Blogiarkisto

Puhereferaatti Kaarinan Uran 80-vuotisjuhlapuheesta 12.2.2012

Kauan odotetussa ja paljon puhutussa kuntakarttaharjoitelmassa Vihtiä ja Karkkilaa esitetään liitettäväksi yhteen. Uudellemaalle jäisi nyt virkamiestyönä tehdyn esityksen jälkeen yhdeksän kuntaa. Tällä hetkellä ns. metropolialueen kuntia on 14, ja tässä joukossa Vihti on ollut mukana täällä läntisen Uudenmaan reuna-alueena. Karkkila ei kuulu ns. metropolikuntiin.

Vihdin kunnan (kiistellyssä) strategiassa ilmaistaan kunnan halu pysyä itsenäisenä metropolialueen modernina, luonnonläheisenä ja yhteisöllisenä kasvukuntana. Erityisesti itsenäisyyttä ovat korostaneet oikeistopuolueet. Jonkin verran keskustelua on kunnan tulevaisuuden mahdollisista liitossuunnista käyty sekä paikallismediassa että valtuustosalissa. Kovinta kannatusta, äänekkäintä ainakin, on saanut suunta Kirkkonummelle ja Espooseen, mikä on se luonnollinen työpaikkasuuntaus täältä Vihdistä, kun noin 7000 työssäkävijää suuntaa pääkaupunkiseudulle päivittäin. Lohjan suunta on nähty pahimpana. Valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat antoivatkin nyt helpotuksen huokauksia sisältäviä lausuntoja, kun tätä ei edes Henna Virkkusen kuntarakenneuudistuksessa esitettykään.

Mikä sitten olisi Vihdille hyväksi? Itsenäisyys, jota niin kovasti kokoomus ja ainakin osa keskustan valtuutetuista tuntuu ajavan? Sulautuminen niin, että tosiaan Karkkila yhdistyy Vihtiin? Vihdin eri osien jakamien eri kuntiin, jota sitäkin on joskus väläytelty? Vai aktiivinen suuntautuminen hyvin pärjäävän Espoon kylkeen? Jos Uudellemaalle jää vain yhdeksän kuntaa, onko Vihdille eduksi saada Karkkila vahvistamaan kunnan kokoa? Mitä vahvistusta tämä kuntaliitos toisi?

Karkkilan kanssa meillä on yhteinen perusturvakuntayhtymä Karviainen, josta kolmas lenkki eli Nummi-Pusula on irtautumassa vuoden 2013 alusta, kun se liittyy Lohjaan. On siis luontevaa jatkaa perusturvan hoitamista yhteisessä Karviaisessa. Paljon muuta ei sitten taideta hyväksi laskeakaan...Vihti-Karkkila eli leikkisästi Virkkala ei taitaisi vahvistaa kuntalaisten hyvinvointia. Palvelujen vahvistumiseksi ei tällä kokoonpanolla ole näkyvissä edistystä. Perusturvan palvelujen, koulujen ja päiväkotien osalta tilanne on kohtuulinen ilman yhdistymistäkin. Hunningolla on sen sijaan joukkoliikenne, eikä siihenkään tämä yhdistysmisliike ole tuomassa vahvistusta.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kuosalta (kok) kysyttiin paikallislehti Luoteis-Uusimaassa hirvittääkö häntä Karkkilan kanssa yhdistymisessä sen vasemmistolainen johto. Kuosa totesi, ettei hirvitä. Samassa yhteydessä hän kehui Karkkilan Vasemmistoliittoa, mutta moitti Vihdin Vasemmistoliittoa populistisen politiikan vetämisestä. Kuosa tuntuu pitävän populistisena sitä, että vaatii avoimuutta vihtiläiseen päätöksentekoon, sitä, että toistuvasti joutuu huomauttamaan enemmistövaltuutuksilla toimivan oikeiston epäjohdonmukaisesta päätöksenteosta, sitä että tuo kuntalaisten ääntä valtuustosaliin, sitä että ihmettelee oikeiston vastuullisuutta talousasioissa, kun vihtiläisten velkamäärä per asukas on vuosi vuodelta noussut tällä valtuustokaudella, sitä, että vaatii toisten valtuutettujen kunnioittamista ja sitä, että haluaa valtaa valtuustolle, kun se on koko ajan liukunut kunnanhallitukselle.

