristökeskuksen tulosalueen ja tuoteryhmärakennetta aiheellisesti vaikeaselkoiseksi. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ymmärtää rerussipulan vaikeuttaneen tavoitteiden toteutumista. Tähän on kuitenkin saatava muutos, koska viime kädessä kysymyksessä on myös kuntalaisten turvallisuus, kuten esimerkiksi kevyen liikenteen verkoston tarvekartoituksen viivästymisessä on kysymys.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kiittää tarkastuslautakuntaa hyvästä työstä ja näillä edellämainituilla kommenteilla hyväksyy arviointikertomuksen 2010.

* * * * * * * * * * * *

VALTUUSTO 6.6.2011

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puhe

asia nro 1 Perusturvakuntayhtymä Karviaisen tilinpäätös ja toimintakertomus 2010

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää huolestuneisuutensa Karviaisen ja peruskunnan väliseen yhteydenpitoon. Kahden vuoden toiminnan aikana olisi pitänyt jo selkiintyä luonteva tapa toimia yhdessä, eikä näin erillään toisistaan, kuin nyt menee jo kolmatta vuotta. Karviaisen osuus kunnan budjetista on suurin yksikkökohtainen menoerä, joten peruskunnan ja Karviaisen toiminnan sekä viranhaltija- että luottamushenkilötasolla tulee olla selkeästi nykyistä tiiviimpää. Selkeää yhteistyötä tarvitaan tiedonkulunkin osalta.

Liittyykö yhteyksien ontuminen tai heikot yhteydet siihenkin, että kunnanhallitus ei ole ajoissa käsitellyt Karviaisen tilinpäätöstä? Asia oli vasta tänään ylimääräisessä kunnanhallituksen kokouksessa. Karviainen on kuitenkin käsitellyt tilinpäätöksen kuntayhtymän hallituksen kokouksessa 22. päivä maaliskuuta.

Jos taas unohdus menee inhimillisen syyn piikkiin, on siitäkin esitettävä syvä huolestuminen hallintokeskuksen henkilöstön jaksamisen työn kuormittavuuden ja jaksamisen suhteen!

Karviaisen tilinpäätös on lisätalousarvion jälkeen miinuksella vajaa 20 000 euroa. Kun valtuusto myönsi Karviaiselle lisäbudjetin, tässä salissa kyseenalaistettiin alkuperäistä budjetointia muutamilta osin, kun selvästi oli nähtävissä ns. valmista alibudjetointia. Toivottavasti tämä tilinpäätös ohjaa entistä paremmin seuraavaa budjetointiakin, ettei alibudjetointiin jatkossa mennä.

Kolmen kunnan yhteinen perusturvakuntayhtymä on jo ns. hyvässä vauhdissa. Toiminta alkaa vakiintua. Paljon on tehty ja paljon on vielä tehtävää. Asiakkaiden, kuntalaisten tyytymättömyys kanavoituu mielipidekirjoitteluna ja yhteydenottona päättäjiin. Tyytymättömyys on syytä ottaa vakavasti, palautteena asiakaspalvelusta, palautteena lakisääteisten asioiden hoidosta. Annetulla palautteella on tarkoituksensa ja kokemuksensa taustalla, ja tätä meidän päättäjien on kuunneltava, koska olemme saaneet valtuutuksemme nimenomaan kuntalaisilta olla päättämässä asioista ja hoitaa kuntalaisten hyvinvointia.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä palvelutuotannonossa on huono suuntaus se, että mennään alimman ja heikoimman palvelutason mukaan. Näin on käynyt esimerkiksi mammografiaseulonnassa. Kuntayhtymän sisällä asiakkaita ei saa kohdella eriarvoisesti. Näin Karkkila joutuu tyytymään Karviaisessa alempaan palvelutasoon mitä itsenäisesti palveluja toteuttaessaan, koska mammografiaseulonnoissa on Vihdissä ollut harvemmat seulonnat ja tämän mukaan ne toteutetaan nyt Karviaisessa.

Vihdissä on ennen kuntayhtymääkin ollut aliresurssointia esimerkiksi neuvolatoiminnassa ja kouluterveydenhuollossa. Palvelutasossa ei ole päästy ministeriön laatimiin suosituksiin. Karviaisen tavoitteeseen ”parantaa väestön elintapoja ja vähentää sairastuvuutta” ei tulla pääsemään, ellei nimenomaan terveydenhuollon puolelle, ennaltaehkäisevää työtä ja varhaisen tuen työtä tekevien resurssointia lisätä riittävälle tasolle.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on säännöllisesti nostanut esiin resurssivajeen neuvola-ja kouluterveydenhuollossa. Siihen viitataan Karvaisen omassa toimintakertomuksessa sivulla 7. Perhepalvelujen sekä lasten ja nuorten palvelujen osalta on ensiarvoisen tärkeää, että resurssointi on kunnossa, koska varhainen välittäminen on parasta sijoittamista tulevaisuuteen, myös euromääräisesti laskettuna. Tai tarkemmin sanottuna, erityisesti euromääräisesti laskettuna.

Aikuissosiaalityössä tehtiin vuoden 2010 kuluessa sisäinen kehittämishanke, joka ainakin asiakaspuolelle on näyttäytynyt asioimisen hankaloitumisena. On ymmärrettävää, että muutosvaihetta tulee sietää ja muutos usein heijastuu loppukäyttäjään ja asiakkaaseen. Mutta kaikessa terveydenhoidon ja sosiaalityön asiakaspalvelussa täytyy kuitenkin henkilöstön muistaa kohdella asiakkaita inhimillisesti. Moni asia vaatii henkilökohtaista käymistä, eikä kuittien lähettäminen välttämättä ole riittävää. Lisäksi tavoitteena on antaa asiakkaille ohjausta elämänhallintaan, joka ei tietenkään onnistu lähettämällä postia puolin ja toisin.

Toimeentulotuen puolella on lähtökohtaisesti hankala tilanne, jos käsittelyajat venyvät yli lain salliman. Kyseessä on kuitenkin hakijalle usein oleellisista arjessa selviytymisen päivistä.

Karviaisen tärkein tehtävä on täyttää kahden eri lain tehtävät; kansanterveyslain ja sosiaalihuoltolain. Tätä tehtävien täyttöä me päättäjät pystymme arvioimaan ja seuraamaan mittareiden avulla, mutu-tuntumalla näistä asioista ei voi, eikä saa vetää johtopäätöksiä. Tarkastuslautakunta on hyvin omassa arvioinnissaan analysoinnut mittareiden toimivuutta. Karviaisen toimintakertomuksessa jää osin mitattavien asioiden raportointi ohueksi tai kokonaan puutteelliseksi. Ne ovat kuitenkin asioita, joiden avulla luottamushenkilötkin pystyvät arvioimaan toimintaan. Ja ne ovat mitä tärkeintä tietoa itse operatiiviselle toiminnalle.

Arviointikertomuksessa viitataan myös Karviaisen julkisuuskuvaan ja sen hallitsemiseen. Paikallisessa mediassa esillä olevat negatiivisessa valossa Karviaista esittävät asiat ovat varmasti seurausta kokemuksista ja toiminnasta, niitä ei voi paikata pelkällä julkisuuden hallinnalla. Hyvä toiminta tuottaa asiakastyytyväisyyttä ja sitä kautta julkisuuskuva paranee.

Karviaisen tulee myös hoitaa velvoitteensa siltä osin, että tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen vastataan. Tätä tehtävää ei voi sivuuttaa, kuten vuoden 2009 osalta on tapahtunut.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä hyväksyy Karviaisen tilinpäätöksen ja arviointikertomuksen. Ja samalla edellyttää selkeästi parempaa, tarkasti ottaen tiukempaa peruskunnan ja kuntayhtymän yhteydenpitoa jokaviikkoisessa arjessa. Karviainen ei elä omaa elämäänsä, vaan se on yksi elintärkeä palvelujen tuottaja kuntalaisille. Olemme päättäjinä kuntalaisille sen velkaa, että tiedämme, mitä molemmista taskuistamme löytyy.

 * * * * * * * * * * * * * *

VALTUUSTO 7.3.2011

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite 8.2.2010 Nummelan torin kehittämiseksi

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Valtuustoaloitevastauksessa on vastattu vain penkkiasiaan. Aloite piti sisällään kyllä muutakin torin kehittämistä viihtyisämmäksi ja kaikkia kuntalaisia palvelevaksi tapahtumapaikaksi.

Viihtyisä elinympäristö, turvallinen elinympäristö nämä sanat löytyvät strategiasta. Lisäksi visiomme ”metropolialueen moderni, luonnonläheinen ja yhteisöllinen kasvukunta” pitää sisällään kokonaisuuden viihtyisästä Vihdistä.

En kyllä millään näe, että Nummelan keskusta saadaan moderniksi ja viihtyisäksi sillä, että se rakennetaan täyteen kerrostaloja. Missä ihmiset voivat tavata toisiaan ja liikkua? Pieniin, hissillisen kerrostalon asuntoihin muuttaa paljon nimenomaan ikääntyvää väestöä. Kun he asioivat läheisissä Nummelan liikkeissä, mikä olisikaan yhteisöllisempää ja viihtyisämpää kuin nähdä ihmisten istuvan torin penkeillä keskustelemassa.

Vihdissä on kaunista luontoa kaikkialla, mutta pahiten onnistumme tällä rakentamisen vauhdilla pilaamaan Nummelan ydinkeskustaa, kun rakentamisessa ei huomioida vapaata ja julkista ulkotilaa juuri lainkaan. Jos Vihti haluaa olla muutakin kuin nukkumalähiö, tulee myös asukasviihtyisyyteen satsata.

Missä Nummelan keskustan alueella esimerkiksi kotona lapsiaan hoitavat äidit voivat leikkiä ja käydä lastensa kanssa? En kovin helposti keksi, missä.

Aloitteen vastauksessa kiinnitetään vain huomiota siihen, miten penkit aiheuttavat ilkivaltaa ja haittaa. Miten muissa kunnissa ja suurissa kaupungeissa uskalletaan satsata asukasviihtyisyyteen ja ympäristön monipuolisuuteen, mutta meillä ei, koska ilkivalta on vastassa?

Vastauksessa myös todetaan, että tori palvelee monimuotoisemmin ilman penkkejä. Tästä on kyllä vaikea olla samaa mieltä. Torihan palvelee parina päivänä viikossa vain torikauppiaiden paikkana ja muuna aikana pysäköintitilana.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä näkee, että pienilla asioilla voidaan lisätä kuntalaisten viihtyisyyttä, ja viihtyisyystekijät ja sopivat ns. taukopaikat ja ihmisten kohtaamiseen sopivat tilat vaikuttavat yhteisöllisyyteen, lisäävät välittämistä ja toisten huomioimista ”kaupunkimaisessa” asuinympäristössä.

Aloitevastaus jättää kokonaan huomioimatta muut aloitteessa esitetyt ympäristön asukasviihtyisyyteen vaikuttavat ehdotukset, kuten esimerkiksi pienten lasten leikkipaikan. Luonto on Vihdin valttikortti. Vihti voisi olla myös kunta, missä kaikkialla on viihtyisää, ei vain luonnonvaraisessa ympäristössä.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kaipaa Vihtiin näkemystä ja toteutusta asukasviihtyisyyden lisäämiseksi.

Näillä kommenteilla toteamme hyväksyvämme aloitteen loppuun käsitellyksi.

* * * * * * * *

HUOM! Sivupohjamuutoksen takia täältä puuttuvat joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 valtuuston kokouksien puheet.

* * * * * * * *

VALTUUSTO 15.11.2010
 
Vihdin Vasemmistoliiton ryhmäpuhe
9 / 54§
 
ARVOISA PUHEENJOHTAJA
HYVÄT VALTUUTETUT JA SEURAAMASSA OLEVAT KUNTALAISET
 
Palvelutasosuunnitelma antaa hyvän lähtökohdan tarkastella, miten Karviaisen alueella on pysytty asetusten ja lakien mukaisessa toiminnassa eri ikäisten kuntalaisten terveydenhuollon ja sairaanhoidon puolella. Tavoite panostaa palveluiden järjestämisessä ennalta ehkäisevään ja kuntouttavaan työhön sekä kotona asumisen tukemiseen, on ehdottoman hyvä. Lisäksi toiminta-ajatus ”Vahvista heikoin lenkki” on selkeä oivallus hoitaa palveluja asetusten ja lakien mukaiselle tasolle.
 
Huomattavaa on, etteivät palvelut Karviaisen sisällä ole tasalaatuisia. Tämä ei johdu Karviaisesta, vaan Vihdin kunnasta, joka Karviaisen ja kunnan välisessä palvelusopimuksessa ei sitoudu riittävään resurssointiin. Tässä palvelutasosuunnitelmassa on monin paikoin luettavissa, miten Karkkila tai Nummi-Pusula on paremmin resurssoinut palvelunsa. Sen sijaan Vihdin osalta ollaan tilanteessa, missä henkilöstölisäyksiä on tulevina vuosina muita perusturvakuntayhtymän kuntia enemmän tiedossa.
 
Esimerkiksi ikäihmisten palvelulinjalla on selvää alimitoitusta nimenomaan Vihdin osalta. Suositusten mukaan säännöllistä kotihoitoa pitäisi pystyä tarjoamaan 14 %:lle yli 75-vuotiasta. Vihdissä kotihoidon kattavuus on vain 9,6 %. Säännöllisen kotihoidon piirissä on tällä hetkellä alle 100 vanhusta, kun luvun pitäisi olla lähes kaksinkertainen 190. Jotta asiakasmäärässä päästäisiin tavoitetasoon, vaaditaan tulevina vuosina yhteensä 16 hoitajan lisäys. Suunnitelmassa on tämä henkilöstölisäys jaksotettu tuleville vuosille.

Omaishoidon mitoitus tuntuu pieneltä, kun ensi vuodelle budjetoidaan vain viiden uuden omaishoitajan rahoitus. Kuitenkin yhden omaishoitajan korvauksella saataisiin esimerkiksi vain kymmenen (10) sairaanhoitajan kotikäyntiä. Omaishoidon tuki on todella edullista vanhustenhoitoa, mutta siihen ei silti ole mahdollisuutta resurssoita tämän enempää!
 
Vihdissä on vanhustenhoidon ja lasten neuvolatoiminnan osalta sama tilanne eli selvä alimitoitus henkilöstöresursissa, jolloin palvelutaso ei ole lähelläkään suosituksia. Palvelutasosuunnitelma tuo nämä epäkohdat selkeästi esiin ja vuosittaiseen tarkasteluun kunkin talousarvion osalta.
Tuskin haluamme tänne valtakunnan mediaa paikalle osoittamaan huonosti toteutettua palvelua. Emme halua olla mediassa Koukkuniemi kakkonen. Palvelutasosuunnitelma jäntevöittää toimintaa ja antaa päättäjille työkalun havainnoida tämän palvelutoiminnan osa-alueita.
 
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä hyväksyy palvelutasosuunnitelman.
 
 VALTUUSTO 15.11.2010
 
Vihdin Vasemmistoliiton ryhmäpuhe
7 / 52§
 
ARVOISA PUHEENJOHTAJA
HYVÄT VALTUUTETUT JA SEURAAMASSA OLEVAT KUNTALAISET
 
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on kunnanjohtajan esittämän tuloveroprosentin korottamisen kannalla. Kunnan palvelutason pitäminen nykyisellään on haastavaa, vaikka tuloveroprosenttia nostettaisiinkin. Veroprosentin nostonkin jälkeen on valmistauduttava rakenteellisiin muutoksiin, joita valtuusto varmasti saa päätettäväkseen ensi vuoden puolella. Tulevien vuosien taloudenhallinnan ja palvelujen tuotannon kannalta on tärkeää saada veroprosentin noston kautta alustaa sille, ettemme ajaudu kriisikunnaksi ja säilytämme itsenäisyyden päätöksenteossamme.
 
