TUL:n kehittämisjohtaja

kahden lapsen äiti

vaimo

Vihti (Ojakkala)

 

 

 

 

Lapsuudessa puutarhanhoito oli minulle nurmikon leikkuuta (piha oli liian iso), kasvimaan kitkemistä (miksi ne rikkaruohot kasvoivat niin nopeasti) ja kukkapenkkien siistimistä. Tuo kotityönakki ei saanut haaveilemaan omasta puutarhasta. Nyt kuitenkin huomaan kevätiltojen ja vapaiden viikonloppujen harrastuksiin pesiytyneen myös puutarhatyöt. Edelleenkään en ole mikään hortonomi. Unohdan perennan tai kärhön nimen siinä vaiheessa, kun olen sen penkkiin iskenyt. Pensaan nimen sentään muistan. Se on angervo. Pihastamme tosin löytyy kolmea angervoa, joten siihen se kasvitietämys tyssää. Onkohan se yksi pensashanhikki?

 

Pihamme on selvästi liian iso, koska koko ajan olisi jotain tekemistä. Sekään ei auttanut vaikka mies laatoitti 27 trukkilavallista kivitavaraa pihaan. Sillä peittää vain noin 100 neliötä, jäljelle jää vielä yhdeksänkertainen pläntti.  Mieluummin mies olisi asfaltoinut koko tontin. Helppohoitoista nääs. Laatoitusurakassa ei varmastikaan auttanut se, että minä toimin työnjohtajana ja tulkitsin pikkusiskoni tekemää pihasuunnitelmaa. Muistaakseni mieheni tiedusteli pariinkin otteeseen, että ajattelimmeko me siskoni kanssa lainkaan, kuka tämä suunnitelman toteuttaa. Totta kai olimme sitä ajatelleet: tarjosimme fyysistä rasitusta siistiä sisätyötä tekevälle insinöörille.  

 

Jännää, miten sitä voi tykätä ihan oudoista pihatöistä. Minusta on mukava siistiä puita. Siis karsia oksia ja vähentää pusikkoa. Pihaltamme löytyy pari luonnonvaraista kulmausta. Onneksi en ensimmäisen kesän innostuksen puuskissani sentään karsinut kaikkia kirsikkapuita pihasta. Ne eivät sinä kesänä tehneet ainuttakaan marjaa ja osuivat kovasti viidakoituneena silmään aina kun istui ruokapöydässä. Toisena kesänämme saimme jo kivan sadon. Ja samalla huomasimme, että meillähän on kirsikkapuita!

 

Anoppi on pitänyt minut puutarhakirjoissa. Muistaisi vain lukea (opiskella) niitä. Ensimmäisen talven jälkeen tajusin avata yhden kirjan toukokuussa, kun jo maaliskuussa olisi ohjeiden mukaan pitänyt suojata muutamia pensaita ja kasveja. Eivät kuolleet kuitenkaan. Pihasuunnitelmaa tilatessani esitin yhden toiveen. Helppohoitoista olla pitää. Ei ole, tai no on, kun ei hoida oikein, vaan hoitaa helposti. Toistaiseksi kasvit ovat pärjänneet ja piha näyttää ihan kivalta. Varmaan ihan meidän (minun?) näköiseltä. Sitä kyllä ihmettelen, kun helppohoitoiseen pihaan saa kulumaan kaiken töiltä, luottamustoimilta, lasten ja kodin hoidolta liikenevän ylimääräisen ajan, niin miten totaalinen harrastus se vaativampihoitoinen puutarha olisikaan?

 

* * * * * * 

 

Mielipidekirjoitus Luoteis-Uusimaa-lehdessä 26.5.2010 ja Vihdin Uutisissa 27.5.2010

 

 

Enärannan päiväkodin 20-vuotisjuhla pidettiin päiväkodin pihalla kesäisissa tunnelmissa torstai-iltana auringon säteiden loistaessa kilpaa esiintyvien lasten kanssa. Päiväkodin taivalta on käyty nyt 20 vuotta. Oman lisänsä jokavuotiseen kevätjuhlaan toikin tämä vuosipäivä. Varhaiskasvatuspäällikkö Kirsti Lehikoinen toi tervehdystekstin päiväkodin ensimmäiseltä johtajalta. Lapsetkin kuuntelivat päiväkodin syntyhistoriaa ja kasvatuskumppanuuden kehittymistä. Moni ensimmäisen päiväkodin johtajan aikana itämään laitettu siemen on alkanut kasvaa upeasti luoden Enärannan päiväkodin oman hengen ja turvallisen kasvuympäristön lapsille.