Jokainen voi kuitenkin tehdä omat johtopäätöksensä, millaista Vasemmiston valtuustoryhmän toiminta on Vihdin Valtuustossa. Olemme tehneet aktiivisesti aloitteita, olemme esittäneet omia vaihtoehtoja ja muutosesityksiä erityisesti vuosittain budjettivaltuustoissa. Aloitteet ja ryhmäpuheet on luettavissa näilläkin nettisivuilla sekä Vihdin Vasemmistoliiton omilla kotisivuilla.

Vihdistä puuttuu aito valtuustoryhmien välinen neuvottelukulttuuri. Sitä toteutetaan näennäisesti ajoittain, mutta suurimmat ja kauaskantoisimmat päätökset tekevät kokoomus ja keskusta yhteisesti ns. kahdenkeskisillä päätöksillä. Koska oikeisto ei arvosta kuntalaisten kuulemista, on turha esittääkään, että kysyttäisiin kuntalaisilta, halutaanko Vihdistä Virkkala tai onko meillä kuntalaisten mielestä mahdollisuuksia pärjätä itsenäisenä, jos kaikki muut ympärillä yhdistyvät ja luovat uutta metropolialuetta pääkaupunkiseudun välittämässä läheisyydessä. Tai haluavaisitko kuntalaiset kenties, että suuntaudumme Espooseen.

Selvää on kuitenkin, että keskustelu jatkuu - varmasti aina kuntavaalehin saakka.

PS: Tervetuloa aloittamaan keskustelu karkauspäivänä 29.2. yleisötilaisuudessa "Karkaavatko palvelut". Tilaisuus pidetään Työväentalo Rientolassa (Pisteenkaari 3) Nummelassa klo 18. Paikalla Vasemmistoliiton vpj, kansanedustaja Risto Kalliorinne, joka kertoo mm. Oulun kokemuksista, kun viiden kunnan yhdistymisprosessi on saatu päätökseen ja uusi iso kaupunki aloittaa toimintansa 1.1.2013

Vihdin kunnallispolitiikassa on edelleen monia arvioimisen paikkoja sen suhteen, miten saisimme valtuustoryhmien välisen toiminnan avoimemmaksi ja luottamuksellisemmaksi. Se, että isot valtuustoryhmät ikäänkuin ottavat suuruudellaan itselleen sellaisen toimivallan, missä ei välttämättä arvosteta demokratiaa tai valtuustoa, muita valtuustoryhmiä, on valitettavaa. 

Olisi hienoa, jos joskus saisimme lukea paikallismediasta jotain myönteistäkin yhteiseen hiileen puhaltavasta valtuustosta. Olisi hienoa, jos kuntalaiset saisivat lukea uutisia, jotka lisäävät kuntalaisten mielenkiintoa kunnan päätöksentekoa ja valtuutettuja kohtaan, ja jotka saisivat aikaan luottamusta ja mielenkiintoa olla osaltaan vaikuttamassa valtuuston valintaan. Meillä Vihdissähän viime kuntavaaleissa (uusintavaalit 2009) jäi äänestysprosentti hävettävän pieneksi, noin 40 prosenttiin.

Tänään valitsimme valtuustossa uuden kuntajohtajan. Valituksi tuli Sami Miettinen, 34v, Pielavedeltä. Tässä valtuustossa pitämäni ryhmäpuhe, josta käy selville, miten tätä valintaprosessia on valmisteltu ja miten (huonosti) valtuustoryhmiä on pidetty ajan tasalla asian valmistelun aikana.

 - - - - - - - - - -

Vasemmistoliiton ryhmäpuhe

ARVOISA PUHEENJOHTAJA

HYVÄT VALTUUTETUT JA AKTIIVISET PAIKALLA OLEVAT KUNTALAISET

Olemme valitsemassa kunnallemme uutta johtajaa. Millaisen johtajan me haluamme? Millaisen johtajan me tarvitsemme? Tätä me valtuutetut kysymme nyt itseltämme tehdessämme valintaa.

Tarvitsemme henkilöstöjohtajaa, joka innostaa henkilöstön tekemään parhaansa tässä tilanteessa, missä meillä ei ole riittävä henkilöstöresurssi käytössämme.