Kuten kunnanjohtaja omassa esityksessään on todennut veronkorotuksen jälkeen velkaantuminen hidastuu ja vuosikate paranee tulevina suunnitelmavuosina siten, että talouden tasapainoa voidaan lähestyä vuonna 2013.
 
Meillä on suuria investointitarpeita jatkuvasti lähivuosina. Nummelanharjun koulun kakkosvaihe voi tulla eteemme suunniteltua aikaisemmin, senkin vuoksi on järkevämpää nostaa tässä vaiheessa tuloveroprosenttia kuin tehdä se aivan liian myöhään esim. ensi syksynä.
 
On uskomatonta, että olemme taas tässä samassa tilanteessa kuin viime joulun alla. On uskomatonta, ettei oikeistolla ole ollut vuoden aikana esittää mitään ratkaisua kunnan tulojen kasvamiseksi tai palvelujen hoitamiseksi. Tässä on ollut vuosi aikaa valmistella kunnan esityksiä. Miten voi olla, ettei vuoden aikana ole kyetty esittämään ratkaisuja tai vaihtoehtoja meille muille päättäjille, vaan vasta viimeisinä päivinä ennen tätä valtuuston kokousta aletaan etsiä kompromissiratkaisuja. Ihmettäkö te tässä olette odottaneet kuukausien ajan tapahtuvaksi?

Kadehdin niitä kuntia, missä asioista aidosti neuvotellaan ajan kanssa jo syksystä alkaen, pidetään jopa 1-2 päivän talousarvioseminaareja, neuvotellaan ja etsitään yhteistä tahtotilaa hoitaa kunnan palveluja ja kuntalaisten hyvinvointia.

Täällä on jo edellisissä puheenvuoroissa sanottu, ettei viranhaltijoille tule sälyttää säästöjen etsimistä. Oliskohan meillä hiukan parempi tilanne nyt, jos olisimme viime syksynä nostaneet veroja vaikka 0,25%, emme olisi tässä tilanteessa nyt. Onko oikeistolla taas tavoitteena antaa viranhaltijoille ”vähän” töitä etsiä ne miljoonat, mistä säästetään? Jos todella on näin, niin mitään ei ole viime syksyisestä opittu! Ei kunnallinen päätöksenteko näin toimi. Me - valtuusto esitämme, päätämme ja kannamme vastuun. Viranhaltijat sitten toteuttavat toimintaa ja palvelujen tuottamista meidän päätöksiemme mukaisesti.

Talousjohtaja Soosalu osoitti valtuustoinfossa, että veronkorotus 0,5% tarkoittaa 155 euroa työssä käyvää kuntalaista kohden. Se ei ole suuri hinta palvelutason ylläpitämisestä. Se on myös reilu hinta verrattuna siihen, että henkilöstöä vaaditaan pitämään kolmen päivän palkattomia vapaita ja antamaan kukkarostaan näin kunnan kassaan euroja. Se on myös reilu hinta siitä, ettei lasten tarvitsisi kärsiä päivähoidossa ja kouluissa sijaiskieltojen aiheuttamista heikennetystä hoito- ja opiskelutasosta.

Valtuutettu Viljanen totesi, että on helppo päätös nostaa veroja. Meillä olisi ollut tänä vuonna mahdollisuus tehdä vaikeitakin, kipeitäkin päätöksiä kunnan talouden tasapainoon saattamisessa, jos palveluverkkotyö olisi edennyt suunnitelmien mukaan. Mutta oikeisto ei tähän pystynyt. Loppujen lopuksihan syntyi vain palveluverkkosuunnitelma, joka merkittiin tiedoksi.

Mitä tämä oikeiston esittämä tiukka talouskuri tarkoittaa? Mitä leikataan? Ja mistä leikataan? Valtuutettu Pohjola totesi, että 2,5 %:n menokehys tarkoittaa 2,7 miljoonaa euroa. Mistä se otetaan? Vasemmistoliitto ei voi hyväksyä oikeiston tekemää pontta, koska se ei ole realistinen ilman rakenteellisia muutoksia ja niitä tämä ryhmäpari kokoomus + keskusta eivät ole tässä yhteydessä esittäneet.
 
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei hyväksy oikeiston tekemää esitystä verotuloprosentiksi, vaan on kunnanjohtajan tekemän alkuperäisen esityksen eli 19,75 tuloveroprosentin kannalla.
 
VALTUUSTO 15.11.2010
 
Vihdin Vasemmistoliiton ryhmäpuhe
5 / 50§
 
ARVOISA PUHEENJOHTAJA
HYVÄT VALTUUTETUT JA SEURAAMASSA OLEVAT KUNTALAISET
 
1.1.2008 voimaan tullut lastensuojelulaki velvoittaa kuntia laatimaan lastensuojeluohjelman, joka painottaa ennalta ehkäisyä, varhaista puuttumista ja kunnan kaikkien toimijoiden roolia lasten suojelussa ja hyvinvoinnin edistämisessä.
 
Tämä tarkoittaa myös meitä päättäjiä. Meillä on tänäkin iltana monta mahdollisuutta vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin. On meistä kiinni, kuinka vihtiläislapset ja nuoret voivat.
 
Nyt hyväksyttävänä oleva suunnitelma päivitetään tarpeen mukaan vuosittain. Laajempi päivitys tehdään valtuustokausittain. Kutakin talousarviovuotta suunnitelman kuitenkin tulee ohjata. Päätösesityksessä lukee, että kunnanvaltuusto hyväksyisi ohjelman ”ohjeellisena oheismateriaalina”. Sinänsä ehkä pieni asia - kaksi sanaa - mutta niillä on kuitenkin vaikutuksensa sille, miten tärkeänä tätä Lasten ja nuorten hyvinvointi-suunnitelmaa tämä valtuusto pitää. Suunnitelma on kuitenkin lakisääteinen asiapaperi, joten ei sitä voida aliarvioida näillä sanoilla. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä hyväksyy kyllä suunnitelman, mutta esittää päätösesityksestä jätettäväksi pois nämä kaksi sanaa. Yksinkertaisesti me hyväksymme lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Päätösesityksen loppuosassa käy selville, mihin tämä meitä päättäjiä tästä eteenpäin velvoittaa.
 
Vihdoinkin meillä on tämä asiakirja hyväksyttävänä. Uusittu lastensuojelulaki on ollut voimassa jo lähes kolme vuotta. Toivottavasti kukin valtuutettu on suunnitelman lukenut, koska se antaa tärkeää taustatietoa lasten ja nuorten tilanteesta kunnassamme. Ja koska kyseessä on Karviaisen hallinnoima alue, voimme myös vertailla Karkkilan ja Nummi-Pusulan palveluja.
 
Vihdissä lapsiperheiden osuus perheistä on yli 47 prosenttia. Se on enemmän kuin keskimäärin Uudellamaalla ja selvästi enemmän kuin koko maassa. On siis aiheellista, että Vihdissä kiinnitetään huomiota lapsiperheiden asioihin, lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Tällöin hyvään Vihdin imagoon kuuluu, että palvelut ovat kunnossa. Suunnitelmassa todetaan seuraavasti: Tavoitteena on, että lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen ja avun peruspalveluissa mahdollisimman varhain.
 
Näin ei valitettavasti ole. On surullista jälleen kerran todeta ja tältä paikalta ääneen sanoa, että Vihdissä neuvolapalvelut ovat alimitoitetut, samoin on tilanne kouluterveydenhuollossa. Lastensuojelulaki painottaa ennalta ehkäisyä ja varhaista puuttumista. Tähän ei valitettavasti Vihdissä kyetä, kun vuositarkastukset neuvolavastaanottoajoissa on jouduttu puolittamaan siitä, mitä niiden tulisi olla. Tämä vaikuttaa myös tarkastusten sisältöön.
Kunnan tavoitteena on lisätä väestönkasvua kahden prosentin vuosivauhdilla. Tämä tarkoittaa etupäässä tänne muuttavia lapsiperheitä. Kun asiakasmäärät kasvavat on luonnollista, ettei palveluja voida toteuttaa lakisääteisesti tai asetusten mukaisesti, jos henkilöstöresurssia ei samassa suhteessa lisätä. Hyvinvointisuunnitelmassa (ja myöhemmin Karviaisen käsittelyyn tulevassa Karviaisen palvelutasosuunnitelmassakin) on esitetty henkilöstölisäyksiä äitiys- ja lastenneuvolapuolelle. Nyt voimme osoittaa välittävämme lapsista, kun hyväksymme nämä henkilöstölisäykset ja parannamme edes hitusen palvelua kohti asetusten mukaisia vaatimuksia.
 
Kouluterveydenhuolto on mitä parhainta ennaltaehkäisyä, kun se kattaa kaikki ikäluokat koko kouluajan! Eikö ole parempi, että kouluterveydenhuollossa voidaan edistää terveysasioita, kuin se, että vanhemmat kuskaavat lapsiaan Mehiläiseen reseptien hakuun. Ekaluokkalaiset eivät Vihdissä pääse koululääkärintarkastukseen. Edellinen laaja terveystarkastus tehdään viisivuotisneuvolassa ja uuden neuvola-asetuksen mukaan nelivuotisneuvolassa. Tässä ”kyseenalaisessa Vihdin mallissa” tulee ratkaisevassa ikävaiheessa liian pitkä tauko lääkärintarkastuksien välillä! Kun ekaluokkalaisena jää laaja terveystarkastus väliin, seuraava tehdään vasta viidennellä vuosiluokalla. Ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen on tällaisella palvelukonseptilla mahdotonta päästä.
 
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma osoittaa meille sen, kuinka eriarvoisia lapsemme ja nuoremme ovat Karviaisen alueella. Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa on resurssoitu palvelut Vihtiä paremmin. Useammassa kohdassa suunnitelmaa voimme lukea lauseen: ”Vihdissä liian runsaat asiakasmäärät ja puutteelliset resurssit vaikeuttavat perustyön tekemistä ja asetuksen määrittäämä palvelua ei kyetä tarjoamaan.”
 
Nuoren kohdatessa vaikeuksia tulisi avun olla mahdollisimman helposti saavutettavissa, lähellä nuoren arkea. Apua vaille jääminen johtaa liian helposti ”putoamiseen” ja pahimmassa tapauksessa syrjäytymiseen, mihin meillä ei ole varaa. Lukion kasvanut oppilasmäärä edellyttäisi ehdottomasti oman koulupsykologin ja kokopäiväisen kouluterveydenhoitajan resurssointia. Tämä on mainittu myös nyt hyväksyttävänä olevassa hyvinvointisuunnitelmassa.
Saimme täällä kuulla nuorisovaltuutettujen kertomana, miten ahdistavana lukiolaiset kokevat jo kurssivalikoima-tilanteen, ja he osoittivat mielipiteensä myös viime torstaina tapahtuneessa ulosmarssissaan. Ei ole oikein, että vaativassa opinahjossa, kiivaassa opiskelutahdissa nuori joutuu kantamaan huolta opintojensa etenemisestä tai tässä tapauksessa hidastumisesta, kun resurssia ei ole tarpeeksi tarjolla. Meidän päättäjien tulee helpottaa nuorten opiskelua, tukea sitä, eikä hankaloittaa ja vahingoittaa.
 
Tämä suunnitelma osoittaa meille hyvin sen, miten lastensuojelu toimii; samoin se osoittaa, millä peruspalveluilla voimme säästyä kalliimmilta ja lasten kannalta myös rankemmilta laitoshoitoratkaisulta. Ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen päästään, kun palvelut on mitoitettu oikein. Siis oikein - ei se tarkoita, että tuhlaamme rahaa, kuten tässäkin salissa tunnutaan usein ajateltavan. Kun turvaamme palveluja ihmisille, tarkoittaa se kohtaamisia, aikaa, kuuntelemista, tutkimista jne. On helppo laittaa rukseja palvelujen päälle paperilla. Miten on, jos ennen ruksimista ajateltaisiin, mihin tämä leikkuri johtaa? Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ei säästä rahaa tänään, tänä vuonna tai ensi vuonna, vaan pitemmällä tähtäimellä ja se meidän on ymmärrettävä jo yksinomaan lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta.
 
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää päätösesityksestä poistettavaksi aiemmin mainitut kaksi sanaa ja lisäksi esittää teknisen muutoksen, että sivulla 64 mainitut kulttuurintuottajat siirretään sivulle 65 otsikon ”Miten toiminta on vastuutettu” alle. Näin suunnitelma on loogisempi ja luettavampi, kuin nykyisessä versiossa, missä yhtäkkiä museotoiminnan perään on sijoitettu taideopetuksesta vastaavien yhdistysten ja järjestöjen toiminta.
 
Näillä muutosesityksillä Vasemmistoliiton valtuustoryhmä hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman.
 
* * * * * * * * * * * * * * *
 
VALTUUSTO 6.9.2010
 
Vihdin Vasemmistoliiton ryhmäpuhe
6 / 35§
 
ARVOISA PUHEENJOHTAJA
HYVÄT VALTUUTETUT JA SEURAAMASSA OLEVAT KUNTALAISET
 
Ensinnäkin kiitokset työryhmälle. Kunnan elinkeinostrategia on hyvin tehty ja selkeä. Se on myös tarpeen kunnalle, ei vain tässä ajassa, vaan ihan minä tahansa taloudellisena aikana. Selkeydestään huolimatta strategiassa ei mielestäni päästä vielä siihen, mikä on kunnan imagossa omaleimaista, omaperäistä? Tai ennenkaikkea, mitä sellaista selkeästi tavoitellaan? Jos esimerkiksi mietitään, mitä Kuusamosta tulee ihmisille mieleen, niin eivätkö ne mahda ensimmäisenä olla Ruka tai Karhunkierros? Mitä ihmisille tulee Vihdistä mieleen vuonna 2012? Tai 2025? Se ei ehkä kuitenkaan selkeästi tule esiin tästä strategiasta.
 
Sekään ei ole mitään uutta tai omaperäistä, että Vihdin ilmoitetaan olevan yrittäjäystävällinen. Niin kai kaikki Suomen kunnat taitavat ilmoittaa? Kuinka monessa kuntaantulotaulussa olette nähneet mainoslauseen ”yrittäjäystävällisestä” kunnasta? Mikä on tämä asiakirjassa ja esityslistan esittelytekstissäkin mainittu kunnan elinkeinoryhmä, joka tämän strategian on tehnyt? Mielelläni kuulisin ryhmän kokoonpanon, koska mitään salailtavaahan siinä ei voi olla.
 
Strategiassa todetaan mahdollisuutena ”julkisten kulkuyhteyksien kehittäminen mm. liittyminen Helsingin seudun liikennejärjestelmään (HSL). Samoin todetaan myös sisäisen liikenteen kehittämisestä. Jos Vihti aidosti aikoo olla vetovoimainen ja imagoltaan niin yrittäjäystävällinen kuin missiossaan mainitsema kuntalaisten hyvinvoinnille edellytyksiä luova kuntakin, kyllä joukkoliikenteen kehittäminen ja Helsingin seudun liikennejärjestelmään liittyminen on otettava vakavasti teon alle. Palvelut karkaavat kuntalaisiltamme, ovat otalampelaisten ja kirkonkyläläisten ja monien muiden haja-asutusalueen asukkaiden osalta jo karanneet.