 

20-vuotiaassa päiväkodissa eivät puitteet ole enää ihan nykyvaatimuksia täyttäviä, erityisesti pihan leikkivälineet ovat vanhentuneet. Päiväkodin asiakastyytyväisyyskyselyissäkin lähinnä ulkoleikkien varustuksiin ovat muuten toimintaan tyytyväiset vanhemmat kiinnittäneet huomiota. Tuskin päiväkotiin odotettiinkaan juhlavuoden kunniaksi uusia kiipeilytelineitä tai hiekkalaatikon reunoja, mutta kyllä kunnan mukaantuloa itse juhlaan olisi kuitenkin odottanut. Lasten ja henkilökunnan tarjoaman ihanan juhlaohjelman lisäksi päiväkodin vanhempainyhdistys tarjosi juhlakakun ja juomat. Mielestäni kunta olisi osoittanut arvostustaan niin päiväkodin tekemää kasvatustyötä kuin näitä pieniä lapsiakin kohtaan osallistumalla päiväkodin 20-vuotisjuhlan (pieniin) kustannuksiin. Vaikka rahalla ei juhlatunnelmaa ostetakaan, ja ilman rahaakin saadaan juhlia järjestttyä, jäi juhlan jälkikaikuna kuitenkin tämä kunnan asennoituminen juhlivaan päiväkotiin ihmetyttämään. Nythän juhlan osaltaan ”tarjosivat” lasten vanhemmat. Vanh  empainyhdistyksen varainkeruutyölle kyllä kohteita riittää. 

 

Kiitos päiväkodin koko porukalle kevätjuhlasta. Juhlan tunnelmia on ikuistettu moneen videokameraan, valokuvaan ja sydämeen.

 

Sari Virta

 

* * * * * * * * * * * * *

Mielipidekirjoitus Luoteis-Uusimaa-lehdessä 18.12.2009

 

 

Molemmat paikallislehdet ovat uutisoineet maanantaisen (14.12.) budjettivaltuuston päätöksistä. Lopputuloksena saimme vuodelle 2010 alijäämäisen ja kuntalaisten kannalta vahingollisen budjetin. Vallan avaimet tässä kunnassa ovat kokoomuksella ja keskustalla, joilla on määräenemmistö niin valtuustossa kuin kunnanhallituksessakin. Oikea puoli on koko syksyn jyrissyt ensi vuoden taloustilanteesta, mutta silti varsinaisten säästöesitysten tekeminen jäi luvattoman myöhäiseen vaiheeseen. Lisäksi oikeisto jyräsi marraskuun valtuustossa kunnanjohtajan esittämän ja vasemmiston kannattaman tuloveroprosentin noston. Veroprosentin nostolla olisi kassaan saatu 3 miljoonaa euroa ja elintärkeitä palveluja turvattua. Myöskään vaarallisiin ja vahingollisiin henkilöstösäästöihin ei olisi tarvinnut mennä. Oikeiston kummallinen ja taitamaton vastuunkanto tuli esiin budjettivaltuustossa, mihin tuotiin viime hetkillä henkilöstösäästöesitys uudessa muodossa, vaikka kunnanhallituksessa samat henkilöt olivat vain viikkoa kahta a   ikaisemmin päättäneet rajusta henkilöstösäästöstä (30 henkilötyövuotta).

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ilmoitti jo veroprosenttia päätettäessä marraskuun kokouksessa, ettemme hyväksy henkilöstöön kohdistuvia säästöjä. Ei ole oikeudenmukaista, että kunnan palveluista huolehtiva, jo äärirajoilla työskentelevä henkilöstö laitetaan luopumaan lomarahoistaan tai palkastaan. Irtisanomisia emme myöskään hyväksy. Henkilöstösäästöt vaikuttavat palveluiden laatuun ja tietävät jopa palvelujen lakkautuksia. Lisäksi lapset laitetaan säästöjen sijaiskärsijöiksi mm. opettajien sijaiskiellolla. 