Tarvitsemme osaajaa, joka tuntee kuntakentän, hallitsee pykälät ja osaa johtaa kuntaa hyvässä ja avoimessa vuorovaikutuksessa luottamusjohdon kanssa.

Tarvitsemme elinkeinopoliittista osaajaa, joka saa luotua Vihtiin uusia työpaikkoja ja joka näkee kunnan markkina-arvon esimerkiksi matkailun edistämiseksi.

Tarvitsemme visionääriä, jolla on näkemystä Vihdin kaltaisen voimakkaan kasvukunnan vahvuuksista, tulevista valinnoista ja suunnasta täällä metropolialueen reunalla.

Emme tarvitse ihmeiden tekijää, vaan tarvitsemme kovaan työhön sitoutuneen johtajan, joka osaa verkostoitua ja saa äänensä kuuluville erilaisissa kuntayhteistyön foorumeissa.

Hyvä kuntajohtaja menestyy yhdessä henkilöstön kanssa, tekee hyvää yhteistyötä luottamusjohdon kanssa ja tuo kuntaa esille oikeissa paikoissa.

Kunnanjohtajan paikka kiinnosti ilahduttavan monia. Saimme hyvin hakemuksia ja pari suostumusta virkaan. Valintatyöryhmäksi muotoutui kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajisto.

Valitsemme kuntajohtajan demokraattisesti. Me valtuutetut päätämme hetken päästä, kenestä tulee Vihdin kunnan uusi johtaja. Kuntamme avoimen ja luottamuksellisen päätöksentekokulttuurin lisäämiseksi olisin toivonut valintatyöryhmältä parempaa tiedotuslinjaa. Yhtään ainoaa viestiä valintaprosessin etenemisestä ei lähetetty valtuustoryhmille. Ei olisi vaatinut paljon aikaa tai vaivaa, jos vaikka sähköpostilla olisi tiedotettu, ketkä hakijajoukosta kutsutaan haastatteluun ja sen jälkeen, ketkä haastattelujen perusteella otettiin jatkoon. Meillä kaikilla on tänään se yksi ääni tässä kunnanjohtajan valinnassa, joten demokratian arvostamisenkin näkökulmasta myös pienempiä valtuustoryhmiä olisi ollut asiallista pitää ajan tasalla tästä prosessista. Tässä valitaan koko kunnalle johtajaa, ei vain suurimmille valtuustoryhmille.

Nythän osa meistä valtuutetuista on saanut lukea paikallislehdistä, miten valintaprosessi on milloinkin edennyt.

Se, mitä tulee valintatyöryhmän ja kunnanhallituksen puheenjohtajan antamiin julkisiin lausuntoihin hakijoista, on osin asiatonta ja ei hyväksyttävää. En ymmärrä, miten jotakin hakijaa voidaan tai on lupa julkisesti arvostella, suorastaan mollata kesken tällaisen prosessin. Asiaankuuluvaa lienevät sellaiset lausunnot, joissa neutraalisti kerrotaan hakijoista tai loppusuoralla olevista hakijoista jotain. Lausunnot virkaa tällä hetkellä hoitavasta Myllymäestä ovat olleet halpa-arvoisia.

Ilahduttavaa olikin, kun paikallislehden pääkirjoituksessa oikaistiin tilanne. Tällä oikaisulla osoitettiin pari asiaa: se, että kunnanhallituksen kokouksia ei olekaan kaikilta osin valmisteltu siten kuin kuuluu eli puheenjohtajisto ei ole kokoontunut, koska kunnanhallituksen puheenjohtaja ei ole nähnyt sitä tarpeelliseksi.

Ja se, että näin tapahtuessa, ei voida välttyä johtopäätökseltä, että toiminta on ollut tarkoitushakuista kunnanhallituksen kokouksen kulun sekä julkisuuteen annettujen lausuntojen osalta. Jos kokoomuksen valtuustoryhmä hyväksyy tällaisen käytöksen, olen ihmeissäni. Samoin voi ihmetellä hyvässä yhteisymmärryksessä asioita valmistelevan keskustan osalta samaa asiaa: onko tällainen toiminta asiallista ja hyväksyttävää?