Ei ole hyvinvoinnin mukaista ajeluttaa ihmisiä asioimaan taajamiin peräkkäisinä päivinä, kun asioita ei voi nykyisen kunnan joukkoliikenteen tarjoamin vuoroin välttämättä hoitaa saman päivän aikana. Ei myöskään ole hyvinvoinnin mukaista, että joukkoliikenteen vuoroja joutuu odottamaan liian pitkiä aikoja, kuten nyt lukuisat kuntalaiset joutuvat ehkä Nummelassa asuvia lukuunottamatta. Työpaikkayksityisautoilu lisää myös merkittävästi asioimista naapurikunnissa.
 
Strategiassa halutaan vahvuustekijäksi nostaa viestiä siitä, että Vihti on asumisen kunta, missä puhdas ja monimuotoinen luonto on lähellä. Luonto onkin Vihdin loistava vahvuustekijä. Mielestäni asumisen kuntaan kuuluvat oleellisesti myös toimivat ja laadukkaat peruspalvelut, mutta se ei ole työryhmälle kelvannut tähän asiapaperiin? Laadukkaiden peruspalveluiden tulisi olla mainittuna strategiassa vahvuustekijöinä.
 
Kirkonkylän kehittämistä ei missään nimessä saa rannan osalta jättää vain rantakahvilan kehittämiseksi. Samalla kun rantakahvilan suunnittelukilpailu avataan, tulee avata myös koko rannan suunnittelukilpailu. Nykyisellään ranta on hajanainen, sekava ja osin jopa ruma. Alueella olevaa esiintymislavaa ei hyödynnetä, eikä keskellä asfalttia jököttävä lava kovin houkutteleva olekaan järjestämään juhannusjuhlia enempää toimintaa.

Veneranta-alueella toiminta on villiä, kun itse rantaan pysäköidään autot, vaikka paikoitusalue on selvästi merkittynä ihan vieressä. Viihtyisän, kuntalaisia palvelevan ja matkailuelinkeinoa virkistävän ranta-alueen suunnittelun tulee olla kokonaisvaltaista. Myös nykyisellään toimintaan voisi muutamalla kyltillä ja ohjeistuksella ainakin venerannan osalta terävöittää.
 
Vihdin imago ja sen rakentaminen ei ole vain elinkeinostrategian tehtävä. Se on meidän kaikkien tehtävä; luottamusihmisten ja virkamiesten. Kaikki valtuuston hyväksymät strategiat ovat omalta osaltaan luomassa ja rakentamassa kunnan imagoa. Vihtiä tulee markkinoida Vihtinä. Vihti viedään Suomen kartalle, ei vain sen suurinta taajamaa tai yksittäisiä kyliä.
 
Näillä kommenteilla Vihdin Vasemmistoliiton valtuustoryhmä hyväksyy elinkeinostrategian.
 
* * * * * * * * * * *
LIEDON LUJA 60V.
29.5.2010
 
Hyvä juhliva Liedon Lujan seuraväki,
ja muu juhlaväki
 
Luja on nyt aktiivinen kuusikymppinen. Seura on koko olemassaolonsa ajan ollut kehityksen kärjessä, mukana kuntalaisten liikuttamisen trendeissä ja huippu-urheilutoiminnassa. Vaikka menneiden vuosikymmenten tapaan huippu-urheilijoita ei seuran riveistä enää samalla tavalla nousekaan, tekee seura jopa entistä tärkeämpää ja merkittävämpää työtä kuntalaisten monipuolisena liikuttajana. Lasten ja nuorten liikunnan eteen tehtävän työn arvoa ei voi rahassa mitata silloin, kun kasvatamme uutta sukupolvea liikunnalliseen elämäntapaan. Lujassa liikut iloisessa seurassa - olet sitten nuorempi tai vanhempi.
 
Varmasti moni meistä muistaa kymmenen vuoden takaisista juhlista seuran omalla porukalla toteutetun ohjelmasisällön. Liikuntaesityksien lisäksi Lujan juhlissa on aina ollut musiikkia ja huumoria. Tämä on seuran rikkaus: luoda omalla porukalla monipuolisesti katettu juhla. Emmekä joudu tältä osin pettymään näissäkään juhlissa. Kiitos jo tässä vaiheessa seuralle upeista esityksistä ja juhlajärjestelyistä.
 
Seura ei tule toimeen ilman aktiivisia ihmisiä. On helppoa seuran jäsenenä osallistua ohjattuun liikuntaan, käydä jumpassa tai juoksemassa. Tai tuoda oma lapsensa liikkumaan.  Kuinka moni seurajäsenistä tosiasiassa tietää, mitä kaikkea seurajohdossa tai eri jaostoissa tehdäänkään, jotta lietolaisille ja seuran jäsenille mahdollistetaan ohjattua liikuntaa, kilpailuja, kisamatkoja, leirejä? Taustalla ja takana on lukematon määrä erilaista touhua ja tekemistä: kymmeniä puheluja, satoja sähköposteja, useita kokouksia, monia esityslistoja ja pöytäkirjoja, kirjoittamista, suunnittelua, nettisivujen päivittämistä, kantamista, rakentamista ja purkamista, harjoitusten ja treenien suunnittelua, ohjaajien värväämistä, ihmisille puhumista, houkuttelemista...lista on loputon. Puurtamisen eteen tehtäviä tunteja ei lasketa. Mutta ehkä ”vähän vähemmän juhannuksena soitellaan”, kuten eräs vapaaehtoinen on kuvannut seuratyön arkea.

Kaikkea tätä aktiiviset Lujan toimijat tekevät siitä ilosta, että näkevät osallistujien liikunnan ilon ja riemun. Osallistuminen tekee meille kaikille hyvää. Liikunta tuottaa hyvän kunnon lisäksi myös hyvän mielen - siis kokonaisvaltaista hyvinvointia.
 
Hyvä kuulijat,
 
Tämän päivän urheiluseuratoiminnassa ei kuitenkaan riitä, että puurtaa aktiivisesti toiminnan mahdollistamiseksi. Tarvitaan vielä enemmän. Tarvitaan visioita ja strategoita, tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Tarvitaan näkemystä ja mukana oloa erilaisissa kattojärjestöissä ja liitoissa. Tarvitaan halua ja tahtoa vastata vaativiin haasteisiin, jota niin lainsäädäntö kuin yhteiset ohjelmakirjatkin asettavat. Onnistunut strategia on läsnä järjestön arjessa, sen havainnoissa, päätöksissä ja valinnoissa. Strategia on tapa toimia!
 
Strategiatyö ei ole uutta - sanana ehkä - mutta ei toimintana. Jo Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelija pohti tätä kaukoajattelua: ”Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvoille suotu, joilla sitä on niin pitäkööt hyvänään!” Havukka-ahon ajattelija vielä jatkoi: ”Mutta tässä asiassa on kaksi pahaa vikaa: Asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka osaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää...” Näinhän se toki toimii normaalissa seura-arjessakin ja missä tahansa organisaatiossa; aina ei asiat toteudu tavoitteiden mukaisesti. Se meille kaikille kuitenkin inhimillisesti ottaen sallittakoon.
 
Hyvä liikuntaväki,
 
Suomen Työväen Urheiluliiton 27. liittokokouksessa viime viikonloppuna hyväksyttiin TUL:n ensimmäinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma. Ohjelmakirjan tavoitteena on herättää keskustelua tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa ja ohjata toimintaa sekä päätöksentekoa myös seuratasolla. Ohjelma osoittaa selkeät linjaukset ja tavoitteet sukupuolten ja eri ikäryhmien väliseen tasa-arvoon, taloudelliseen tasa-arvoon, erityisryhmien ja seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoon sekä monikulttuurisuuden tukemiseen. TUL:n toiminnassa ja arvopohjassa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on kautta historian tunnustettu laajasti ymmärrettynä. TUL kuitenkin tarvitsee ohjelmaa, koska yhteiskunnan muutokset ovat niin nopeita ja niihin on reagoitava. Tässä nopeassa ja reagointiin vaativassa yhteiskunnassa myös seura elää arkeaan.
 
Seuratoiminnan lähiajan haasteena on aktiivien ikääntyminen ja toisaalta aktiiviselle ja hyväkuntoiselle eläköityvälle väestönosalle sopivien palvelujen tarjoaminen. Elämme informaatioyhteiskunnassa, joka jatkaa kasvuaan. Yksilöllisyys ja elämyksellisyys kulkevat punaisena lankana ihmisten toiminnassa. Tulevaisuuden ihminen kuuluneekin moniin  uusheimoihin. Kokeillaan sitä ja tätä, eikä haluta sitoutua jäsenyyksiin. Liikuntaharrastuksille löytyy jo nyt kilpailijoita virtuaalimaailmasta. Tulevaisuuden entistä verkottuneemman yhteiskunnan kilpailijoita voimme vain kuvitella. Näitä toimintaympäristön muutoksia seuran on kuitenkin herkällä korvalla ja tarkalla silmällä seurattava.
 
Arvoisa seuraväki,
 
Tuorein kansallinen liikuntatutkimus vahvistaa, että suomalaiset ovat liikkuvaa kansaa. Miksi meillä siitä huolimatta on yhä enemmän ylipainoisia lapsia, huonokuntoisia nuoria ja uupuneita aikuisia?

Me aikuiset olemme sortuneet siihen, että liikutamme lapsia liikkumaan. Lapsia kuskataan arki-iltaisin treeneihin ja viikonloppuisin kisa- ja turnausmatkoille. Monissa lajeissa liikkuminen on treenien aikanakin vähäistä. Pahin esimerkki tästä lienee jääkiekosta, missä 1,5 tunnin jääharjoitusajalla voi varsinainen liikunta jäädä vain kahdeksan minuuttiin!
 
Minne me olemme kadottaneet luontaisen liikkumisen, arkiliikunnan? Voimmeko me aikuiset tehdä asialle jotakin? Varmasti paljonkin. Tarjoamalla lapsille ja nuorille monipuolisia - ei siis yhteen lajiin tiukasti sidottuja - liikuntakerhoja. Järjestämällä lähiliikuntaa asuinalueille, jolloin vanhempien kuljettamisia treeneihin ei tarvita. Tämä malli suosii myös ekologisempaa jalanjälkeä. Voimme mennä vaikka niin pitkälle, että järjestämme taloyhtiöiden pihalla ohjattua liikuntaa, kun lapset eivät enää osaa perinteisiä piha- tai ulkoleikkejäkään.
 
Seuratyö on suomalaisen liikuntakulttuurin kehto. Ilman seuratyötä ei ole huippu-urheiluakaan. Risto Niemisen johtama huippu-urheilun työryhmä löysi kehittämistä nykyisessä suomalaisessa urheilujärjestelmässä ja huippu-urheilun tuloksellisessa kehittämisessä. Suomalaisia huippu-urheilun kansallissankareita - olympiavoittajia ja maailmanmestareita - ei synny yksinomaan huippu-urheiluun satsaamalla tai ainoastaan huippu-urheilua kehittämällä. Tulevat huippu-urheilijat kasvavat seuratasolta kansainvälisille kilpakentille.

Tänne seuratasolle lasten ja nuorten liikuntaan tulee osoittaa yhä enemmän resursseja, mutta ei vain silloin, kun halutaan huippu-urheilumenestystä. Seuroissa tehtävä työ ei ole ainoastaan lasten ja nuorten ohjaamista sekä valmentamista. Ohjattu liikunta on myös syrjäytymisen ehkäisemistä sekä hyvän harrastuksen tarjoamista. Lasten ja nuorten liikuttamisessa on kyse myös terveyden edistämisestä.

Kuntapäättäjien tulisi talousahdingosta huolimatta nähdä kauaskantoisesti tämän taloudellisesti vaikean vaiheen yli ja jatkaa liikuntaseurojen tukemista ja kuntalaisten liikuntamahdollisuuksien lisäämistä. On lyhytnäköistä periä lasten ja nuorten liikuntatilavuoroista käyttömaksuja. Seurat joutuvat nostamaan omia jäsen- ja kausimaksujaan korkeiden käyttömaksujen rahoittamiseksi ja näin kunta omilla toimillaan lisää asukkaittensa taloudellista epätasa-arvoa. TUL:n toiminnan tavoitteena on, ettei kukaan saa syrjäytyä liikunnasta. Tämänkin takia viime viikonvaihteessa liittokokouksessa hyväksyttyä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma-asiakirjaa tarvitaan. TUL:ssa on aina arvostettu liikunnan parissa tehtävää arvokasta kasvatustyötä. Kasvatustyö ei ole kadonnut minnekään. Voisi jopa väittää, että tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa vasta onkin tärkeää oivaltaa kasvattaminen liikunta- ja urheiluseurojen keskeisimmäksi tehtäväksi.
 
Suomen Liikunta ja Urheilu SLU hyväksyi kevätkokouksessaan suomalaisen liikunnan ja urheilun vision vuodelle 2020. Se kuuluu: ”Olemme maailman liikkuvin urheilukansa - 2020”. Tähän tavoitteeseen suomalaiset liikuntajärjestöt ovat sitoutuneet, myös TUL. Tämän suomalaisen liikuntastrategian ajatuksena on, että liikunta ja urheilu on elämäntapa ja erityisesti liikkuminen on keskeinen osa lapsuutta ja nuoruutta. Liikunta ja urheilu nähdään myös merkittävimpinä hyvinvoinnin edistäjinä.
 
Liedon Luja on osa tätä tavoitteeseen kulkevaa ketjua. Luja on omalta osaltaan toteuttanut monipuolisen toimintansa puitteissa onnistuneesti mainitsemaani tullilaista kasvatutehtävää, joka sisältyy myös liikunnan visioon 2020: Lujalaisen seuratoiminnan parissa eri-ikäiset ovat saaneet kokea liikunnan iloa ja riemua, kilpailujännitystä, mukavia kisareissuja, hienoja leirikokemuksia ja erilaisia kulttuurielämyksiä. Sanontaa ”koko kylä kasvattaa mukaellen” Lujassa koko seura kasvattaa.
 
Haluan vielä lopuksi toivottaa sydämellisesti onnea 60-vuotiaalle vireälle ja monipuolisesti verkottuneelle seuralle niin Suomen Työväen Urheiluliiton puolesta kuin omasta puolestanikin.
 
* * * * * * * * *
 
VAPPU 1.5.2010
puhe Nummelan torilla Vihdissä
 
Hyvät työväen vapun juhlijat
 
Ilahduttavaa, että vappu saa vihtiläisiä liikkeelle Nummelan torille, vaikka siihen onki vielä matkaa, että tori olisi aivan täynnä.
 
Voisi sanoa, että elämme mielenkiintoisia aikoja, samalla myös osin turvattomiakin aikoja. Vielä viime viikolla Suomi oli ison tuhkapilven saartamana. Luonnonvoimat näyttävät aika-ajoin voimaansa eri puolilla maailmaa. Turvattomuutta on myös ihan suomalaisittain aiheutettuna. Viime viikkoina olemme saaneet seurata usean työtaistelun etenemistä.
 
Osittain edelleenkin käynnissä oleva sopimuskierros on osoittautunut erittäin haastavaksi. Suomen hallituksen ja työnantajien vuoksi keskitetyn sopimuskierroksen sijaan käydään neuvottelut liittotasolla ja se on näkynyt suomalaisten arjessa. On surullista, miten epäkunnioittavaa työnantajapuolen toimet ovat. Työntekijää ei arvosteta, rikkureita värvätään töihin ja lakko-oikeutta halutaan rajoittaa. Ammattiliittoja jopa moititaan vastuuttomuudesta, kun ei ole lähdetty ”oikeiston” paljon puhumiin talkoisiin tällaisena taloudellisena aikana. Näissä talkoissa oikeisto tarkoittaa sitä, ettei saisi lakkotoimin hidastaa Suomen talouskasvua.