Oli äärimmäisen ikävää, että oikeistovaltuutetut äänestivät SDP:n tekemää ponsiesitystä vastaan, missä vaadittiin, että nyt kohdistamaton ja epäselvä henkilöstösäästöpäätös (30 henkilötyövuoden säästö vuosien 2010-2012 aikana) tuodaan vuoden 2010 osalta valtuuston päätettäväksi. Tämän päätösvallan kokoomuslaiset ja keskustalaiset valtuutetut riisuivat valtuustolta! Käsittämätöntä. Ovatko kuntalaiset todella äänestäneet valtuutetut näin hoitamaan yhteisiä asioita = riisumaan valtaa itseltään valtuustolta? Kunnan työntekijät saivat ikävän joululahjan, kun joutuvat joulun yli ensimmäiseen kunnanhallituksen kokoukseen jännittämään, mitä henkilöstösäästöjä se tekee vuoden 2010 osalta? Henkilöstöä vaaditaan myös 910 000 euron vapaaehtoisiin säästöihin ensi vuoden aikana.

 

 

Vihti-lisä on ei-lakisääteinen kunnan maksama kotihoidontuki lapsiperheille, jos perheen alle 2-vuotiasta lasta hoidetaan kotona. Kunnanjohtaja esitti Vihti-lisän lakkauttamista 1.3.2010 alkaen.. Tämä olisi tiennyt 570 000 euron säästöjä. Vasemmistoliitto olisi ollut tähän valmis, mutta kannatti lopulta SDP:n ja Vihreiden esitystä Vihti-lisän muuttamisesta tulosidonnaiseksi. Summalla olisi kuitenkin voitu ostaa enemmän palveluja Karviaiselta, mistä nyt puolestaan jouduttiin säästämään 500 000 euroa. Vihti-lisä on siinä mielessä kallis ratkaisu, että se hyödyttää alle 300 lasta. Sen sijaan Karviaisen säästöt ja leikkaukset vaikuttavat kaikkiin lapsiperheisiin, työssäkäyviin ja ikäihmisiin. Vihti ostaa Nummi-Pusulaan ja Karkkilaan verrattuna huonommin palveluja Karviaiselta esimerkiksi lapsiperheille. Vihti ei tarjoa uuden neuvola-asetuksen mukaisia palveluja lapsille. Vihdissä ei ole asetuksen mukaisia laajoja neuvolatarkastuksia 4 ja 18 kuukauden ikäisille vauvoille. Kaikki lasten vastaanottoajat ovat aj   allisesti lyhyempiä ja sisällöllisesti niukempia kuin pitäisi. Myöskään 4-6 viikon ikäisen vauvan lääkärin tarkastuksia ei ole.

Kouluterveydenhuollossa määräaikaistarkastukset ovat vain joka toinen vuosi, vaikka pitäisi olla joka vuosi. Ekaluokkalaisille ei ole lääkärintarkastusta. Opiskelijaterveydenhuollossa ei tarjota lääkärintarkastusta lainkaan. Näin ”hyvin” Vihti siis ostaa Karviaiselta palveluja lapsille ja nuorille.

Nämä heikennykset ovat Vihdin kunnan ja Karviaisen välisessä vuosisopimuksessa jo sisällä ja päälle säästettiin vielä 500 000 euroa Karviaisen eri-ikäisten ihmisten palveluista.

Missä on siis oikeudenmukaisuus tarjota kaikille kuntalaisille peruspalveluja? Millä logiikalla oikeisto karsii rajusti kaikkien kuntalaisten lakisääteisiä palveluja ja säilyttää ei-lakisääteisiä? Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä nyt säästettiin väärissä paikoissa!

 

Sari Virta

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän pj

 

* * * * * * * * * * * * * * * * *

Mielipidekirjoitus Luoteis-Uusimaa-lehdessä 27.11.2009

 

 

Yli puolet Suomen kunnista (181) nostaa veroprosenttiaan ensi vuodelle. Veroprosentin korottamisen lisäksi kunnissa joudutaan tekemään kipeitä säästöpäätöksiä. Näistä kunnista huomattava osa on oikeistojohtoisia. Vihdissä oikeistovetoinen valtuusto äänesti toisin: kunnanjohtajan veroprosenttikorotus kumottiin viime valtuustossa.  Joulukuussa Vihdin valtuusto joutuu mahdottoman tehtävän eteen, kun se joutuu etsimään säästöjä yli kahdeksan miljoonan euron edestä. 