Olen harmissani ja pahoillani siitä, että joudun nämä asiat ottamaan esille. Harmissani siksi, koska haluaisin, että voisimme avoimessa luottamuksen ilmapiirissä tehdä hyviä päätöksiä koko kunnan parhaaksi, kuntalaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Valintatyöryhmän jäsenistä osa on julkisesti paikallismediassakin painottanut, että kuntaan halutaan kuntajohtamisen kokemusta omaava henkilö, osaamista ja vahvaa johtajuutta suuren alaismääränkin takia.

Tässä kohtaa onkin syytä ihmetellä ja kysyä, miksi sitten alunperin ei haastatteluihin edes kutsuttu hakijoita, joilla on laajaakin kuntajohtamisen kokemusta ja näitä ominaisuuksia, joita erityisesti sekä kokoomus että keskusta painottavat. Jokin logiikka tässä valintaprosessissa siis tämän vaatimuksen ja asian toteutuksen suhteen mättää.

Valintaa ollaan nyt tekemässä lähettämättä yhtään hakijoista testauksiin. Pakko todeta, ettei tätä valintaprosessia ole hoidettu niin hyvin kuin olisi olettanut. Tässä salissa on varmasti monia, jotka ovat olleet rekrytoinneissa mukana ja pyydänkin nyt kaikkia teitä miettimään, onko tämä prosessi mielestänne hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla!

Kunnanhallitus esittää kunnanjohtajan tehtävään Sami Miettistä, nykyistä Pielaveden kunnanjohtajaa. Miettinen ei vakuuttanut minua haastattelussa. Hän ei tuonut mitään sellaista esiin, mikä olisi nostanut hänet muiden hakijoiden yläpuolelle. Kysyessäni, mikä olisi hänen lisäarvonsa, etunsa suhteessa muihin hakijoihin hän toisti jo aikaisemmin vahvuudeksi ilmoittamansa asuntotuotanto-osaamisensa.

Tämäkö on asia, mitä Vihdin kunta erityisesti kunnanjohtajalta haluaa? Miettisen kolmivuotinen kokemus on kunnasta, jossa on noin 5000 asukasta; kunnasta, jonka henkilöstömäärä on oleellisesti pienempi kuin Vihdissä. Näidenkään asioiden osalta hän ei siis osoita sellaista ylivertaisuutta, että juuri hänet pitäisi valita Vihdin kunnan johtoon.

Monessa kunnassa kunnanjohtajan valinta pystytään tekemään yksimielisesti. Se vaatii kuitenkin aivan toisenlaisen prosessin kuin mitä Vihdissä on nyt tehty. Yksimielinen valinta olisi tietysti kunnanjohtajan työn kannaltakin ihanteellista: tulla kuntaan, missä on koko valtuuston tuki valintatilanteessa ollut takana.

Olemme valitsemassa kuntajohtajaa, jolloin poliittiset intohimot pitäisi pystyä unohtamaan ja luoda aito valintatilanne parhaan johtajan saamiseksi. Kunnanhallituksen äänestyspäätöksellä aikaansaatu esitys kertoo karua kieltään siitä, miten tätä prosessia on tuotu maalia kohti.

Näillä kommenteilla Vihdin Vasemmistoliitto valmistautuu äänestämään kunnanjohtajasta. Kannatamme SDP:n ja VIhreiden tekemiä esityksiä ja tuemme Juha Myllymäkeä kunnanjohtajaksi.

Luukku 22: X-mas

On se joulu. Lähellä.

Nurkan takana jo.

Pakanoille, uskoville.

Juhla kaikille.

Antamista, tekemistä.

Lopulta myös rauhoittumista.

Rauha kaikille.

Luukku 23: Ystävä

 "Mistä tunnet sä ystävän?

Onko oikea sulle hän?"

Ilman heitä. Ei oo meitä.

Ilman meitä, yksin on.

Ystävä voi olla lähellä,

tai tosi kaukana.

Pisinkään etäisyys ei pääse väliin.

Lyhinkään etäisyys ei ole riittävän lyhyt.

Ystävä on sydämessä.

Luukku 24: Zzzzz

"Soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu,

väki nukkuu...."

Joulurauhaa kaikille. Aatosta se alkaa.

Muutamaksi päiväksi ei liikuteta jalkaa.

^ ^ ^ ^

Lepoa, yhdessäoloa.

Välittämistä.

Tekstiviesti kaukana asuvalle sukulaiselle.

Puhelinsoitto yksinäiselle ystävälle.

^ ^ ^ ^

Sohva kutsuu. Kirja käskee.

Paikoillaan on hyvä olla.

Edes kerran vuodessa.

Villasukat. Kynttilänvalo.

Omat ajatukset seurana.

Takassa lämmin palo.

Elämä hidastuu. Ajatus kirkastuu.

Unikin maistuu.

Luukku numero 19: Tonttu

Ihana kaikkien ystävä,

joskin myös ikävä.

Koska liikkuu salassa.

Hiljaa hipsii näkymättä,

välillä jälkiä jättämättä.

Punaiset tossut jalassa.

Luukku numero 20: Uni

Se on vähissä tähän aikaan,

kun jouluaskareita riittää.

Äiti ei istukaan lainkaan,

muistaako perhe kiittää?

Joulupukin apuna, tonttujen tukena.

Äiti häärii, paketteja käärii.

Luukku numero 21: Virta

Minä. Me.

Perhe.

Liikettä.

Jännitettä.

Tarpeellista ainetta.

Elämänlähde.

Sataa, sataa ja sataa.

Jokin on kuitenkin pielessä.

Monen ihmisen mielessä.

Kun sade onkin vettä.

Ai, jai että.

Missä on lumi ja valkoinen maa?

Mistä se pukki nyt taivaltaa?

Kun ei reki hiekassa liiku.

Eikä jalas hangessa kiiku.

Sataa, sataa ja sataa.

Tahtoisi tähän jo toista rataa.

Lunta ja talven valoa.

Lunta ja joulun iloa.

Rauhallista, rakentavaa retoriikkaa.

Rasisminvastaista rauhaa.

Rakennetaan rauhaa rahvaalle, rutiköyhälle, rikkaalle, rengille,

rovastille, reppanalle, rakkaalle.

Rikkautta rahoista, rauhaa rettelöinnistä.

Rentoutta ressistä ;).

Rakkautta riittävästi.

Ruusuista rauhaa.

Mikä eniten kuuluu jouluun?

Ei ainakaan meno kouluun.

Mikä kivasti harmautta piristää?

Ei tartte pipon päätä kiristää.

Usein on tyttölasten mieleen.

Sopii sanana moneen kieleen.

Joulu ei ole joulu ilman tätä.

Vaikka joskus on sen kera myös hätä.

Nätti on se myös poskilla,

ja kaunista väriä huulilla.

Viidestoista luukku 15.12.: Omena

Vihreä, keltainen, punainen.

Myös hyvin jouluinen.

Terveellinen.

Kotimainen.

Syötävä.

Koriste.

Aito. Muovinen. Huopainen.

Lapsellisia sanoja suomen kieli täynnä.

Naama on nassu,

aika hassu.

Käsi on tassu.

Eläimelle kuuluisi.

Koira on sesse.

Sitä ei kaikkialla tiedetä.

Haava on pipi.

Kun sattuu on pipi.

Äiti on mami,

rakas on hani.

Vatsa on masu.

Kaikki ei näistä käänny,

muiden kielten mukaan väänny.

Elämäni tärkeimmät murut,

poistavat ja tuovat surut.

Täyteläistä, maistuvaista,

onnellista, katuvaista.

Huutoa ja elämää,

yhteenoton säpinää.

Voiton puolella kuitenkin:

Ilman heitä,

ei ole meitä.

Se voi olla tuttu.

Se voi olla uusi.

Se voi olla kilometrejä kuusi.

Se voi olla pitkä.

Se voi olla pätkä.

Sen varrelle ei kuulu sätkä.

Se voi olla nihkeä.

Se voi olla luistava.

Se voi olla vauhdiltaan puistava.

Se voi olla tasaista.

Se voi olla mäkistä.

Se voi olla menoltaan väkistä.

Se voi olla selkeä ura.

Voi se olla myös esteinen kura.

Tämän talven osalta toistaiseksi harvinaisuus.

Perinteinen jokavuotinen joulukalenterini avautuu perin juurin myöhässä, onhan joulukuuta hipsuteltu eteenpäin jo 1,5 viikon verran. Avaan siis nyt saman tien 11 luukkua yhdellä kertaa.

Viihdettä tai asiaa, joulukalenterini tarjoaa.

Tänä vuonna kuitenkin, aakkosellisen järjestyksen muodossa.

Ensimmäinen luukku 1.12.: Arki

Kiireinen, hektinen elämänmuoto.

Unohtuu rentous, unohtuu huolto.

Kuitenkin jos se puuttuis,

paikoilleen elämä juuttuis.

Toinen luukku 2.12.: Basaari

Lapsuudesta tuttu,

jouluinen juttu.

Esillä sitä, esillä tätä,

pukkikaan ei tulematta jätä.

Kolmas luukku 3.12.: Celsius

Pakkasta jo kaivataan,

lunta maahan halutaan.

Asteita enemmän,

pimeyttä vähemmän.

Neljäs luukku 4.12.: Duudsonit

Pohjalaista uhoa,

kiellettyä tuhoa.

Fanilaumaa keräävää,

maailmalla heräävää.

Viides luukku 5.12.: EP

Eka kertaa EU:ssa, parlamentin puolella.

Onhan sinne kerran, yritetty huolella.

Sari-kaimaa tapaamassa, mepin työtä tutkimassa.

Seiniä ja tiloja, valtakoneiston iloja.

Kuudes luukku 6.12.: Finland

Isänmaata juhlitaan, äidinkieltä osataan.

Kansainvälistyvässä maailmassa,

kriisiytyvässä Euroopassa.

Itsenäisen Suomen arvo;

yhdenvertaisuus, tasa-arvo.

Seitsemäs luukku 7.12.: Google

Jokainen sen jo osaa, hakusanaa käyttää.

Avonaiseen riviin yhden sanan täyttää.

Hakukone raksuttaa ja nopeasti toimii,

tiedot jyvät maailmasta ruudullesi poimii.

Kahdeksas luukku 8.12.: Hiihto

Talvilaji paras, liikuntaa parhaimmillaan.

Upean nautinnollista hangilla hohtavimmillaan.

Vauhdin hurmaa tai hitaampaa etenemistä,

luonnossa, laduilla, metsissä.

Yhdeksäs luukku 9.12.: Ilo

Elämän juoni ja punainen lanka,

hyvänolon oikea selkäranka.

Arjen harmautta ei ilman jaksa,

todella edullinen hengissäpysymisen taksa.

Kymmenes luukku 10.12.: Juoksu

Jalkaa toisen eteen, tossua tossun eteen.

Onpa laji onnistuttu viemään jopa veteen.

Monen harrastus yhä pitemmän matkan juoksu,

kaikille yhteistä hikisen kehon tuoksu.

Yhdestoista luukku 11.12.: Kaneli

Joulun moninaisia hajuja ja tuoksuja,

tonttuapureiden ja äitienkin juoksuja.

Leivonnaiset, ruuat, makeiset ja juomat,

herkkusuiden syötäväksi jouluapureiden luomat.

Suomalainen nainen liikkuu paljon, mieluummin yksin ja tosi tunnollisesti. Vaikka jumppasalit suorastaan pursuavat eri ryhmätunneilla liikkuvia naisia, on suosituin liikuntamuoto kuitenkin yksin tapahtuva kävely, hölkkä tai esimerkiksi uinti. Yksin liikkuminen on mieluisaa varmasti siksi, että se on usein ainoa mahdollisuus olla yksin. Se on naisen omaa aikaa.

Suomalainen nainen on uskomaton pakkaus. Hän syyllistää itseään herkästi liikkumattomuudesta. Syitä ei esitetä ulkopuolisista tekijöistä, kuten työkiireistä, vaan omasta laiskuudesta tai motiivin puutteesta. Liikkuva nainen asettaa itselleen tavoitteita ja herkästi piiskaa itseään, jos ei niihin tavoitteisiin yllä. Liikunnan iloa koetaan onneksi sentään ainakin liikkumisen jälkeen. Itse liikkumisen halutaan etupäässä olevan rankkaa, ainakin runsaasti hikeä irrottavaa.

Kaikki edellämainittu selviää tuoreimmasta ja itse asiasta ensimmäisestä kunnon naisten liikuntaa koskevasta tutkimuksesta, joka tehtiin Sport-lehden, Microsoftin ja SLU:N yhteistyönä tänä syksynä. Tunnistan itseni tosi hyvin tästä tutkimuksen naisesta. Liikun mielelläni yksin, parasta on juokseminen, missä ajatukset virtaavat vapaasti. Minulle juoksu on luova tila, joka parhaimmillaan synnyttää hyviä puheita, hiottuja mielipidekirjoituksia ja teräviä blogeja. Yhtä lailla hienoa on piiskata kroppaansa body combat-tunnilla, missä puolestaan ei voi lainkaan antaa ajatusten virrata, muuten tipahtaa tunnilta saman tien. Combatissa taot vain ohjaajan mukana koreografiaa ja keskityt siihen. Erittäin terapeuttista mielen ja kropan tyhjentämistä. Sopii loistavasti kiireisen, keskittymistä vaativan ja hurjatahtisen työn vastapainoksi.

Kun liikkuu, jaksaa paremmin. Kun väsyttää fyysisesti kroppaansa, jaksaa paremmin. Kun liikkuu, nukkuu syvemmin. Kun väsyttää fyysisesti kroppaansa, nukkuu laadukkaammin. Tutkimuksen mukaan naisten liikuntaa motivoi parhaiten terveys. Toisena tulikin liikunnan tuoma energisyys ja neljäntänä stressin purkaminen.

Hyvä olo näkyy kauas. Miksi sitä ei siis hankkisi liikunnan avulla?

Viikko sitten tähän aikaan istui Vihdin 43-henkinen valtuusto pitkää kuusituntista kokoustaan. Listalla oli tuloveroprosentin ja kiinteistöveron päättämisen lisäksi vuoden 2012 budjetti sekä perusturvakuntayhtymä Karviaisen budjetti. Kokouksen viimeinen tunti meni käytännössä äänestyksiin. Äänestyksissä saatiin monta hyvää asiaa läpi, erityisesti kasvatus- ja koulutuslautakunnan esittämiä raamiylityksiä sivistyspuolen budjettiin. Valtuusto päätti mm. lisätä rahoitusta siten, että toimintaan voidaan ottaa maahanmuuttajien valmistava luokka, joustavan perusopetuksen luokka sekä kuntouttava luokka. Kuntouttava luokka aloittaa toimintansa 1.1.2012 tai niin pian kuin se on mahdollista. Tämä on yhteistyössä Karviaisen kanssa tehtävää toimintaa.

Olen erityisen iloinen kuntouttavan luokan rahoituksesta. Tein asiasta valtuustoaloitteen toukokuussa 2010. Siihen vastattiin tuolloin nopeassa aikataulussa ja todettiin, ettei talousraamit anna myöten perustaa kuntouttavaa luokkaa. Asia jäi kuitenkin ilmeisesti kehittämiskohteena sivistysjohtajan pöydälle odottamaan 'parempaa ajankohtaa'. Nimittäin kasvatus- ja koulutuslautakunnalle sivistysjohtaja esitti ensimmäisessä taloussuunnittelukäsittelyssä alkusyksystä, että pyydetään kunnanhallitukselta raamiylitystä kuntouttavan luokan perustamiseen. Listalla oli useampi kehittämiskohde, kaikkiaan 370 000 euron edestä.

Vihdin valtuuston kokouksiin on tullut aika vahva valtionhallinnon politiikan ilmapiiri. Erityisesti keskustan ryhmäpuheenvuoroja pitävä Eerikki Viljanen ottaa rooliksi välillä opposition viittaa, vaikka täällä Vihdissähän meillä on kokoomuksen ja keskustan johtoinen enemmistövaltuusto. Tässäkin kokouksessa jouduttiin Viljasta muistuttamaan siitä, että olemme valtuuston kokouksessa, emmekä eduskunnassa.

Kahtena edellisenä syksynä olemme talouasarviokokouksessa kuulleet oikeiston puheenvuoroissa useaan kertaan toistettuna siitä uhasta, mikä Vihtiä kohtaa, jos emme pidä taloutta tiukassa kurissa: täytämme kuntana useamman kriisikunnan mittareista. Oleellisesti mikään ei ole taloustilateenssa muuttunut, mutta valtuuston budjettikäsittelyssä kyllä oli havaittavissa se muutos, ettei sen enempää kokoomus kuin keskustakaan viitannut kriisikunnan leimaan tai uhkaan. Tämä johtunee siitä, että kiinteistöveroa laskettiin, joka lisää entisestäänkin valmiiksi alijäämäisenä valtuuston päätettäväksi tuodun budjetin miinustulosta. Talousjohtaja Soosalu on korostanut ylijäämäisen budjetin tekemistä, koska taseessa oleva vara alkaa olla syötynä. Erityisesti kasvukunnan tulisi huolehtia ylijäämästä, jolla voidaan hoitaan investointeja. Nyt hoidamme investointeja ja kunnan taloutta velkarahalla. Tämä on varsin outoa toimitaan oikeiston puolelta. Mutta kertoo karua kieltään siitä, että kunnallisvaalien läheisyys on alkanut jälleen vaikuttaa päätöksentekoon.

Vaalipolitikoinnista päästäisiin esimerkiksi sillä, että pitäisimme aidot talousarvioseminaarit, missä valtuustoryhmittäin neuvoteltaisiin budjetin kipukohdista. Neuvotteluissa tavoitteena on yleensä saada yhteisesti aikaan kaikkia tyydyttävä tulos. Kun asiat olisi etukäteen avoimesti ja selkeästi neuvoteltu, voitaisiin valtuuston kokouksessa ryhmäpuheenvuoroissa tuoda esiin, mikä on kenenkin puolueen mielestä budjetissa hyvää, minkä puolue yksin päättäen olisi tehnyt toisin. Ryhmäpuheenvuoroilla on siis tässäkin neuvottelumallissa merkitystä, koska niissä voi tuoda puolueiden omat painotukset esiin. Neuvottelumallissa säästyttäisiin kuitenkin siltä, että nyt hyviäkin ehdotuksia torpataan äänestyksissä sillä, että ne tulee väärältä puolelta, väärältä puolueelta. Kokonaisuus ei ole kenenkään hallinnassa, kun valtuustosalissa tuodaan uusia esityksiä pöytään.

Naapurikunnissa ja kunnissa ympäri Suomen on käytössä neuvottelumalli. Miksi ei siis Vihdissä? Olen tätä esittänyt jo kahtena edellisenä syksynä ja esitin taas. Valtuuston tehtävänä on kuntalaisten hyvinvoinnin turvaaminen, ei se, millaista kansalaisryhmää missäkin kokouksessa on eniten kuultu jonkin yksittäisen asian läpiviemiseksi ja näin niiden äänien turvaamiseksi joillekin puolueille.

Vastuullinen päättäjä tuntee vastuunsa siitä, ettei johdata kuntaa velkakierteeseen. Vastuullinen politiikka on johdonmukaista ja kuntalaisten hyvinvoinnin turvaavaa vahvaan kokonaisnäkemykseen pohjaavaa päätöksenteko. Yksittäiset irtopisteet eivät edistä yhteistä hyvää.

Hyvää oli Haimoon päiväkoti- ja kouluasioihin löytynyt yksimielisyys. Sitä ei vielä viime syksynä löytynyt, vaikka Vasemmistoliitto esitti Haimoon koulun ottamista investointilistalle. Nummelanharjun koulutilojen osalta sen sijaan valtuuston oikeistolainen enemmistö toimii perin oudosti: sisäilman ongelmat aiheuttavat koko ajan lisääntyviä oireita niin henkilökunnalle kuin oppilaillekin. Ja silti opetusta jatketaan ylipaineistetuissa tiloissa, eikä edes ponsitekstiä voitu päätökseen hyväksyä sen osalta, että opetukseen etsitään ensi syyslukukauden alkuun mennessä korvaavat tilat. 

Kuntalaisten kannattaa seurata, miten valtuutetut äänestävät, toimivat ja puhuvat. Puhuuko valtuutettusi samalla tavalla sinulle kadulla tavatessa kuin valtuustosalissa? Tai äänestääkö hän siten, kuin on luvannut? Harmittavan vähän kuntalaiset seuraavat valtuutettujen toimia.

Oikeiston mukaan Vihti ei ole enää kriisikunta! Mutta onko lapsiystävällinenkään kunta? Päätä sinä.

PS: pitämäni valtuustopuheet sanasta sanaan pääset lukemaan tästä linkistä