Missä se talkoohengen huutelu oli silloin, kun työnantajapuoli, huom! siis nimenomaan työnantajapuoli asetti työsulun paperitehtaiden työntekijöille ja tehtaat seisoivat peräti kuusi viikkoa. Ei silloin asetettu työtaistelutoimia kyseenalaisiksi, ei silloin moitittu työnantajapuolta maan talouskasvun hidastamisesta. Kaiken huippu on se, että yhä tuosta vuosien takaisesta työtaistelusta puhuttaessa useat suomalaiset mieltävät sen olleen työntekijäpuolen lakko. Asiat menevät siis suloisesti sekaisin.
 
Työntekijä tuntee itsensä tosi pieneksi näissä isojen herrojen neuvotteluissa. Onko taloudellinen taantuma tosiaankin antanut työnantajapuolelle oikeutuksen pitää työntekijöitään pelon ja turvattomuuden alla esittämällä heikennyksiä jo saavutettuihin työoloihin tai etuihin?

Suomen Elintarviketyöläisten liiton lakko ja lakkovaroitukset sekä vastaavasti työnantajaleirin asettama työsulku ja sen nopea peruminen tai lyhentäminen ovat tarjonneet meille vapun viettäjille suoranaisen jännitysnäytelmän. Jännitysnäytelmästä paistaa pahasti läpi työläisen kyykyttäminen. Elintarviketyönantajat ”pelottelevat” jokaisessa haastattelussa, kuinka työntekijä häviää tässä työtaistelussa lomarahojaan ja kuinka työntekijä menettää ansioitaan lakkojen aikana. Työtaistelussa on kuitenkin kyse paljon suuremmasta eli tulevista ansioista aina eläkekertymään asti.
 
Suomessa koettiin viime vuonna yksi taloushistorian pahimmista pudotuksista. Työn loppuminen tai väheneminen ei näy kaikilta osin vielä tilastoissa työttömyyslukuina, sillä osa on lomautettuna, osa siirtynyt opiskelemaan, eläkkeelle tai hoitaa kotona lapsiaan. Osa lomautuksista tulee purkautumaan työttömyydeksi kevään aikana ja näillä näkymin työllisyys heikkenee aina syksyyn saakka. En todellakaan haluaisi näitä synkkiä kuvia maalailla, mutta tosiasiat on tunnustettava, koska näillä on seurauksensa meidän kaikkien suomalaisten hyvinvointiin, myös vihtiläisten.
 
Hallitus vaatii kansalaisia käyttämään ostovoimaansa, ettei talous pysähdy tai taannu entisestään. Suomi on hoitanut laman torjuntaa maailman oikeistolaisimman politiikan keinoin. Työllisyyspolitiikassa Suomi on ollut kaikkein haluttomin lisäämään aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja. OECD:n (eli rikkaiden maiden talousjärjestön) raportin mukaan Suomessa on laiminlyöty aktiivinen työvoimapolitiikka lähes täydellisesti. Valitettavasti tämä ei heijastu vain jo olemassa oleviin pitkäaikaistyöttömiin, vaan myös nuorisotyöttömyyteen. SAK on vaatinut, että työvoimapolitiikan määrärahoja tulee lisätä 100 miljoonalla eurolla.
 
Päättäjien vastuulla on Suomen tulevaisuus. Laman aikana on erittäin lyhytnäköistä turvautua väärillä keinoilla huolehtimaan tulevaisuudesta. Aktiivisessa työiässä olevien aikuisten lisäksi lasten ja nuorten asiat, lasten ja nuorten tulevaisuus tulee olla niin päättäjillä kirkkaana mielessä. 
Nuorisotyöttömyyden kasvua on ehkäistävä aktiivisin keinoin. Syrjäytyneeseen nuoreen meillä ei ole varaa. Nuorille on taattava opiskelupaikka peruskoulun jälkeen. Täällä Vihdissä se tarkoittaa sitä, että kymppiluokka on oltava todellinen vaihtoehto peruskoulun yhdeksännen päättäville nuorille. Myös työpajatoiminta on palautettava kuntaan. Meillä ei ole aitoja vaihtoehtoja peruskoulunsa päättäville tai syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Tähän on tartuttava heti.
 
Valtakunnan tasolla ammatillisten opintojen keskeyttämiseen on löydettävä ratkaisuja. Lisäämällä lähiopetusta, opintojen ohjausta ja muita tukitoimia saadaan nuori saattamaan aloittamansa opinnot loppuun ja siirtymään työelämään. Ammattiin valmistuvia nuoria tulee takuutyöllistää: kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen nuori työllistetään palkkatukea käyttäen. Nuorten tukeminen on tahtoasia. Sen kuuluisi olla kaikilla päätöksentekotasoilla itsestään selvä asia, koska syrjäytymisen kallis hinta meillä on tiedossa.
 
Hallituksen verolinjaukset ovat olleet uskomattomia. Veronalennuksia on toteutettu jopa hallitusohjelmassa sovittua enemmän, mikä on johtanut valtiontalouden kestävyyden heikentymiseen. Veropohjassa on reikiä ja hallitus on yrittänyt ratkoa useita yhteiskunnallisia ongelmia verovähennyksillä. Köyhiä olisi paremmin tuettu suorilla tulonsiirroilla. Köyhyys ei ole edelleenkään Suomesta vähentynyt, vaikka sekin on kirjattu hallitusohjelman tavoitteisiin. Hallitus on ollut myös haluton tarttumaan julkisiin investointeihin, millä olisi lisätty nykyistä tehokkaammin työllisyyttä.
 
Hyvät kuulijat
 
Työttömyyden kasvaessa työnsä pitäneet tekevät hartiavoimin töitä. Vuodesta toiseen joutuu tätä samaa mantraa hokemaan siitä, miten työelämä on muuttunut liian kiireiseksi, liian kuormittavaksi ja uuvuttavaksi. Tästä huolimatta eläkeiän nostoa suunnitellaan koko ajan. Yhä nuorempi valittaa, ellei nyt suoranaista työuupumista, niin - väsymystä ainakin. Opiskelijat uupuvat, lukioiässäkin. Tehokkuuden yhteiskunta uuvuttaa ja uupuminen ilmenee usein masennuksena. Miten me kolmi-nelikymppiset jaksamme työelämässä entistä pitempään, kun olemme jo nyt jaksamisemme rajamailla. Yhä pienenevä työväestö vastaa töiden tekemisestä alalla kuin alalla. Myös palvelualoilla työtä ohjaa tehokkuusajattelu. Vihdissäkin on sijaisuuskielto päällä, jotta henkilöstökulut eivät karkaisi käsistä. Mitä tällä voitetaan, että yksi tekee kahden työt? Mitä sillä voitetaan, etteivät oppilaat saa poissaolevalle opettajalle sijaista? Opettajat uupuvat ja oppilaat eivät saa perusopetuslain mukaista opetusta.
 
Vuosi sitten keväällä pääministerin hiihtoreissusta lähti liikkeelle kiista työurien pidentämisestä. Siihen kiistan osapuolet ovat sitoutuneet, että keskimääräistä eläköitymisikää nostetaan kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Menettelytavoista kuitenkin ollaan erimielisiä. Hallitus ja työantaja pyrkivät nostamaan eläkeikää, leikkaamaan eläketasoa ja heikentämään etuuksia. Miltä kuulostaa? Eläkkeelle päästäksesi sinun on tehtävä noin kolme vuotta pitempään töitä ja siitä huolimatta ansaittu eläketaso ei kasva. Työurien pidentäminen ei onnistu pakkokeinoin, vaan työntekijöiden jaksamista tukevilla toimilla ja työntekijöiden osaamista vahvistavilla tavoilla.

Työura-asiassa suurin ongelma ei suinkaan ole vanhuuseläkeikä, vaan liian varhainen työkyvyttömyyseläköityminen: vuosittain tuhannet ihmiset joutuvat jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 52 vuoden iässä. Tämän ehkäisemiseksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla työelämän laatua parannetaan ja edistetään työssä jaksamista.
 
Työssä jaksamista edistetään erilaisilla työelämän joustoilla. Työntekijällä tulee olla oikeus ja mahdollisuus lyhentää työaikaansa määräajaksi eri elämäntilanteista johtuvista syistä, kuten pienten lasten hoitojärjestelyjen tai opintojen takia. Työterveyshuollon tulee olla kaikkien työntekijöiden oikeus. Myös työttömien terveystarkastukset tulisi vakiinnuttaa osaksi työvoimapoliittisia toimia. Ikäohjelmalla puolestaan taataan ikääntyvien työntekijöiden huomioiminen esimiestyössä, johtamisessa ja työaikojen joustoissa.
 
Hyvät kuntalaiset
 
Kuuminta hottia paikallisessa kuntapolitiikassa on koko alkuvuoden ollut palveluverkkosuunnitelmatyö. Tammikuussa kunnanhallitus laajensi virkamiestyönä jo viime keväänä aloittaneeseen ryhmään neljä luottamushenkilöä. Palveluverkkotyötä johtaa valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajana toimii kunnanhallituksen puheenjohtaja. Jäsenet työryhmässä on myös molemmista työväen puolueista allekirjoittanut mukaan lukien.
 
Palveluverkkotyöryhmän työtä on alusta lähtien sävyttänyt outo tunnelma. Ryhmän koostumuksesta on ollut erimielisyyttä erityisesti parin pienryhmän edustajien taholta. Jo ennakkoon on epäilty palveluverkkotyön erilaisten laskelmien oikeellisuutta ja tarkoitushakuisuutta sekä syytetty työryhmää salailusta. Ei minkään työryhmän keskeneräisiä valmistelussa olevia asioita tuoda julkiseen käsittelyyn muuta kuin suunnitellusti vaiheittain, kuten tässäkin työssä on tehty.
 
Palveluverkkotyö on muuttanut työn edetessä muotoaan. Alkuperäinen tavoite lienee ollut esittää valtuuston hyväksyttäväksi Vihdin kunnan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Tähän ei ole päästy, eikä tässä poliittisessa ilmapiirissä valitettavasti kyllä päästäkään.
Palveluverkkotyölle asetettiin kireä aikataulu ja valtuuston käsittelyyn asia piti tulla toukokuun kokoukseen eli tulevana maanantaina. Palveluverkkotyön osista on järjestetty yleisötilaisuuksia ja kuntalaisilla on ollut mahdollisuus antaa palautetta myös verkkosivujen kautta ja kirjallisesti. Avoin kansalaiskäsittely on siis ollut työssä mukana.

Välillä takkuiseltakin vaikuttanut työ saatiin aikataulun puitteissa esitysluonnospaperiksi, mutta maanantaina kokoontunut kunnanhallitus palautti työn uudelleen valmisteluun. Tämä menettelytapa saa oudon piirteen, kun samat oikeistopuolen ihmiset käyttäytyvät eri tavalla palveluverkkotyöryhmässä ja eri tavalla kunnanhallituksessa. Kunnanhallituksen päätös tarkoittaa sitä, ettei valtuusto vieläkään pääse keskustelemaan kunnan palveluverkosta. Valtuutetut ovat koko alkuvuoden odottaneet, milloin aidosti pääsevät muodostamaan kantojaan kunnan tulevasta palveluverkosta. Keskustelulle tulee antaa tilaa, sitä ei missään nimessä saa tukahduttaa. Keskustelu kuuluu demokratiaan. Demokratiaan kuuluu myös vastuullinen päätöksenteko ja se kunnastamme puuttuu tällä hetkellä.
 
Palveluverkosta järjestetyt yleisötilaisuudet keskittyivät koulu- ja päiväkotiverkkoon, koska se on sivistyspuolella suurin palveluosuus ja samalla menoerä kunnassa. Paikallismediassa kouluverkkokeskustelua on käyty kiivaasti. Kyliin ja muutamaan isoon taajamaan jakautunut Vihdin kunta on palveluiden osalta haasteellisen mallinen. Meillä on pieniä kyläkouluja, keskikokoisia kouluja ja isoja kouluja. Erityisesti eri kylillä asuvat ovat jälleen kerran joutuneet jännittämään, miten palveluverkkoa kunnassa kehitetään. Historia toistaa täällä itseään, kun sama kaava toistuu kyläkoulukeskustelussa valtuustokaudesta toiseen. Tämäkään palveluverkkoselvitys ei tuo ratkaisua asiaan. Kuntalaisia pidetään edelleen epätietoisuuden tilassa.
 
Tämä vellova päätöksenteko ei auta kuntalaisia yhtään. Tällainen päätöksentekokulttuuri ei myöskään edistä kuntalaisten hyvinvointia. Mitä oikeisto tässä kunnassa haluaa? Se ei halunnut nostaa tälle vuodelle veroja, vaan valtuustossa äänestettiin tälle vuodelle alijäämäinen budjetti. Alijäämä kasvanee vuoden loppua kohtia arvaamattomiin lukuihin. Oikeisto ei ole toistaiseksi esittänyt mitään keinoja tulopuolen kehittämiseksi. Tekohengitykseksi budjettiin esitettiin miljoonan euron henkilöstösäästöt, jolla puolestaan vahingoitetaan palveluja ja heikennetään kuntalaisten hyvinvointia.
 
Miten oikeisto oikein valtaansa käyttää? Vähitellen se on alkanut hahmottua pallottelevana, sekavalinjaisena ja epäjohdonmukaisena. Vastuulliseen valtaan ei kuulu tällainen sekavuus.
 
Vaikeina aikoina vaikeista asioista ja päätöksistä tulee käydä avointa keskustelua. Valtuuston tai kunnanhallituksen työ ei tule olla vain tulipalojen sammuttamista, vaan päättäjinä katse on suunnattava tulevaisuuteen ja tehtävä suunnitelmallisia ja kestäviä ratkaisuja.
 
Ja vielä lopuksi,
 
vappu on työläisten ja opiskelijoiden juhla. Ilahduttavaa on ollut huomata, että myös kouluissa ja päiväkodeissa on vappujuhlintaa. Vuodessa ei ole liikaa juhlapäiviä. Arjen jaksamiseen on suuri vaikutus myös sillä, että osaa iloita elämän pienistä iloista ja juhlia silloin kuin juhlan aihetta on. Olkoon vappu lapsille karnevaalia, opiskelijoille suurta irrottelua ja meille työläisille saavutetuista eduista juhlimista.
 
Hyvää vappua kaikille!
 
***********************************
VALTUUSTO 14.12.2009
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ryhmäpuhe 1 

ARVOISA PUHEENJOHTAJA
HYVÄT VALTUUTETUT JA SEURAAMASSA OLEVAT KUNTALAISET
 
Perusturvakuntayhtymä Karviainen hakee edelleen toimintamuotojaan. Tavoitteena on ensi vuonna vakauttaa aloitetut uudistukset ja jalkauttaa ne lopullisesti käytäntöön. Karviaisen talousarviokirjassa vuodelle 2010 on hyviä tavoitteita, mutta niiden toteutumisuhka on ilmeinen, jos Vihdin ja Karviaisen välisen vuosisopimuksen tasosta karsitaan 500 000 euroa.
 
Tämän vuoden heinäkuussa tuli voimaan asetus neuvolatoiminnasta, kouluterveydenhuollosta ja lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Kuten Karviaisen ja Vihdin kunnan välisestä vuosisopimuksesta voimme todeta, meillä ei lastenneuvolatoiminta ole asetusten mukainen. Uusi lastensuojelulaki, joka tuli voimaan puolestaan vuoden 2008 alussa, määrittää nimenomaan ennaltaehkäisevän toiminnan resurssointia. Tästä tehtävästä Vihti nyt edelleen säästää. On säästänyt jo vuosia, kun resurssi ei ole ollut valtakunnallisten suositusten mukainen. Nyt ei enää puhuta suosituksista, vaan asetuksesta. Uusi asetus antaa siirtymäaikaa 1.1.2011 saakka.
 
Vihdissä ei ole vuosiin tarjottu, eikä ensi vuonnakaan tarjota 4 ja 18 kuukauden ikäisille vauvoille laajoja neuvolatarkastuksia. Lisäksi kaikki lasten vastaanottoajat ovat ajallisesti lyhyempiä ja sisällöllisesti niukempia kuin pitäisi. Lastenneuvolasta ei myöskään tarjota 4-6 viikon ikäiselle vauvalle lääkärin tarkastusta.
 
Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa on sama tilanne: resurssi ei ole valtakunnallisten suositusten mukainen, joten sillä ei pystytä vastaamaan 1.7.2009 voimaan tulleen asetuksen mukaisiin tarkastuksiin ja muihin toimenpiteisiin. Kouluterveydenhuollossa määräaikaistarkastuksia ei kyetä tuottamaan joka vuosi, vaan tarkastukset toteutetaan joka toinen vuosi. Ekaluokkalaisille ei tarjota lääkärintarkastusta.
 
Opiskelijaterveydenhuollossa ei tarjota lääkärintarkastusta lainkaan. Näin ”hyvin” Vihti siis ostaa Karviaiselta palveluja lapsille ja nuorille. Samanaikaisesti tässäkin salissa on puhuttu ja varmasti jatkossakin puhutaan varhaisen puuttumisen tärkeydestä ja ennaltaehkäisevän toiminnan säästävästä luonteesta. Mutta puheilla ei kyllä aikaansaada toimintaa. Vihtiläislapset ovat monessa asiassa eriarvoisessa asemassa muihin suomalaislapsiin verrattuna, siis valitettavasti heikommassa asemassa.
 
Nummi-Pusulan ja Karkkilan osalta tämä uusi neuvolatoiminnan ja kouluterveydenhuollon asetus toteutuu. Perusturvakuntayhtymän sisällä siis naapurikuntien lapsilla on paremmat peruspalvelut.
 
Karviaisen ja Vihdin kunnan vuosisopimukseen kunnanhallitus esittää 500 000 säästötavoitetta. Virkamiesten esittämät säästökohteet ovat jo valmiiksi sellaisia, mitkä eivät voi toteutua. Miten tässä taloustilanteessa ja tulevaisuuden visioilla on edes realismia esittää, että toimeentulotuen puolella voitaisiin säästää, kun tässä kokouksessa olemme jo aikaisemmin hyväksyneet Karviaisen tämän vuoden ylityksiä juuri näissä menokohdissa? Kun toimeentulopuolelta leikataan määrärahoja, jää harkinnanvarainen toimeentulotuki kokonaan käyttämättä. Monelle lapsiperheelle ja heikompiosaiselle harkinnanvarainen toimeentulotuki olisi erittäin tärkeä perheiden tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Lastensuojelun jälkihoidosta ollaan leikkaamassa yli 70 000 euroa, kun jälkihoito ei tälläkään hetkellä ole toimivaa.
 
Ikäihmisten laitoshoidon ostopalveluista ja asumispalveluista ei pitäisi karsia. Silloin hoitoketju katkeaa ja kustannukset siirtyvät hoitoketjun alkupäähän eli kalliiseen erikoissairaanhoitoon.
 
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä kunnanhallituksen puheenjohtajan esityksestä lähtenyt 500 000 euron säästövaatimus Karviaisen ja Vihdin kunnan välisestä vuosisopimuksesta on jo valmiiksi epärealistinen ja säästöt eivät tule toteutumaan. Miksi valtuusto asetetaan naurunalaiseksi tekemällä jo valmiiksi epäonnistumaan tiedetty päätös? Eikö oikeistolla ole kykyä ja ymmärrystä arvioida asioita oikein, vaan tehdä tietoisesti alimitoitettu vuosisopimus?
 
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän esitys:
 
sivu 29, listan asianro 6:
 
Vihdin Vasemmistoliitto ei hyväksy 500 000 euron säästöä perusturvakuntayhtymä Karviaisen talousarviosta 2010. Esitämme rahan palauttamista takaisin (500 000 euroa). Samalla ilmoitamme, ettemme myöskään hyväksy vuosisopimusta.
 
* * * * * * * *
VALTUUSTO 14.12.2009
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ryhmäpuhe 2

ARVOISA PUHEENJOHTAJA
HYVÄT VALTUUTETUT JA SEURAAMASSA OLEVAT KUNTALAISET
 
Me valtuutetut olemme tänään vaikeassa tilanteessa etsimässä miljoonien säästöjä ja samalla meidän tulisi kattavasti huolehtia kuntalaistemme hyvinvoinnista. Osittain tämän iltainen ”jännitysnäytelmä” olisi voitu välttää sillä, että marraskuun valtuustossa olisimme korottaneet tuloveroprosenttia ja saaneet kunnan kassaan 3 miljoonaa euroa. Haluan tässä muistuttaa, että osa tämän illan kipeistä päätöksistä on oikeistovetoisen valtuustomme aikaansaannosta! Tämä valtuusto ei tehnyt yksimielistä päätöstä olla korottamatta kunnallisveroprosenttia, se oli äänestyspäätös. Oikaistakoon tämä osalla kuntalaisista oleva virheellinen käsitys samalla!
 
Illan esityslista on kuntalaisten kannalta kamala. Budjettiesitys sisältää leikkauksia kunnan palveluista erittäin ikävällä tavalla. Päätöksistä kärsivät eniten lapset ja nuoret ja lapsiperheet. Me mainostamme olevamme kasvukunta, joka on avosylin valmis vastaanottamaan lapsiperheitä, mutta ei valmis huolehtimaan palveluista.
 
Tämän syksyn sijaiskielto kouluissa on jo vaikuttunut lapsiin. Normaalitahdillakin oppivat lapset ovat kohdanneet vaikeuksia, kun luokassa ei olekaan opettajaa, vaan oppilaat joutuvat itsenäisesti tekemään esimerkiksi matematiikan tehtäviä. Miten tämä on mahtanut vaikuttaa hitaammin oppivaan lapseen? Pieneltä koululaiselta ei voida vaatia jopa usean peräkkäisen päivän ajan itsenäistä opiskelua. Se kuuluu vasta myöhemmin opiskelumetodeihin, ei peruskoulun alaluokille. Perusopetuksen oppimistavoitteet eivät toteudu sijaiskiellon aikana.

Olemme viime päivinä saaneet lukea ääritapauksiin edenneistä kiusaamistapauksista kouluissa, väkivallasta ja pahoinpitelyistä. Pitääkö Vihdissäkin tapahtua jotain vakavaa, ennen kuin havahdutaan, missä menee säästämisen raja? Mielestämme sekin on jo tarpeeksi kamalaa, kun nuori joutuu koulutovereidensa edessä nolatuksi housut kintuissa. Voimme vain arvailla, mitä vaikutuksia tapahtuneella on lapsen kehitykselle? Moni kiusattu lapsi syrjäytyy tai monesta kasvaa myöhemmin kiusaaja, häirikkö. Molemmat tulevat yhteiskunnalle kalliiksi: he ovat maksuerä, eivät tuottavia yhteiskunnan jäseniä! Emmekö me halua, että vihtiläisistä lapsista kasvaa työssäkäyviä aikuisia ja tulevia vastuunkantajia?
 
Ensi vuoden vaikea taloustilanne on ollut tiedossa jo pitkään. Miten on mahdollista, että olemme näin lähellä joulua hallitsemattomassa ja suunnittelun puutteesta kärsivässä päätöksentekotilanteessa? Kunnanhallituksenkin päätökset muuttuvat vielä tässä kokoussalissa kokoomuksen ja keskustan toimesta.

Oikeisto on vaatinut virkamiehiä tekemään säästöesityksiä. Torstain valtuustoinfossa tuntui siltä, että oikeiston haluama päätös olla nostamatta tuloveroprosenttia tehtiin sokkona tietämättä, mihin ajaudutaan palveluiden osalta. Talousarviokirjan sisällä oleva lokakuun valtuustossa hyväksytty strategia vaikuttaa tällä hetkellä monin osin irvikuvalta tämän valtuuston esityslistan rinnalla. Samoin moni kohta varsinaisessa talousarviotekstissä ja tuloskorteissa on selkeässä ristiriidassa tehtävien päätösten valossa. Tekstin osalta tämä talousarviokirja on siis paljolti sanahelinää. Onko hyvän hallintotavan mukaista, että valmistelevat virkamiehet ovat joutuneet tätä ”sanahelinää” kirjoittamaan tässä tilanteessa, missä tiedetään, etteivät tavoitteet tule toteutumaan?
 
Kunta ei ole osinkoja jakava yritys. Miten kunta voi perustella irtisanomisiaan ja lomautuksiaan tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, kun koko ajan peruspalvelujen tarve on olemassa? Tämä yhtälö ja toteuttaminen on kestämätön tapa hoitaa kunnan taloutta ja kuntalaisten hyvinvointia. Tämä on juuri sitä hölmöläisten peiton tekemistä: toisessa päässä säästetään ja toisessa päässä maksetaan entistä kalliimmalla hinnalla.

Kunnan tehtävänä on tuottaa peruspalvelut ja huolehtia eri-ikäisten kuntalaistensa hyvinvoinnista. Tässä tehtävässä kunnan tärkein resurssi on henkilöstö. Millainen työnantaja Vihti on, kun se kriittisessä taloustilanteessa on valmis ottamaan jo valmiiksi tiukoille ajetun henkilöstönsä selkänahasta viimeisenkin palan? Vihti elää henkilöstönsä osalta ns. kädestä suuhun- tilanteessa jo nyt! Meillä on kuntakokoon nähden alimitoitettu henkilökunta monella sektorilla. Jopa aina parjattu hallintokin on liian tiukoilla. Meiltä puuttuu henkilöstöresurssia, joka kehittää ja suunnittelee esimerkiksi erilaisia hankerahoituksia ja projekteja. Sairauspoissaolot ovat jo kolmatta vuotta kasvussa.
 
Meillä on ollut tähän asti kokousta listalla kunnanhallituksen esitys miljoonan euron henkilöstösäästöistä, mikä henkilötyövuosiksi muutettuna tarkoittaa 30 henkilön irtisanomista heti 1.1.2010 alkaen. Koska 1.1.2010-aikataululla ei voida 30 henkilöä irtisanoa, tarkoittaa miljoonan euron henkilöstösäästö loppujen lopuksi yli 60 työntekijän irtisanomista ensi vuoden aikana! Tämä tietää väistämättä suuria karsintoja palveluihin, esimerkiksi toisen kirjaston lakkauttamista, kirjastoautotoiminnan lopettamista, uimahallin sulkemista, muiden paitsi Nummelan nuorisotilojen sulkemista.

Vihdissä toteutetaan jo nykyisellään edullista palveluntuotantoa Suomen kuntien keskiarvoon ja verrokkikuntiin nähden. Meillä on äärimmäisen tiukoille vedettyjä toimintoja, missä nyt esitettävät henkilöstösäästöt ovat todella vahingollisia. Saamme varmasti ilmaista mainosta ja pääsemme Ilta-Sanomien lööppeihin otsikolla ”Vihti siirtyy kertakäyttöastioihin”, jos ajamme ruokapalvelut alas. Lapsiin ja nuoriin, sekä laitoshoidossa eläviin kohdistuvat muutkin ruokapalvelun säästöt, jos esimerkiksi ateriatuotannossa siirrytään korvaamaan osa aterioista valmisruuilla. Me kaikki tiedämme, kuinka tärkeää ihmisen kasvulle ja kehitykselle on oikeanlainen ravinto.
 
Vihdin päätöksentekokulttuurista puuttuu suunnitelmallisuus. Kunnanhallitus lätkii oikeistojohtoisia päätösesityksiä kokouksesta toiseen hakuammunnalla ja siirtää kokouspäiviä myöhemmäksi ja myöhemmäksi, ja lopulta kuitenkin täällä valtuustosalissa vielä muutetaan esityksiä, vaikka muutama kokous sitten juuri tähän kunnanhallituksen puheenjohtaja kielsi meitä muita ryhmiä menemästä. Onko poliittisesti vastuullista päättää, että säästetään tuolta 500 000 euroa ja tuolta miljoona ja laittaa virkamiehet sitten etsimään ne säästöt? Vihdin Vasemmistoliiton mielestä ei ole. Säästötavoitteita tulisi etsiä poliittisesti yhdessä ja yhteistyössä virkamiesten kanssa. Tämän syksyn asioiden hoidosta ei oikeistolle heru tyylipisteitä, tosin ei niitä politiikassa muutenkaan onneksi jaeta.
 
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä irtisanoutuu tällaisesta kokoomuksen ja keskustan vetämästä kunnallispolitiikasta, missä kuntalaisten hyvinvointia heikennetään ja kunnan työntekijät laitetaan käytännössä maksamaan säästöt.
 
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei hyväksy seuraavia asiakohtia, vaan esittää niihin muutoksia:
 
sivu 32, listan asianro 7, henkilöstöosuus:
 
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei hyväksy 1 miljoonan säästöä henkilöstömäärärahoista. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei myöskään hyväksy henkilöstön irtisanomisia, eikä lomauttamista. Esitämme miljoonan euron palauttamista henkilöstömäärärahoihin.
 
Sivu 33, listan asianro 7, hallintokeskus
 
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei hyväksy Karviaiselle esitettyä 500 000 euron säästöpäätöstä, koska se on jo syntyessään susi. Tänä vuonnakin nyt esitetyille säästökohdille on tulossa miljoonien eurojen ylityksiä. Esitämme 500 000 euron palauttamista ostot Karviaiselta-tulosalueelle.
 
Sivu 33, listan asianro 7, sivistyskeskus
 
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää 328 000 euron palauttamista koulutuksen tulosalueelle.
 
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä Vihti-lisä on kallis ratkaisu tässä taloustilanteessa, missä samanaikaisesti ulotetaan laajoja leikkauksia ja palvelujen heikentämisiä lakisääteisiin palveluihin kohdistuen lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. Esitämme Vihti-lisän muuttamista tulosidonnaiseksi ja kannatamme SDP:n ja Vihreiden tekemiä esityksiä.
 
Sivu 34, listan asianro 7, investointiosa
 
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että Haimoon kouluun ja päiväkotiin varataan vuosille 2010 ja 2011 molemmille investointimääräraha 1,5 miljoonaa euroa /vuosi.
 
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että Ojakkalan perhekeskuksen investointimääräraha vuosille 2011 ja 2012 palautetaan takaisin.
 
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että Ratapuiston huoltorakennuksen investointimääräraha lisätään vuodelle 2010 sadantuhannen (100 000) euron suuruisena. Kunta edellytetään etsimään toteuttamiseen ratkaisua yhdessä halliyrittäjän kanssa ja mahdollinen talkoorakentaminen huomioitava myös.
 
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että investointimääräraha 100 000 euroa Vihdin yhteiskoulun muutostöihin palautetaan vuodelle 2010.
 
Sivu 35, listan asianro 7, investointiosa
 
Vihdin Vasemmistoliitto esittää, että Hiidenrannan päiväkodin IV-korjauksen investointimääräraha palautetaan vuodelle 2011.
 
**************************************************************
LEPPÄVIRRAN URHEILIJAT 80 VUOTTA
28.11.2009 KLO 13
 
Hyvät toverit, liikunnan ja urheilun ystävät!
 
Vuoden pimeintä aikaa on hyvä juhlistaa seuran 80-vuotispäivillä. Tästä juhlan vietosta siirrymme vähitellen joulun odotukseen ja urheiluseura-toiminnassakin usein kaivattuun lepohetkeen - muutaman päiväksi hiljentyvään eloon ja oloon.
 
Leppävirran Urheilijat on viettänyt juhlavuottaan arkisesti kuntalaisia ja laajemminkin kansalaisia liikuttamalla. On ihailtava suoritus yhdelle seuralle
järjestää vuoden aikana lähes 200 tapahtumaa. Seuran puheenjohtajan mukaan vielä ehtii ennen vuoden vaihdetta raja rikkoontua - eli niinköhän hiljentyy Leppävirran Urheilijoiden toiminta jouluksikaan?
 
TUL täytti tänä vuonna 90 vuotta. Juhlavuoden suurin tapahtuma TULe2009-liittojuhla kokosi kesäkuussa Tampereelle lähes 30 000 osallistujaa yhdeksän päivän aikana liikkumaan ja kilpailemaan. Lajikirjo oli huikaiseva, 49 eri lajissa joko kilpailtiin tai järjestettiin näytösotteluita tai muita tapahtumia.
 
Leppävirran Urheilijat toimii myös ihailtavan ennakkoluulottomasti tiukasti nykypäivän liikkuvissa trendeissä kiinni, mutta kuitenkin perinteitä vaalien ja
ylläpitäen. Liikkumisen tulee olla iloista ja miellyttävää, ei ryppyotsaista touhua. Leppävirran Urheilijoiden osalta tätä iloa on luettavissa tämänkin
vuoden ehkä vähän erikoisemmista lajitapahtumista, kuten pilkkihiihto, hirrensyöksy, kyykkä.
 
Seuranne toiminta on tullilaista matalan harrastuskynnyksen toimintaa parhaimmillaan: saadaan ihmiset kiinnostumaan ikään kuin vahingoissa
urheilusta tarjoamalla lajeja, joita ehkä tullaan mielenkiinnosta katsomaan ja kokeilemaankin. Vaikka toki tiedän, että usein se leikkimielisenäkin pidetty laji on totista kilpailua siinä vaiheessa, kun esim. ote saappaan varresta irtoaa.
 
Aktiivisuudesta kertoo paljon myös se, ettei pieni - sanottaisiinko kehä kolmosen sisäpuolelta jopa kyläseuraksi luonnehdittava Leppävirran Urheilijat
pelkää tehdä kotikuntaansa tunnetuksi laajemminkin. Tästä osoituksena oli tälle kesälle suunnitellut saappaanheiton MM-kisat, jotka loppujen lopuksi
evättiin seuralta pois. Tästä ei lannistuttu, vaan seura sai järjestettäväkseen liitosaappaanheiton MM-kisat.
 
Seuranne voi ylpeästi esitellä myös komeaa arvokisasaalista erilaisista vuoden aikana käydyistä SM-kisoista. Seuraa tunnetuksi tekevät
jo mainitun saappaanheiton lisäksi edelleen yleisurheilu ja hiihto, kuten myös voimanosto, unohtamatta luistelua ja painonnostoakaan.
 
Hyvät kuulijat,
 
Suomen Työväen Urheiluliitto TUL on saanut kuluneen vuoden aikana havaita, että meidän erityinen tehtävämme on vain entisestään korostunut, kun taloudellinen taantuma iskee rajulla voimallaan erityisesti juuri nyt ja ilmeisesti vielä parin seuraavankin vuoden ajan kuntatalouteen.
 
TUL on aina tarjonnut liikuntaa kaikille tasa-arvoisesti ja tasavertaisesti. TUL on aina ollut heikompiosaisen puolella. TUL:n seuroissa voi liikkua varallisuuteen, asuinpaikkaan, sukupuoleen, ikään, ihonväriin tai kokoon katsomatta. Urheilu- ja liikuntaseurojen työ ei ole vain liikuttamista, se on myös kokonaisvaltaista kasvattamista, mihin sisältyy myös tasa-arvo laaja-alaisesti ymmärrettynä.
 
Viime liittokokous linjasi TUL:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön niin tärkeäksi, että liittoon perustettiin tasa-arvovaliokunta, jonka tehtävään kuuluu toimia vaikuttajafoorumina. Valiokunta seuraa aktiivisesti ajankohtaista keskustelua erityisesti liikuntakulttuurin alalla tapahtuvista tasa-arvo - ja yhdenvertaisuusasioista. Valiokunta vastaa omalta osaltaan TUL:n toimintakentässä tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain toteutumisesta.
 
Valiokunta toimii avoimesti ja aktiivisesti TUL:n sisällä. Tasa-arvo- sekä yhdenvertaisuusasiat tulee olla kaikessa TUL:n toiminnassa sisäänrakennettuna.
 
Tasa-arvovaliokunnan tehtävään liittyen TUL:ssä toteutettiin tänä syksynä seuratasolle suunnattu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustutkimus. Tutkimus tehtiin ositettuna otantana TUL:n 15 piirissä ja kysely lähetettiin 198 seuralle. Valtakunnalliseksi vastausprosentiksi saatiin 71. Tulosta voidaan pitää siltä osin hyvänä.
 
Tuloksista nousi yllättävän selvästi esille taloudellisen epätasa-arvon korostuminen. Tutkimuksessamme 16 prosenttia epäili kustannusten olevan
harrastuksen esteenä joillekin ihmisille ja perheille. Tähän tilanteeseen on suhtauduttava vakavasti. Puolet seuroista kertoo jossain vaiheessa
kohdanneensa jäsentensä maksuvaikeuksia.
 
Liikunnan ja urheilun, mutta myös koko yhteiskunnan kannalta on erittäin huolestuttavaa, jos kaikilla perheillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia
harrastaa liikuntaa ohjatusti seuroissa. Kun perhe joutuu hakemaan sosiaalitoimesta avustusta lasten liikuntaharrastuksen aloittamiseen tai
jatkamiseen, ei puhuta iloisesta asiasta. Ollaan tilanteessa, missä niin seuratoimijoiden kuin kuntapäättäjien tulisi havahtua toimimaan.
 
Kunnallinen sosiaalitoimi ja liikunnan harrastaminen ei ole outo yhdistelmä, vaikka ensimmäisenä ei ehkä mieleen tulekaan, että liikunnan harrastamiseen voisi hakea tukea sosiaalitoimesta. Valitettavasti kaikissa kunnissa vähävaraisten perheiden lasten liikuntaa ei haluta tukea.
 
Tämä nostaa tärkeäksi myös kunnan liikuntatoimen roolin. On lyhytnäköistä taloudellisen taantuman aikana leikata urheilu- ja liikuntaseurojen toiminta-
avustuksista. Jo ennen viime syksyn rahoituskriisisyöksyä Suomesta löytyi kuntia, jotka olivat luopuneet (urheilu)seurojen perusavustusten jakamisesta.
Kunnat kohtelevat seuroja hyvin eri tavoin kunnasta riippuen, sama on sosiaalitoimesta jaettavien tukien laita. Kaikissa kunnissa lasten
harrastamiseen ei samalla tavalla saa sosiaalitoimesta tukea.
 
Liikunta on - voidaan sanoa kaikilla mittareilla mitattuna - elämässä kiinnipitävä voima ja kasvattava harrastus. Liikunta ennaltaehkäisee niin
monelta: kansantaudeilta, masentumiselta, syrjäytymiseltä. Liikunta tuo köyhäänkin perheeseen iloa ja yhteenkuuluvuutta osallistumiseen ja
osallisuuteen. Liikunnan parista saa elinikäisen hyvän harrastuksen lisäksi ystäviä. Liikunnan parissa voi toimia monessa eri roolissa.
 
Niin moneen kertaan, monella suulla on todettu, että euro ennaltaehkäisyyn on kaksi euroa säästöä. Miten sen toteuttaminen voi olla niin vaikeaa?
Liikuntaan sijoitettu euro tuo ne säästöt yleensä nimenomaan terveyden-huollon tai sosiaalipuolen vähentyneinä kuluina. Tähän ymmärrykseen ja tämän kokonaiskuvan käsittämiseen tarvitaan kunnissa poliittista tahtoa.
 
Urheiluseurat ovat kunnille suuri voimavara. Seuroissa tehtävä työ on kauttaaltaan ennaltaehkäisevää työtä. On tärkeää, että kunta ja seurat
toimivat hyvässä yhteishengessä, koska loppujen lopuksi päämäärähän on sama: pitkällä tähtäimellä säästää kunnan kuluissa. Seuroille jaettavat
perusavustukset tai kohdennetut avustukset ovat aina pienen pieniä summia kunnan budjetissa, koska ne helposti sivuutetaan ”ei lakisääteisinä”-asioina.
 
Olen ymmärtänyt, että Leppävirralla tälle vuodelle kunnan omistamalle yhtiölle ulkoistettu liikunta- ja kulttuuritoiminta ei ainakaan ole lisännyt tai kehittänyt vapaa-ajan sektorin toimintaa. Juhliva seura Leppävirran Urheilijat esimerkiksi on saanut avustuksina vähemmän kuin aikaisemmin, vaikka seuran toiminta on pysynyt yhtä aktiivisena.
 
TUL:n tasa-arvotutkimus toi esiin senkin ehkä yllättävän tuloksen, että talkootyö on luultua pienempää. Tämä herättää kysymyksen, tekevätkö
jatkossa talkoita vain vähävaraiset ihmiset ja perheet, kun paremmin toimeen tulevat voivat rahoittaa sen ”talkootyön” maksamalla suoraan
seuran kassaan? Jos ja kun näin on, niin taloudellinen eriarvoisuus lisääntyy ihmisten välillä.
 
Hyvät toverit, hyvä tullilainen liikuntaväki ja muu juhlayleisö!
 
Nykyinen hektinen maailmanmeno vaatii urheiluseuraltakin paljon. Menestyvän seuran tulee vastata lähiympäristönsä haasteisiin ja kyetä
tarjoamaan monipuolista liikuntaa eri-ikäisille kuntalaisille. Tämä tunnutaan Leppävirran Urheilijoissa osattavan.
 
Urheiluväki ja ylipäätään kolmas sektori Suomessa on vähän väliä uhkien saartama. Milloin veroviranomaiset tekevät omia tulkintojaan
yleishyödyllisestä toiminnasta, milloin kilpailulainsäädäntö luo omia jännitteitään enimmäkseen talkootyönä rahoitettavan urheiluseuratoiminnan
pariin. 
 
Tällä hetkellä maassamme toimii useampi työryhmä, jotka valmistelevat lakimuutoksia. Liikuntalakia ollaan muuttamassa tai päivittämässä. Yhdistyslakia uudistetaan. Yleishyödyllisten yhdistysten verotusta ollaan muuttamassa. Näistä käynnissä olevista lakimuutoksista ehkä vähiten suoraa vaikutusta urheiluseuratoimintaan on liikuntalain päivittämisellä. Sen osalta liikutaan ns. ylätason muutoksissa eli muun muassa valtion liikuntaneuvoston tehtävissä, valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen valtioapukelpoisuuden määrittelemisessä.
 
Yhdistyslain uudistus luonnollisesti koskettaa urheiluseuroja. Lakiuudistuksessa määritetään esimerkiksi uusia osallistumisen muotoja: yhdistyksen kokoukseen voi osallistua postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Nämä osallistumisen muodot tulee mainita kokouskutsussa. Samoin on mainittava rajoitukset, jotka liittyvät tällaiseen kokousosallistumisen. Uudet osallistumismuodot tuovat yhdistyslakiin monta niihin liittyvää tarkentavaa kohtaa ja asiaa.
 
TUL helpottaa seurojensa osalta uuden yhdistyslain mukaisten sääntöjen voimaantuloa tekemällä tarvittavat yhdistysrekisterimuutokset seurojen mallisääntöihin.
 
Verotuksen muutos-työryhmä lähtee siitä, että yleishyödyllisten yhdistysten verotusohjeistusta tulee täsmentää ja Verohallinnon tulisi kehittää yleishyödyllisten yhteisöjen veroneuvontaa. Työryhmän selonteko on ”tavalliselle tallaajalle” aikamoista luettavaa. Ainakin itselläni oli vaikeuksia ymmärtää pitkien lauseiden takaa se varsinainen asia.

Liikuntajärjestöjen tuleekin entistä enemmän valtakunnallisella tasolla hallita seurojen tukeminen, opastaminen ja auttaminen näissä lakisääteisissä. Vähintä, mitä ylätasolla voidaan tehdä, on järjestää koulutus- ja infotilaisuuksia näistä lakisääteisistä velvoitteista ja uudistuksista. Lähtökohtaisesti seuran hallinnossa ja aktiivisessa toiminnassa olevien on jatkossa oltava entistä enemmän erilaisia eri asioiden asiantuntijoita.
 
Tänä vuonna on 200 seuraan palkattu päätoiminen seuratyöntekijä. Tästä palkkausrahasta 50 % tulee suorana palkkatukena Opetusministeriön liikuntayksikön myöntämästä kehittämistuesta ja rahat ovat kokonaisuudessaan Veikkauksen tuottoa. Tukea haki kaikkiaan 493 seuraa. Ja sitä saa tämän vuoden lisäksi kahdelle seuraavalle vuodelle. Yhteensä jaossa tähän toimintaan oli lähes 5 miljoonaa euroa. Lisäksi tuetut seurat saavat käyttöönsä koulutusrahaa.
 
Seurojen tukemisen ydin on se, että toiminnassa mukana olevien ihmisten tavoitteet toteutuvat. Tätä edistetään tukemalla toimintaa, turvaamalla liikuntapaikat ja olosuhteet, kehittämällä kannusteita, edistämällä koulutusta ja synnyttämällä uusia työpaikkoja. Odotettua suurempi hakemusmäärä osoittaa sen, että seurat tarvitsevat jatkuvuuden ja toiminnan laadun varmistamiseksi päätoimisia työntekijöitä vapaaehtoisten toimijoiden rinnalle. Pelisäännöt ja toimintatavat väistämättä muuttuvat, kun seurassa on yksikin palkkaa nauttiva toimihenkilö.
 
Seuratoiminta on vaarallista vauhtia ammattimaistumassa. Itse en näe tätä suuntausta parhaana mahdollisena. Olemme menettämässä jotain arvokasta järjestötyössämme, jos tulevaisuudessa suuntaudumme yhä enemmän ammattimaiseen toimintaan ja seurat ajautuvat palkkaamaan ohjaajat ja toimijat. Visiokuvana tässä tilanteessa toimiikin se, että seuralla on palkattu henkilöstö, jota valvoo luottamusihmisistä koottu hallitus tai johtokunta. Vapaaehtoistyön luonne on muuttumassa isojen tapahtumien järjestämiseksi. Suuriin spektaakkelimaisiin yleisötapahtumiin saadaan jatkossa vapaaehtoisia ruoka- ja vaatepalkalla.
 
Hyvät Leppävirran Urheilijoiden edustajat, aktiiviset seuratoimijat sekä seurassa liikkuvat kuntalaiset!
 
Tunnen suurta ylpeyttä saadessani toivottaa 80-vuotiaalle Leppävirran Urheilijoille Suomen Työväen Urheiluliiton puolesta onnittelut. Toivon aktiivista, ennakkoluulotonta ja hyvin Leppävirtaa esille tuovaa toimintaa jatkossakin. Mutta ennen kaikkea toivon sydämestäni, että pystytte jatkossakin olemaan kaiken ikäisten kuntalaisten monipuolinen liikuttaja. Se ruohonjuuritason työ on kaikista tärkeintä ja arvokkainta.
 
******************************
 
VALTUUSTO 9.11.2009
Vihdin Vasemmistoliiton ryhmäpuhe asialistan kohdassa numero 1
 
ARVOISA PUHEENJOHTAJA
HYVÄT VALTUUTETUT JA SEURAAMASSA OLEVAT KUNTALAISET
 
Kunnanjohtajan esittämä tuloveroprosentin nosto kaatui kunnanhallituksessa äänestyspäätöksellä. Oikeiston vetämänä valtuuston päätettäväksi ollaan nyt esittämässä kunnallisveroprosentin säilyttämistä entisellä tasolla. Olemme sekä valtuuston talousseminaarissa että valtuustoasiain neuvottelukunnassa saaneet kuultavaksemme ja nähtäväksemme varsin vakavat talousnäkymät ja luvut kunnan taloudesta ja sen kehittymisestä. Vuosille 2011 ja 2012 olisi tulossa yhä rankempia palvelujen leikkauksia, miljoonien eurojen leikkauksia. Tässä taloustilanteessa ns. pinnalla pysymiseen vaaditaan useita toimenpiteitä, ei vain yhtä tai kahta. Tähän keinovalikoimaan Vasemmistoliiton mielestä kuuluu yhtenä tuloveroprosentin nosto kunnanjohtajan esityksen mukaisesti.
 
On harmillista, että joudumme eri kokouksissa päättämään verojen tasosta kuin koko kunnan talousarviosta vuodelle 2010. Nyt voimme vain arvailla niitä esityksiä ja keinoja, joilla kunnan talous tullaan saattamaan tasapainoon ensi vuodelle. Kunnallisveroprosentin nostamatta jättäminen tarkoittaa noin 7 miljoonan euron kokonaisvajetta talouteen, koska sen nostamisellakin vajetta olisi jäänyt 3 miljoonan verran.
 
Veroprosentin nostamisella kaikki kuntalaiset olisi saatettu mukaan talkoisiin kattamaan palvelujen turvaamista. Muut mahdolliset seuraavassa valtuustossa esitettävät leikkaukset tai säästöpäätökset kohdistuvat enemmän tai vähemmän aina vain tiettyyn väestön osaan. Erityisen halpamaista ja suorastaan raakaa on kohdistaa säästöjä lapsiin. Mutta tällä veroprosenttipäätöksellä sekin valitettavasti tulee olemaan väistämätöntä.
 
Kokoomus esitti kyllä kylmää kyytiä ottaessaan esille kunnan työntekijöihin kohdistuvien yt-neuvottelujen aloittamisen. Ehkäpä kokoomuksella ja keskustalla on tiedossa jotain sellaista, mitä meillä muilla ei ole? Eli miten mahdollisilla rakennemuutoksilla eli toisin sanoen henkilöstön irtisanomisilla turvataan jatkossa monimuotoisen eri kylistä muodostuvan Vihti-nimisen kunnan palvelut? Onko rakenne jatkossa se, että Vihdissä on Nummela-niminen taajama, mihin kaikki palvelut keskitetään? Tällainen visio tulee väistämättä mieleen, kun puhutaan rakenteiden läpikäymisestä tällaisessa monimuotoisessa kunnassa.
 
Ilmoitan jo tässä vaiheessa, että Vihdin Vasemmistoliitto ei tule hyväksymään kunnan työntekijöiden lomauttamisia tai irtisanomisia ensi vuonna. Jotta taloutta korjattaisiin lomautuksilla, vaatisi se jopa kahden (2) kuukauden lomautusjaksoa. Tällaisilla toimilla halvaannutettaisiin koko Vihdin kunnan palvelurakenne vuoden 2010 osalta. Ja miksi juuri henkilöstö laitettaisiin maksamaan säästöt omasta selkärangastaan? Kunnan velvoitteena on hoitaa lakisääteiset palvelunsa. Jos ja kun halutaan suuria leikkauspäätöksiä, miksi ei esitetä samalla myös, mitä ne leikkaukset mahdollisesti viime kädessä maksavat? Tai miten ne vaikuttavat kuntalaisiin? Tätä tietoa meille kyllä saadaan edellisen taloustaantuman ajoilta.

Kunnan työntekijärakenne meillä on tehokas jo tällä hetkellä verrattuna väkimääräisesti samankokoisiin kuntiin. Tuhatta asukasta kohti henkilöstömäärä on kunnan kasvuvuosina vain laskenut. On muistettava, että kesäkuun valtuustossa hyväksytystä henkilöstöraportista saimme luettavaksemme ikäviä tilastoja siitä, miten työntekijöiden sairauspoissaolot ovat koko ajan kasvaneet viimeisen kolmen vuoden ajan.
En nyt enempää ota esimerkkejä mahdollisista lomautusuhkista, mutta kerrottakoon, että vaikutukset tuntuvat luonnollisesti jokaisella hallinnon osa-alueella. Myös kaavoituspuolella käsittelyajat pitenevät ja niiden pituudesta valitetaan jo nykyiselläänkin.
 
Vasemmistoliitto ei siis hyväksy kunnanhallituksen esitystä, vaan on vastuullisen virkamiesesityksen eli kunnanjohtajan esityksen kannalla tuloveroprosentin nostossa. Esitämme kunnallisveroprosentin noston 20 prosenttiin.
 
* * * * * * * * * * * * * * *
 
Vihdin Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
RYHMÄPUHE VALTUUSTON KOKOUKSESSA 5.10.2009
 
asialistan kohdassa 3 Vihdin kunnan strategian laadinta
 
ARVOISA PUHEENJOHTAJA
HYVÄT VALTUUTETUT JA SEURAAMASSA OLEVAT KUNTALAISET
 
Kun kunnan strategiaa alettiin tehdä, kannatin ajatusta lämpimästi. Strategiaprosessin toteuttamiseen on monia tapoja, ja se mitä jäin Vihdin strategiaprosessissa kaipaamaan, olisi ollut sektoreitten mukaan ottaminen. Tässä strategiassa ei ole esim. sivistystoimen käsittelyä mukana. Sivistyspuolella on käsitelty erikseen tuloskortistot lautakunnissa. Kunnan strateginen ote onkin jotenkin pirstaleinen…
 
Ensin muutama sana yleisesti ja sitten menen tässä ryhmäpuheenvuorossa varsinaisiin muutosesityksiin:
 
Olemme prosessissa nyt päätösvaiheessa: strategia pitäisi hyväksyä. Strategiaa lukiessa yritin koko ajan pitää mielessä sivulla 5 avatut visioelementit: löytyvätkö nämä visioelementit strategiapaperista sisään ajettuina? Osa löytyy, osa löytyy hatarasti, osaa ei löydy lainkaan. Vaikka kunnan visio ”metropolialueen moderni, luonnonläheinen ja yhteisöllinen kasvukukunta” onkin Vihti vuonna 2025, tulee jo tässä nyt hyväksyttävässä strategiassa laittaa alulle kaikki ne visioelementit, joilla tuota tavoitetta kohtiin mennään.

Kunnassa on meneillään erikseen laadittava ilmastostrategia, joka sisältää vahvaa kannanottoa liikennejärjestelyihin. Tämä ilmastostrategia varmasti liitetään tähän strategiaan myöhemmin mukaan, mutta silti on kummallista, että tässä paperissa painottuvat liikennejärjestelyt pelkästään kriittisenä menestystekijänä kohdassa ”yritysystävällinen kunta”.

Visioelementeistä huonosti tulevat tässä paperissa esiin myös monipuoliset harrastusmahdollisuudet sekä monipuolinen kulttuuritoiminta. Ellei niitä nosteta tässä strategiassa esiin, ne jäävät sinne sivulle 5 elämään täysin kuollutta elämäänsä. Meidän on kuitenkin pidettävä tätä nyt hyväksyttävänä olevaa strategiaa valtuutettujen raamattuna. Tähän paperiinhan me kaikki tulemme jatkossa viittaamaan tämänkin salin puheissamme, kuka enemmän kuka vähemmän mielellään.
 
Kolmas sektori otetaan strategiassa voimakkaasti esiin (sivut 5 ja 6). Koska kolmas sektori halutaan vahvaan yhteistyöhön kunnan kanssa, olisi tässä prosessivaiheessa jo pitänyt kuulla kolmatta sektoria.
 
Sivun 6 ”Toimintaympäristön muutokset” ja sivun 7 ”Vihdin kunnan talousnäkymät” tekstiosiin olisi sopivaan yhteyteen voinut liittää myös muutaman sanan kunnan nykyisestä henkilöstöresurssista. Kasvukuntailmaisua käytetään moneen kertaan ja palveluista puhutaan mainitsematta kuitenkaan nykyistä henkilöstömäärää tai mainitsematta henkilöstön muutoksista mitään suuntaa tai toiseen. Palvelut eivät itsestään toimi. Henkilöstö on kunnan tärkein resurssi!
 
Vihdin Vasemmistoliiton muutosesitykset strategiaan:
 
Strategian tärkein sivu on sivu yhdeksän (9), missä käsitellään tasapainotetun strategian Asiakas-kohdan kohtaa Hyvinvoivat kuntalaiset.
 
Muutosesitykset kohdittain:
 
s. 9 Strategiset tavoitteet, teksti Asiakas / Hyvinvoivat kuntalaiset
Toinen kpl: mitä tarkoitetaan yksilön omalla vastuulla?
”Palveluissa painotetaan laadun, riittävyyden ja kustannustehokkuuden lisäksi yksilön omaa vastuuta, ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyden tukemista.”
Haluamme, että joku virkamiehistä vastaa tähän, mitä tällä ilmaisulla ”yksilön oma vastuu” tarkoitetaan. Ilmaisu tulee avata tähän tekstiin.
 
Kappaleiden 2 ja 3 väliin kirjoitetaan uusi teksti kuulumaan seuraavasti:
Vihti arvostaa kulttuuriperintöään ja tukee monipuolisia kulttuuri- ja harrastusmahdollisuuksia.
 
Kolmas kpl: ”Peruspalveluiden saavutettavuus turvataan keskittämällä osa palveluista taajamiin” Palveluiden saavutettavuutta ei tosiaankaan turvata tällä toimenpiteellä. Vihdin Vasemmistoliitto esittää, että kappaleen koko teksti muutetaan muotoon:
Peruspalveluiden saatavuus turvataan vähintäänkin nykytasolla. Kunnan yhteisöllisyys ja Vihdin moni-ilmeisyys huomioidaan ja kylät pidetään elinvoimaisina. Palveluiden tarkoituksenmukainen saatavuus turvataan kuntayhteistyöllä.
 
Viides kpl: ”Palvelutuotannon tehostaminen edellyttää myös palveluyksiköiden tarkoituksenmukaisen koon arviointia ja yksikkökoon kasvattamista tarvittaessa.”
Eihän tämä näin voi olla. Tarvittaessa voi olla parempi jopa pienentää jotain yksikkökokoa. Joten ilmaisun tulee kuulua: ”….ja yksikkökoon muuttamista tarvittaessa.”
Lisäksi viimeinen  rivi muutetaan kuuluvaksi: ”…sekä joidenkin palveluiden keskittämistä yhteen palvelupisteeseen.”
 
Sitten tuleekin tämän strategian vaarallisin virke! Kokonaisuudessaan kpl kuusi kuuluu: ”Vihti edistää palvelumarkkinoiden kehittymistä strategisilla valinnoillaan, aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja kannustamalla kuntalaisia kuntapalveluita täydentävien yksityisten palvelujen käyttöön.”
Tämä on varsin rankkaa tekstiä. Ensinnäkin puhutaan oikein palvelumarkkinoista, joita varten Vihti aktiivisesti toteuttaa elinkeinopolitiikkaa ja vielä kannustaa kuntalaisia yksityisten palvelujen käyttöön! Vihdin Vasemmistoliitto ei hyväksy tätä tekstiosuutta strategiaan. Se tulee poistaa.
 
s. 10 on hassua, ettei positiivista kuntaimagoa mainita muualla tekstissä yhtä vahvasti kuin yritysystävällinen kunta-kappaleessa. Positiivinen kuntaimago tuo uusia asukkaita kuntaan, samoin se edistää kunnan vetovoimaisuutta työnantajana.
 
sivulta 11 alkavassa ja sivulle 12 jatkuva: ”Palvelut ja prosessit” kpl, kohta ”Dynaaminen toimintatapa” sivun 12 viides kpl kuuluu ”Kuntalaisten mahdollisuuksia prosessien toteutukseen osallistumiseen helpotetaan sähköistä asiointia lisäämällä…” jne. Ei tämä voi olla ainoa tapa, koska tällöin se ei ole kaikille kuntalaisille mahdollinen ja saavutettavissa. Kuntalaisten erilaiset kuulemistilaisuudet ovat toinen, yksi vaihtoehto ja se tulee kirjata tähän kohtaan. Jos haluamme asioista kv-kauden tavoitteen mukaisesti myös avoimesti valmisteltuja.
 
s. 15 Tässä kohdassa sekä kv-tavoitteena että TA-vuositavoitteena on kilpailukykyinen veroprosentti. Mitä ilmaisu tarkoittaa? Kilpailukykyinen suhteessa mihin? Ilmaisu ei itse asiassa ole hyvä tavoite, koska ei avaudu, mitä sillä tarkoitetaan. Jos sillä tarkoitetaan kilpailukykyisyyttä naapurikuntien veroprosenttiin tai uudenmaan kuntien veroprosentteihin, niin tämähän ajaa meidät tilanteeseen, missä me sitoudumme tarkastelemaan naapurikuntien veroprosentteja. Jos tämä puolestaan tarkoittaa sitä, ettemme nosta kunnan veroprosenttia, Vihdin Vasemmistoliitto ei tätä tavoitetta näin kirjoitettuna ”kilpailukykyinen veroprosentti” hyväksy.
 
Näillä korjauksilla ja muutosesityksillä Vihdin Vasemmistoliitto on valmis hyväksymään Vihdin strategian vuosille 2009-2012.
 
Vihdin Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
 
*********************
 
RYHMÄPUHEENVUORO 21.9.2009 UUSINTAVAALIEN JÄLKEISESSÄ ENSIMMÄISESSÄ VALTUUSTON KOKOUKSESSA
 
ARVOISA PUHEENJOHTAJA
HYVÄT VALTUUTETUT JA SEURAAMASSA OLEVAT KUNTALAISET
 
(Kiitos valtuutettu Viljaselle puheenvuoronsa positiivisista pointeista. Se oli virkistävää näissä synkissä puheenvuoroissa).

Maailmalta kantautuvat viestit ennakoivat jo talouden pahimman syöksyn olevan takana ja elpymisen merkit ovat ilmassa. Täällä Suomessa ei kuitenkaan vielä hurrata ja kuntatasolla tullaan tietyllä viiveellä.Vihdin kunnan osalta talousarvion seurantaraportissa todetaan, että jo kolmella mittarilla seitsemästä Vihti on kriisikunta. Nämä mittarit ovat tuloveroprosentti, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaisuusaste. Valtuuston aikaisemmalla päätöksellä tämän vuoden taloutta tasapainotettiin. Tästä huolimatta ylityksiä on tulossa niin hallintokeskuksen kuin sivistyskeskuksenkin osalta.
Kunta ei ole yritys. Kunnan tärkein tehtävä on järjestää kuntalaisille kuuluvat lakisääteiset palvelut sekä harkinnanvaraiset palvelut kuten seurantaraportissakin todetaan. Kunta on palvelulaitos.

Raportissa myös todetaan, että kunnan ”taloudellinen tilanne vaikuttaa keskeisesti tarjottavien palveluiden määrään ja laatutasoon, koska kunnan talousarvion ja pitemmän ajan talouden on oltava tasapainossa. Kunta voi järjestää sellaiset palvelut, mihin sen tulot riittävät.”väärässä paikassa on kallista. Kukapa rakentaisi taloakaan jättämällä eristykset tekemättä, koska se lisää lämmityskustannuksia ja heikentää rakennuksen elinikää ja arvoa.
On moneen kertaan todettua, että erilaiset varhaisen puuttumisen toimenpiteet vähentävät pidemmällä ajalla kalliiden korjaavien palveluiden syntymistä. Jos siis tulevaa taloutta rakennamme karsimalla peruspalveluista, siirrämme ”säästöt” suoraan lisääntyvinä kuluina toisaalle esimerkiksi erikoissairaanhoitoon ja erityisopetukseen. Myös lasten huostaanotot ovat kasvussa, kuntatyöntekijät vaarassa uupua, näitä merkkejä on jo nyt olemassa.

Vihti on pian lähes 30 000 asukkaan kasvukunta, joka elää metropolialueen reunalla.  Seurantaraportissa todetaan, että ”vain tulopohjaa vahvistamalla palveluresurssit voivat kasvaa.” Viimeksi tänään on uutisoitu talousasiantuntijoiden lausunnosta, missä todetaan, että julkisen sektorin palvelujen järjestämiseksi on kunnan ensisijaisesti otettava velkaa tai nostettava veroprosenttia. Vihdin Vasemmistoliitto on valmis korottamaan kunnallisveroprosenttia palvelujen turvaamiseksi ja karsintalistojen ehkäisemiseksi. Kuntalaiset ja uudet tänne tulijat katsovat, miten kunnan palvelut on hoidettu, eivät he valitse asuinkuntaansa veroprosenttitason mukaan.

Valtuutetut saivat viime torstaisessa valtuustoinfossa ennakkotietoa palveluverkkoselvityksestä ja talouden kehittymisestä. Infossa ei juuri kuultu tai todettu kuntalaista, meidän päättäjiemme tärkeintä asiaa. Me teemme päätöksiä ihmisiä varten, vihtiläisiä varten.
 
*******
VALTUUSTOALOITE
 
Vihdin kunnanvaltuustolle 8.6.2009
 
JÄRJESTÖ- JA YHDISTYSPARLAMENTIN KOOLLE KUTSUMINEN JA PERUSTAMINEN

Kolmatta sektoria ja kansalaisjärjestöjä halutaan nykyisin yhä useammin jakamaan vastuuta yhteiskunnallisista tehtävistä, jopa yhteiskunnalle kuuluvista tehtävistä. Yhteistyö esimerkiksi kunnan ja kolmannen sektorin kesken tulee olla molempia hyödyttävää, eikä kumpaakaan kuormittavaa. Järjestöissä on uskomattoman hieno vapaaehtoistyön voimavara, jota ei saa väsyttää ja uuvuttaa vaatimuksilla. Toimintaa ei myöskään tule heikentää taloudellisesti hankalina aikoina, koska järjestöissä tehtävä työ on yleensä laajasti myös ennaltaehkäisevää työtä. Urheiluseurat tekevät perinteisesti liikuntalain noudattamassa hengessä liikunnan ja urheilun kasvatustyötä ja huolehtivat osaltaan ennalta ehkäisevästä kansanterveystyöstä.
 
Joissakin Suomen kaupungeissa on käytössä ns. seuraparlamentti, joka koostuu urheiluseurojen edustajista ja mukana parlamentissa ovat kunnan vastaavat virkamiehet. Seuraparlamentti toimii luottamushenkilövetoisesti ja sen päätökset tai linjaukset otetaan kunnan päätöksenteossa huomioon. Esimerkiksi Turussa tällainen seuraparlamentti antaa omat kommentissa uusien liikuntatilojen rakentamiseen, erilaisiin hankintoihin, tekee aloitteita ja sopii keskenään jopa liikuntatilojen jakamisen perusteet.
 
Esitän, että Vihdissä kutsutaan koolle laajennettuna tällainen seuraparlamentti. Kutsutaan koolle kaikkien vihtiläisten järjestöjen ja yhdistysten edustajat. Järjestö- ja yhdistysparlamentti voi kokoontua kerran tai kaksi kertaa vuodessa käsittelemään yhteisesti sopimiaan asioita. Parlamentin kokouksiin osallistuvat myös asianosaiset viranhaltijat. Hyvin toimiessaan parlamentti ei lisää vapaaehtoisjärjestöjen työtä tai kuormita vähäisiä resursseja, vaan päinvastoin.
 
Parlamentissa voidaan käsitellä esimerkiksi järjestöjen yhteistyömahdollisuuksia ja mahdollisia järjestöjen yhteisiä hankintoja. Parlamentti voi antaa lausuntoja, tehdä aloitteita ja toimia foorumina, jossa käsitellään eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointia edistäviä ideoita. Parlamentti ei vaadi juurikaan talousresurssia: tilat kokoontumiselle ja virkamiesten työaikaa kokousten osallistumiselle. Parlamentti päättää itse kokoontumisensa ja asiat, joita haluaa käsitellä. Parlamentti valitsee itselleen puheenjohtajan ja koolle kutsumistavan. Parlamentti on asiantuntijaelin ja toiminnan tavoitteena on järjestöjen ja yhdistysten yhteistyön tiivistäminen yhdessä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja ennaltaehkäisevän työn tekemiseksi.
 
Valtuutettu Sari Virta

Tähän aloitteeseen lähtivät mukaan valtuutetut Karita Seuranen, Heidi Sume-Hänninen, Erkki Jokela, Anu Rajajärvi
 
**************************************************************
 
Valtuustossa 27.4. pitämäni ryhmäpuheenvuoro
 
ARVOISA PUHEENJOHTAJA
HYVÄT VALTUUTETUT JA SEURAAMASSA OLEVAT KUNTALAISET
 
Illan kuuma ja ajankohtainen aihe on talouden sopeuttaminen. Olemme samassa tilanteessa kuin lähes kaikki Suomen kunnat: säästöjen edessä. Mistä löydämme sen viisauden, että osaamme säästää oikeasta paikasta? Tietoa on saatavissa, miten säästöt vaikuttavat eri ikäryhmiin ja ihmisryhmiin. Sen tiedon varassa pystymme toki priorisoimaan asioita ja tekemään arvovalintoja. Päätöksiä tehdessämme meidän tulee tarkkaan miettiä, mitkä seuraukset ja vaikutukset päätöksillämme on; keneen säästötoimet vaikuttavat. Jos jätämme tämän tekemättä, maksamme kenties liian kalliisti tänään ja tälle vuodelle tehtävistä säästöistä jo ensi vuonna tai kuitenkin lähivuosina.
 
Lapsi säästökohteena on vaarallinen. Nimenomaan lapsen herkkään kehitys- ja kasvuaikaan me voimme päätöksillämme vaikuttaa. Lapsi kohtaa omien vanhempiensa lisäksi päivittäin muita aikuisia: hoitajia päiväkodissa, opettajia koulussa, valmentajia ja ohjaajia vapaa-ajan harrastuksissa. Näihin kohtaamisiin me voimme vaikuttaa. Annammeko vihtiläisille lapsille turvallisen kasvualustan kohdata lapsen elämään, kasvuun ja kehittymiseen vaikuttavia aikuisia tarpeeksi rauhallisessa, tarpeeksi pienessä ja tarpeeksi turvallisessa ympäristössä? Annammeko lasten hoidosta ja opetuksesta vastaaville kunnan työntekijöille myös tämän saman mahdollisuuden?
 
Vihdissä opetustoimeen kuluu paljon rahaa, mutta itse opetusta me toteutamme edullisemmin kuin moni Uudenmaan lähikunnista. Me maksamme kiinteistöistä ja koulukyydityksistä. Onneksi koulukyyditysten uudella kilpailuttamisella arvioidaan tulevan jo 100 000 euron säästöt. Säästettävää täytyy löytyä myös kiinteistönhoidon puolelta tarkastelemalla esimerkiksi ISS-yhtiöiltä ostettuja palveluja.
 
On vaarallista säästää erityistarpeista. Se asia ainakin olisi pitänyt oppia edellisen 90-luvun laman seurauksista. Säästämisen erityisopetuksessa tulemme maksamaan myöhemmin kalliisti erikoissairaanhoidon ja mahdollisesti mielenterveyspalveluiden kuluina, puhumattakaan syrjäytymisuhasta ja sen aiheuttamista kuluista.
 
Emme voi jatkaa sitä linjaa, että lasten hoidon ja palvelujen laatua huononnetaan. Henkilökunta on liian tiukoilla myös varhaiskasvatukseen osoitettavilla säästöillä. Entä miten nämä ryhmien tiivistämiset vaikuttavat itse lapsiin? Kirkonkylän palvelukeskuksen siirtäminen väliaikaisesti odottamaan parakkeihin, jotka eivät edes tarjoa alun alkaenkaan tarpeeksi tilaa, on siis jo valmiiksi huono vaihtoehto. Miten lapsia aiotaan siirtää perhepäivähoitajille, kun hoitajia ei ole tarjolla? Vihdin perhepäivähoitajat ovat lähestyneet meitä kirjeellä, heidän asioitaan on käsitelty myös kasvatus- ja koulutuslautakunnassa. Kyllä tällekin arvokasta ja vastuullista kasvatustyötä tekevälle ihmisryhmälle tulisi pystyä antamaan nykyistä parempaa korvausta työstään, mitä Vihti tällä hetkellä pystyy. Meidän imagomme lapsiystävällisenä kuntana ei kanna nykyisellään.
 
Karviaisen toimittama leikkauslista ei valaise tarpeeksi, millaisia sisällöllisiä vaikutuksia säästötoimenpiteillä on. Pelkät kylmät euromäärät eivät kerro, mistä ne ilmoitetut euromäärät otetaan, mitä palveluja itse asiassa leikataan? Mitä sisältää lasten ja nuorten linjan lähes 26 000 euron säästöt? Neuvolatoiminnan ja kouluterveydenhuollon säästöistä on kyse, mutta mitä tarkemmin? Saimme vuoden ensimmäisessä valtuustossa kuulla nuorisovaltuuston aloitteen kouluterveydenhuollon lisäresurssista ja nuorisovaltuuston kantaman huolen nykytilanteesta. Yhteenlaskettuna myös ikäihmisten palveluista ollaan karsimassa suuresti.
 
Vasemmistoliitto lähtee siitä, että lapsista ja nuorista emme voi säästää. Se on väärässä paikassa säästämistä. Kuntalaisten hyvinvointi kokonaisuudessaan on päätöksissämme arvopohjana. Säästöjä tulee etsiä rakenteista, seinistä ja ns. ”kovista” paikoista, ei ihmisten arkeen ja hyvinvointiin vaikuttavista palveluista.
 
Ennen kuin hyväksymme näitä karsintoja, tulee meidän tietää niistä tarkemmin ja osattava myös arvioida säästöjen vaikutuksia.
Tiedämme, ettei leikkauksille ole vaihtoehtoja, mutta leikkauksen kohteille on.
 
Esitämme, että:
* erityisopetuksesta ei karsita, eli 50 tuntia ei leikata 1-6 luokkien perusopetuksen tuntikehyksestä. Tai vastaavasti esitämme, että lisätään 35 000 euroa erityisopetukseen; miten vain tämä päätöspallottelu nyt sitten kuuluukin

* kouluruokailusta ei säästetä ilmoitettua 30 000 e

* varhaiskasvatuksessa ei ryhmäkokoja voida suurentaa eli emme kannata kahden (2) henkilötyövuoden säästöä. Koska perhepäivähoito on edullisempi päivähoitomuoto, tulee sen houkuttelevuutta lisätä ja tällä muodolla tukea päivähoidon tarpeita

* esitämme myös, että selvitetään, miksi perusopetuksen sisäiset hallintokulut ovat huomattavasti korkeammat kuin naapurikunnissa ja mitä nämä hallintokulut ovat; ja voidaanko täältä löytää säästöjä?
 
Vihdissä 27.4.2009
Vihdin Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
 
********************************************************
 
VALTUUSTOALOITE
 
Vihdin kunnanvaltuustolle 9.3.2009
 
 
KOULUKIUSAAMISEN EHKÄISEMINEN KAMPANJAKSI VIHDIN KOULUIHIN
 
Nuoret kokevat turvattomuutta koulussa kiusaamisen vuoksi. Tämä ilmenee tammikuun puolella julkaistussa Opetushallituksen ja Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen yhteisestä raportista.
 
Vihdin kunnan opetussuunnitelmassa todetaan koulukiusaamisesta seuraavasti: ”Koulukiusaamisen estämiseen paneudutaan voimakkaasti.” Lisäksi opetussuunnitelmassa painotetaan, että vihtiläinen koulu on turvallinen, myönteinen ja avoin. Se, miten näihin tavoitteisiin päästään, selviää koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. Koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin ei kuitenkaan pääse vaivattomasti käsiksi, koska kaikkien koulujen osalta niitä ei esimerkiksi netistä löydy. Lisäksi arkikokemukset osoittavat, ettei kaikissa kouluissa hoideta kiusaamistapauksia johdonmukaisesti.
 
Jokaisen lapsen tulee kokea koulutiensä ja koulupäivänsä turvalliseksi. Jokaisen oppilaan tulee saada elää hyväksyvässä ja myönteisessä ilmapiirissä. Koulukiusaaminen kuuluu niihin asioihin, joita voidaan ennalta ehkäistä. Koulukiusaamisen ehkäiseminen tulee kuulua koulujen arkeen ja koulukohtaisissa opetus- tai toimintasuunnitelmissa se tulee todeta. Jos kiusaamista ei pystytä ennaltaehkäisemään, tulee kiusaamistapauksiin olla selkeä ja johdonmukainen suunnitelma ja kiusaamiseen tulee puuttua välittömästi. Kiusatusta tulee usein kiusaaja. Tämäkin tie on ennaltaehkäistävissä.
 
Esitämme, että Vihdin kouluissa toteutetaan seuraavana lukuvuonna erityinen koulukiusaamisen ehkäisemisen kampanja, jolloin turvataan jokaiselle oppilaalle turvallinen koulupäivä asuinpaikasta riippumatta. Esimerkiksi Jokikunnan kyläkoulu on hyväksytty Opetusministeriön rahoittamaan KiVa Koulu-hankkeeseen, joka tähtää koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Hanke sisältää koulutusta opettajille ja materiaalia kouluille. Lisäksi hankkeesta saadaan eri luokka-asteille omat toimenpideohjelmat valtakunnalliseen käyttöön syksyllä 2009. Esitämme lisäksi, että vihtiläiset koulut selvittävät mahdollisuuksia päästä mukaan KiVa Koulu-hankkeeseen, koska rahoitus tulee Opetusministeriöltä.
 
Kiusaamisvapaassa koulussa oppimismotivaatio kasvaa ja luokkailmapiiri on hyvä.  ”Lopetetaan kiusaaminen yhdessä.”
 
Vihdissä 8.3.2009
 
Vihdin Vasemmistoliiton valtuustoryhmä