Hallintokunnat ovat jo nyt joutuneet tiukalla seulalla käymään menoja läpi ja löytäneet osin pieniäkin säästökohteita.  Näillä ei kunnan vuosikatetta hoideta tasapainoon, vaan tarvitaan suurempia säästökohteita. Näitä säästökohteita ei oikeisto kuitenkaan ole vieläkään tuonut neuvoteltavaksi.  Päätösvaltaa siis käytetään, mutta missä on vastuu kuntalaisten hyvinvoinnista?

Kokoomus ja Keskusta esittänevät säästökohteiksi muun muassa kunnan henkilöstön irtisanomisia ja lomautuksia. Tämä tietää väistämättä palvelujen alasajoa esimerkiksi sulkemalla joitakin yksiköitä.

SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät ovat lähteneet siitä, että kuntalaisten hyvinvointi ja peruspalvelut turvataan tässä vakavassa taloustilanteessa useammalla keinolla, joihin yhtenä olisi kuulunut veroprosentin korotus. 

Miksi niin hanakasti lokakuun valtuustossa hyväksytettiin kunnan strategia, kun heti seuraavissa kokouksissa toimitaan jo kunnan arvojen vastaisesti? Vai miten päätöksenteossa ja toiminnassa toteutuvat arvot asiakaslähtöisyys, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus, avoimuus ja yhteisöllisyys? Aavistettavilla ja tiedossa olevilla päätösesityksillä murennetaan palveluja sekä vahingoitetaan kunnan heikompiosaisia ja luodaan lapsille turvatonta tulevaisuutta. 

 

Anu Rajajärvi (sd.)

Heidi Sume-Hänninen (vihr.)

Sari Virta (vas.)

 

***************************

 

TUL-lehden 6/2009 kolumni, julkaistu 9.10.

 

 

Olen kertaalleen tällä palstalla ihaillut irlantilaista tapaa kannustaa kotijoukkuettaan (jalkapallo). Koko perhe lähtee kisakatsomoon jo tunteja ennen ottelua fanipaidat ja -kaulahuivit päällä ja erilaiset muut kannustusvälineet mukana. Tapahtuma on mitä sosiaalisin ja mitä yhteisöllisin: koko perhettä yhdistävä, koko kylää tai kaupunkia yhdistävä.

Suomalaisen huippu-urheilun strategiatyöryhmän puheenjohtaja Risto Nieminen ravisutteli järjestöpäivien osallistujia syyskuun lopussa ihmettelemällä, miten suomalainen kannustaa vain menestyjiä. Jääkiekon viime vuoden Suomen mestari oli hävinnyt tämän kauden neljä ensimmäistä matsiaan ja se näkyi heti katsojaluvuissa. Mitä ihmettä? Kun vertaa viimekeväisen sarjan loppuviikkoja, niin Jyväskylässä hehkutettiin joukkueen menestystä ja kannustajia riitti. Olemmeko todella kansa, joka jaksaa kannustaa vain menestyjiä? Mielestäni tällöin ei olla kyllä todellista urheilukansaa lainkaan. Nieminen kertoi myös kuvaavan esimerkin Vallu Konosen huippusuorituksesta. Ollessaan MM-kisassa sijaluvun 10 paikkeilla, kadun reunasta huudettiin ”Hyvä Vallu!”. Mutta mentyään kärkeen ykköseksi, huuto kuuluikin ”Hyvä Suomi”.

Pitäisikö jotain muuttaa tässä nykyisessä kannustus- ja katsomokulttuurissa? Jos tarkemmin ajatellaan, meillä tuotteistetaan ja kehitetään huippu-urheilutapahtumia vain aikuisviihteeksi. Tarjolla on ”virvoketelttaa” ja VIP-tilaa. Myydään yrityslippuja ja aitiopaikkoja. Mitä tarjotaan perheille? Myöhäiseen ilta-aikaan (= parasta TV:n katseluaikaa) sijoitetut pelit eivät ole houkutteleva tilaisuus lapsiperheen lähteä matsiin. Miksi ottelut pelataan edelleen iltaisin, vaikka perinteinen televisiointi on jo murtunut mainos- tai maksukanaville jopa?

Olin lasteni kanssa kesän alussa seuraamassa Vihdin Pallon naisten ykköspesiksen avausottelua Haminaa vastaan. Kuusi- ja kolmevuotias jälkikasvuni seurasi peliä mielenkiinnolla ja molemmat saivat samalla sääntöopetusta ja hyvää oppimisen mallia, mitä omalla kotipihalla harjoitettiin seuraavina päivinä. Pelitapahtuman kiinnostavuutta lisäsi tietysti grillimakkaran syönti ja nälkätilan jatkuessa päälle ostetut mehu ja pulla. Olosuhteet pesäpallo-ottelussa mahdollistavat hyvin koko perheen osallistumisen. Ottelusta jäi mietityttämään lippujen hinnoittelu. Erikseen oli aikuisten ja lasten liput. Koko perheen faniharrastamista voitaisiin edistää myös tarjoamalla lippuvalikoimaan perhelippuvaihtoehto.

 

************************

 

 

Vihdin Uutiset-lehdessä to 3.9. julkaistu kirjoitukseni:

 

 

Koulun alkaminen toi keskustelun keskiöön taas koulukuljetukset. Vihti on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ”kuljetuskunta”. Kuljetuskustannukset haukkaavat myös (liian) ison osan koulupuolen budjetista. Haja-asutusalueiden koulumatkoista on jälleen listattu vaaralliset tieosuudet. Niitä on ihan liikaa.

Kevyen liikenteen väylien puuttuminen hankaloittaa liikkumista Vihdissä. Kunnollisen ja kattavan väylästön rakentaminen säästäisi koulukuljetuksissa sekä kunnan kassasta että huoltajien pussista. Kevyen liikenteen väylät lisäisivät koululaisten luontaista liikkumista niin koulu- kuin harrastusmatkoillakin. Kevyen liikenteen väylät palvelevat kaikkia kuntalaisia. Ne ovat mitä parhaimpia liikkumisväyliä ja käytetyin liikuntapaikka Suomessa. 

Itse juoksen välillä Ojakkalantietä Nummelaan päin. Pyörätie on ahkerassa liikkujien käytössä: juoksijoita, kävelijöitä, rullaluistelijoita, pyöräilijöitä riittää hyvin valaistulla alueella ympäri vuoden. Ojakkalassakin on silti vaarallisia tieosuuksia, joissa ilman suojapeltiä liikkuvan on aina osattava varoa peltisiä liikkujia ja tarvittaessa hypätä ojan puolelle huonon liikennekäyttäytyjän edestä. 

Ympäristövastuukin velvoittaa meitä huolehtimaan kattavan vähäpäästöisen liikkumisen edellytyksistä. Kevyen liikenteen väylät tulee olla kunnan suunnitelmissa keskeisellä sijalla.

 

Sari Virta

 

*********************

 

Luoteis-Uusimaa-lehdessä ke 12.8. Vaalipuheita-palstalla julkaistu kirjoitukseni:

 

 Kunnalle laissa säädettyjä tehtäviä yhdistää yksi tärkeä seikka: kuntalaisten hyvinvoinnin turvaaminen. Ilman asukkaitaan kunta ei ole mitään. Uusintavaalit käydään Vihdissä muuttuneessa tilanteessa vajaan vuoden takaiseen vaalisyksyyn verrattuna.  

Perustehtäväänsä kunta toteuttaa pääosin verovaroin. Julkiset peruspalvelut turvataan. Heikossa taloustilanteessa tai verotulojen vähentyessä lakisääteisten peruspalvelujen hoitaminen vaatii taitoa. Nykyisen valtuuston kokouspuheenvuoroissa on yksi toisensa jälkeen korostettu kunnan vastuullista talouspolitiikkaa. Talous on tärkeä, mutta asukas eli vihtiläinen on kuitenkin tärkein. Vihtiläisiä varten kunta on olemassa ja vihtiläisten hyvinvoinnin eteen valtuusto tekee töitä.

Kun karsitaan tai tingitään palveluista, tulisi aina pohtia päätösten vaikutukset eri ikäryhmiin. Työelämässä oleva aikuisväestö saa terveyspalvelunsa pääosin työterveyshuollon kautta. Työssä käyvät aikuiset ovat aktiivista väestöä, joka muutenkin pärjää palveluiden kurjistuessa. Kärsijöiksi leikkauksissa ja säästöissä joutuvat siis väistämättä yleensä lapset, nuoret, työttömät, vanhukset. Kunnan tulisi huolehtia tasavertainen palvelujen saanti kaikille kuntalaisilleen. Tämä on haastava tehtävä jo yksinomaan ”eriarvoisten” asuinalueiden takia. 

Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on aikoinaan rakennettu loistavasti. On äitiysneuvola -ja lastenneuvolapalvelut. Koululaiset saavat terveyspalvelunsa koulusta, siis sieltä, missä koko ikäluokka on yhtä aikaa saavutettavissa. Valitettavasti edellisen laman seurauksena kouluterveydenhuoltoa on vuosien mittaan karsittu, eikä se nykyisellään enää palvele tarkoitustaan. Terveydenhuollon ennaltaehkäisevä puoli toteutuu huonosti nykyisillä resursseilla. Lapsi ja nuori hakisi paremmin ja riittävän ajoissa apua mahdollisiin ongelmiinsa, jos palvelut olisivat lähellä (koulussa) ja helposti saavutettavissa (ilman pitkiä ajanvarauksia). Kouluterveydenhoitajan lisäksi myös muita ennaltaehkäiseviä palveluja tarjotaan riittämättömästi, kuten koulupsykologeja ja kuraattoreita. Ennaltaehkäisevä toiminta olisi moninkertaisesti edullisempaa kuin jälkihoito eli viime kädessä turvautuminen erikoissairaanhoitoon tai nuoren syrjäytyminen. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa!

 

 Saimme kevään valtuustossa jotain lapsiin kohdistuvia alkavalle lukuvuodelle esitettyjä säästöjä torpattua. Tästä huolimatta luokkakoot myös Vihdissä kasvavat. Esimerkiksi Ojakkalan koulussa aiemmin 13 ja 17 oppilaan ryhmät ovat tänä syksynä yksi ryhmä. Suuri ryhmäkoko ei palvele ketään: ei hyvää, ei heikompaa oppilasta, eikä opettajaa. On hyödytöntä verrata kymmenien vuosien takaista suomalaista koulumaailmaa, missä opiskeltiin suurissa ryhmissä. Tämän päivän lapset ja nuoret elävät erilaisessa maailmassa kuin nykypäivän keski-ikäiset ovat eläneet. Jatkuva tehokkuuden tavoittelu ja sähköiseksi muuttunut (viestintä) maailma on muuttanut perhe-elämää levottomammaksi. Nykyisin lapset eivät samalla tavalla kunnioita (tai pelkää) aikuisia ja auktoriteetteja kuin ennen. Opettaja sai ennen rauhassa opettaa, isossakaan ryhmässä ei ollut järjestyshäiriöitä. Tänä päivänä opettajalta voi suurin aika mennä tuntirauhan aikaansaamiseen. Koulu voi jollekin lapselle olla päivän vakain ja turvallisin paikka. Vihdi            ssäkin on aivan liikaa lasten huostaanottoja, jotka kertovat karua kieltään siitä, missä tämän päivän perheissä mennään. Yhteiskunnan tulisi turvata kaikin mahdollisin keinoin kasvavan lapsen elämää kohti aikuisuutta. Varhainen puuttuminen on avainasemassa niin monessa tilanteessa. 

Olen mukana Vihdin, Karkkilan ja Nummi-Pusulan yhteisessä lasten hyvinvointisuunnitelman työryhmässä. Työn on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2010. Työ tulee olemaan yhteenveto siitä, mistä koostuu lasten hyvinvoinnin turvaaminen tämän päivän Vihdissä (ja Karkkilassa + Nummi-Pusulassa) ja mihin ja miten tulevaisuudessa tulisi suunnata resurssit lastensuojelussa. Tämä on arvokasta työtä Vihdin ja samalla koko Suomen tulevaisuuden eteen.  

Samalla tavalla ikäihmisten hyvinvointi edellyttää kunnalta tietoista vanhuspolitiikkaa. Vihdissä tulisi kehittää myös vanhuspoliittista strategiatyötä, missä huomioidaan niin ennaltaehkäisevät kuin kuntouttavatkin toimet, sekä ikäihmisten hoidon ja palvelujen laatu. Näihin suunnitelmiin voidaan ottaa mukaan rakentavassa ja välittävässä yhteishengessä kunnan eri järjestöt, jotka tekevät vapaaehtoispohjalta tärkeää hyvinvointityötä koko ajan eri ikäisten kuntalaisten parhaaksi.

 

Sari Virta

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja