TUL:n kehittämisjohtaja

kahden lapsen äiti

vaimo

Vihti (Ojakkala)

 

 

LIEDON LUJA 60V.

29.5.2010

 

 

Luja on nyt aktiivinen kuusikymppinen. Seura on koko olemassaolonsa ajan ollut kehityksen kärjessä, mukana kuntalaisten liikuttamisen trendeissä ja huippu-urheilutoiminnassa. Vaikka menneiden vuosikymmenten tapaan huippu-urheilijoita ei seuran riveistä enää samalla tavalla nousekaan, tekee seura jopa entistä tärkeämpää ja merkittävämpää työtä kuntalaisten monipuolisena liikuttajana. Lasten ja nuorten liikunnan eteen tehtävän työn arvoa ei voi rahassa mitata silloin, kun kasvatamme uutta sukupolvea liikunnalliseen elämäntapaan. Lujassa liikut iloisessa seurassa - olet sitten nuorempi tai vanhempi. 

 

Varmasti moni meistä muistaa kymmenen vuoden takaisista juhlista seuran omalla porukalla toteutetun ohjelmasisällön. Liikuntaesityksien lisäksi Lujan juhlissa on aina ollut musiikkia ja huumoria. Tämä on seuran rikkaus: luoda omalla porukalla monipuolisesti katettu juhla. Emmekä joudu tältä osin pettymään näissäkään juhlissa. Kiitos jo tässä vaiheessa seuralle upeista esityksistä ja juhlajärjestelyistä. 

 

Seura ei tule toimeen ilman aktiivisia ihmisiä. On helppoa seuran jäsenenä osallistua ohjattuun liikuntaan, käydä jumpassa tai juoksemassa. Tai tuoda oma lapsensa liikkumaan.  Kuinka moni seurajäsenistä tosiasiassa tietää, mitä kaikkea seurajohdossa tai eri jaostoissa tehdäänkään, jotta lietolaisille ja seuran jäsenille mahdollistetaan ohjattua liikuntaa, kilpailuja, kisamatkoja, leirejä?

Taustalla ja takana on lukematon määrä erilaista touhua ja tekemistä: kymmeniä puheluja, satoja sähköposteja, useita kokouksia, monia esityslistoja ja pöytäkirjoja, kirjoittamista, suunnittelua, nettisivujen päivittämistä, kantamista, rakentamista ja purkamista, harjoitusten ja treenien suunnittelua, ohjaajien värväämistä, ihmisille puhumista, houkuttelemista...lista on loputon. Puurtamisen eteen tehtäviä tunteja ei lasketa. Mutta ehkä ”vähän vähemmän juhannuksena soitellaan”, kuten eräs vapaaehtoinen on kuvannut seuratyön arkea.

Kaikkea tätä aktiiviset Lujan toimijat tekevät siitä ilosta, että näkevät osallistujien liikunnan ilon ja riemun. Osallistuminen tekee meille kaikille hyvää. Liikunta tuottaa hyvän kunnon lisäksi myös hyvän mielen - siis kokonaisvaltaista hyvinvointia.

 

Hyvä kuulijat, 

 

Tämän päivän urheiluseuratoiminnassa ei kuitenkaan riitä, että puurtaa aktiivisesti toiminnan mahdollistamiseksi. Tarvitaan vielä enemmän. Tarvitaan visioita ja strategoita, tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Tarvitaan näkemystä ja mukana oloa erilaisissa kattojärjestöissä ja liitoissa. Tarvitaan halua ja tahtoa vastata vaativiin haasteisiin, jota niin lainsäädäntö kuin yhteiset ohjelmakirjatkin asettavat. Onnistunut strategia on läsnä järjestön arjessa, sen havainnoissa, päätöksissä ja valinnoissa. Strategia on tapa toimia!

 

Strategiatyö ei ole uutta - sanana ehkä - mutta ei toimintana. Jo Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelija pohti tätä kaukoajattelua: ”Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvoille suotu, joilla sitä on niin pitäkööt hyvänään!” 

Havukka-ahon ajattelija vielä jatkoi: ”Mutta tässä asiassa on kaksi pahaa vikaa: Asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka osaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää...” 

Näinhän se toki toimii normaalissa seura-arjessakin ja missä tahansa organisaatiossa; aina ei asiat toteudu tavoitteiden mukaisesti. Se meille kaikille kuitenkin inhimillisesti ottaen sallittakoon.

 

Hyvä liikuntaväki, 

 

Suomen Työväen Urheiluliiton 27. liittokokouksessa viime viikonloppuna hyväksyttiin TUL:n ensimmäinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma. Ohjelmakirjan tavoitteena on herättää keskustelua tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa ja ohjata toimintaa sekä päätöksentekoa myös seuratasolla. Ohjelma osoittaa selkeät linjaukset ja tavoitteet sukupuolten ja eri ikäryhmien väliseen tasa-arvoon, taloudelliseen tasa-arvoon, erityisryhmien ja seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoon sekä monikulttuurisuuden tukemiseen. TUL:n toiminnassa ja arvopohjassa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on kautta historian tunnustettu laajasti ymmärrettynä. TUL kuitenkin tarvitsee ohjelmaa, koska yhteiskunnan muutokset ovat niin nopeita ja niihin on reagoitava. Tässä nopeassa ja reagointiin vaativassa yhteiskunnassa myös seura elää arkeaan. 

 

Seuratoiminnan lähiajan haasteena on aktiivien ikääntyminen ja toisaalta aktiiviselle ja hyväkuntoiselle eläköityvälle väestönosalle sopivien palvelujen tarjoaminen. Elämme informaatioyhteiskunnassa, joka jatkaa kasvuaan. Yksilöllisyys ja elämyksellisyys kulkevat punaisena lankana ihmisten toiminnassa. Tulevaisuuden ihminen kuuluneekin moniin  uusheimoihin. Kokeillaan sitä ja tätä, eikä haluta sitoutua jäsenyyksiin. Liikuntaharrastuksille löytyy jo nyt kilpailijoita virtuaalimaailmasta. Tulevaisuuden entistä verkottuneemman yhteiskunnan kilpailijoita voimme vain kuvitella.  

Näitä toimintaympäristön muutoksia seuran on kuitenkin herkällä korvalla ja tarkalla silmällä seurattava.

 

Arvoisa seuraväki, 

 

Tuorein kansallinen liikuntatutkimus vahvistaa, että suomalaiset ovat liikkuvaa kansaa. Miksi meillä siitä huolimatta on yhä enemmän ylipainoisia lapsia, huonokuntoisia nuoria ja uupuneita aikuisia? 

Me aikuiset olemme sortuneet siihen, että liikutamme lapsia liikkumaan. Lapsia kuskataan arki-iltaisin treeneihin ja viikonloppuisin kisa- ja turnausmatkoille. Monissa lajeissa liikkuminen on treenien aikanakin vähäistä. Pahin esimerkki tästä lienee jääkiekosta, missä 1,5 tunnin jääharjoitusajalla voi varsinainen liikunta jäädä vain kahdeksan minuuttiin! 

 

Minne me olemme kadottaneet luontaisen liikkumisen, arkiliikunnan? Voimmeko me aikuiset tehdä asialle jotakin? Varmasti paljonkin. Tarjoamalla lapsille ja nuorille monipuolisia - ei siis yhteen lajiin tiukasti sidottuja - liikuntakerhoja. Järjestämällä lähiliikuntaa asuinalueille, jolloin vanhempien kuljettamisia treeneihin ei tarvita. Tämä malli suosii myös ekologisempaa jalanjälkeä. Voimme mennä vaikka niin pitkälle, että järjestämme taloyhtiöiden pihalla ohjattua liikuntaa, kun lapset eivät enää osaa perinteisiä piha- tai ulkoleikkejäkään. 

 

Seuratyö on suomalaisen liikuntakulttuurin kehto. Ilman seuratyötä ei ole huippu-urheiluakaan. Risto Niemisen johtama huippu-urheilun työryhmä löysi kehittämistä nykyisessä suomalaisessa urheilujärjestelmässä ja huippu-urheilun tuloksellisessa kehittämisessä. Suomalaisia huippu-urheilun kansallissankareita - olympiavoittajia ja maailmanmestareita - ei synny yksinomaan huippu-urheiluun satsaamalla tai ainoastaan huippu-urheilua kehittämällä. Tulevat huippu-urheilijat kasvavat seuratasolta kansainvälisille kilpakentille. 

Tänne seuratasolle lasten ja nuorten liikuntaan tulee osoittaa yhä enemmän resursseja, mutta ei vain silloin, kun halutaan huippu-urheilumenestystä. Seuroissa tehtävä työ ei ole ainoastaan lasten ja nuorten ohjaamista sekä valmentamista. Ohjattu liikunta on myös syrjäytymisen ehkäisemistä sekä hyvän harrastuksen tarjoamista. Lasten ja nuorten liikuttamisessa on kyse myös terveyden edistämisestä. 

Kuntapäättäjien tulisi talousahdingosta huolimatta nähdä kauaskantoisesti tämän taloudellisesti vaikean vaiheen yli ja jatkaa liikuntaseurojen tukemista ja kuntalaisten liikuntamahdollisuuksien lisäämistä. On lyhytnäköistä periä lasten ja nuorten liikuntatilavuoroista käyttömaksuja. Seurat joutuvat nostamaan omia jäsen- ja kausimaksujaan korkeiden käyttömaksujen rahoittamiseksi ja näin kunta omilla toimillaan lisää asukkaittensa taloudellista epätasa-arvoa. 

TUL:n toiminnan tavoitteena on, ettei kukaan saa syrjäytyä liikunnasta. Tämänkin takia viime viikonvaihteessa liittokokouksessa hyväksyttyä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma-asiakirjaa tarvitaan. TUL:ssa on aina arvostettu liikunnan parissa tehtävää arvokasta kasvatustyötä. Kasvatustyö ei ole kadonnut minnekään. Voisi jopa väittää, että tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa vasta onkin tärkeää oivaltaa kasvattaminen liikunta- ja urheiluseurojen keskeisimmäksi tehtäväksi. 

 

Suomen Liikunta ja Urheilu SLU hyväksyi kevätkokouksessaan suomalaisen liikunnan ja urheilun vision vuodelle 2020. Se kuuluu: ”Olemme maailman liikkuvin urheilukansa - 2020”. Tähän tavoitteeseen suomalaiset liikuntajärjestöt ovat sitoutuneet, myös TUL. Tämän suomalaisen liikuntastrategian ajatuksena on, että liikunta ja urheilu on elämäntapa ja erityisesti liikkuminen on keskeinen osa lapsuutta ja nuoruutta. Liikunta ja urheilu nähdään myös merkittävimpinä hyvinvoinnin edistäjinä. 

 

Liedon Luja on osa tätä tavoitteeseen kulkevaa ketjua. Luja on omalta osaltaan toteuttanut monipuolisen toimintansa puitteissa onnistuneesti mainitsemaani        tullilaista kasvatutehtävää, joka sisältyy myös liikunnan visioon 2020: Lujalaisen seuratoiminnan parissa eri-ikäiset ovat saaneet kokea liikunnan iloa ja riemua, kilpailujännitystä, mukavia kisareissuja, hienoja leirikokemuksia ja erilaisia kulttuurielämyksiä. Sanontaa ”koko kylä kasvattaa mukaellen” Lujassa koko seura kasvattaa.

 

Haluan vielä lopuksi toivottaa sydämellisesti onnea 60-vuotiaalle vireälle ja monipuolisesti verkottuneelle seuralle niin Suomen Työväen Urheiluliiton puolesta kuin omasta puolestanikin. 

 

* * * * * * * * *

 

VAPPU 1.5.2010

puhe Nummelan torilla Vihdissä

 

 

Ilahduttavaa, että vappu saa vihtiläisiä liikkeelle Nummelan torille, vaikka siihen onki vielä matkaa, että tori olisi aivan täynnä. 

 

Voisi sanoa, että elämme mielenkiintoisia aikoja, samalla myös osin turvattomiakin aikoja. Vielä viime viikolla Suomi oli ison tuhkapilven saartamana. Luonnonvoimat näyttävät aika-ajoin voimaansa eri puolilla maailmaa. Turvattomuutta on myös ihan suomalaisittain aiheutettuna. Viime viikkoina olemme saaneet seurata usean työtaistelun etenemistä.

 

Osittain edelleenkin käynnissä oleva sopimuskierros on osoittautunut erittäin haastavaksi. Suomen hallituksen ja työnantajien vuoksi keskitetyn sopimuskierroksen sijaan käydään neuvottelut liittotasolla ja se on näkynyt suomalaisten arjessa. On surullista, miten epäkunnioittavaa työnantajapuolen toimet ovat. Työntekijää ei arvosteta, rikkureita värvätään töihin ja lakko-oikeutta halutaan rajoittaa. Ammattiliittoja jopa moititaan vastuuttomuudesta, kun ei ole lähdetty ”oikeiston” paljon puhumiin talkoisiin tällaisena taloudellisena aikana. Näissä talkoissa oikeisto tarkoittaa sitä, ettei saisi lakkotoimin hidastaa Suomen talouskasvua. 

Missä se talkoohengen huutelu oli silloin, kun työnantajapuoli, huom! siis nimenomaan työnantajapuoli asetti työsulun paperitehtaiden työntekijöille ja tehtaat seisoivat peräti kuusi viikkoa. Ei silloin asetettu työtaistelutoimia kyseenalaisiksi, ei silloin moitittu työnantajapuolta maan talouskasvun hidastamisesta. Kaiken huippu on se, että yhä tuosta vuosien takaisesta työtaistelusta puhuttaessa useat suomalaiset mieltävät sen olleen työntekijäpuolen lakko. Asiat menevät siis suloisesti sekaisin.

 

Työntekijä tuntee itsensä tosi pieneksi näissä isojen herrojen neuvotteluissa. Onko taloudellinen taantuma tosiaankin antanut työnantajapuolelle oikeutuksen pitää työntekijöitään pelon ja turvattomuuden alla esittämällä heikennyksiä jo saavutettuihin työoloihin tai etuihin? 

Suomen Elintarviketyöläisten liiton lakko ja lakkovaroitukset sekä vastaavasti työnantajaleirin asettama työsulku ja sen nopea peruminen tai lyhentäminen ovat tarjonneet meille vapun viettäjille suoranaisen jännitysnäytelmän. Jännitysnäytelmästä paistaa pahasti läpi työläisen kyykyttäminen. Elintarviketyönantajat ”pelottelevat” jokaisessa haastattelussa, kuinka työntekijä häviää tässä työtaistelussa lomarahojaan ja kuinka työntekijä menettää ansioitaan lakkojen aikana. Työtaistelussa on kuitenkin kyse paljon suuremmasta eli tulevista ansioista aina eläkekertymään asti.

 

 

Suomessa koettiin viime vuonna yksi taloushistorian pahimmista pudotuksista. Työn loppuminen tai väheneminen ei näy kaikilta osin vielä tilastoissa työttömyyslukuina, sillä osa on lomautettuna, osa siirtynyt opiskelemaan, eläkkeelle tai hoitaa kotona lapsiaan. Osa lomautuksista tulee purkautumaan työttömyydeksi kevään aikana ja näillä näkymin työllisyys heikkenee aina syksyyn saakka. En todellakaan haluaisi näitä synkkiä kuvia maalailla, mutta tosiasiat on tunnustettava, koska näillä on seurauksensa meidän kaikkien suomalaisten hyvinvointiin, myös vihtiläisten.

 

 

Hallitus vaatii kansalaisia käyttämään ostovoimaansa, ettei talous pysähdy tai taannu entisestään. Suomi on hoitanut laman torjuntaa maailman oikeistolaisimman politiikan keinoin. Työllisyyspolitiikassa Suomi on ollut kaikkein haluttomin lisäämään aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja. OECD:n (eli rikkaiden maiden talousjärjestön) raportin mukaan Suomessa on laiminlyöty aktiivinen työvoimapolitiikka lähes täydellisesti. Valitettavasti tämä ei heijastu vain jo olemassa oleviin pitkäaikaistyöttömiin, vaan myös nuorisotyöttömyyteen. SAK on vaatinut, että työvoimapolitiikan määrärahoja tulee lisätä 100 miljoonalla eurolla. 

 

 

Päättäjien vastuulla on Suomen tulevaisuus. Laman aikana on erittäin lyhytnäköistä turvautua väärillä keinoilla huolehtimaan tulevaisuudesta. Aktiivisessa työiässä olevien aikuisten lisäksi lasten ja nuorten asiat, lasten ja nuorten tulevaisuus tulee olla niin päättäjillä kirkkaana mielessä.  

Nuorisotyöttömyyden kasvua on ehkäistävä aktiivisin keinoin. Syrjäytyneeseen nuoreen meillä ei ole varaa. Nuorille on taattava opiskelupaikka peruskoulun jälkeen. Täällä Vihdissä se tarkoittaa sitä, että kymppiluokka on oltava todellinen vaihtoehto peruskoulun yhdeksännen päättäville nuorille. Myös työpajatoiminta on palautettava kuntaan. Meillä ei ole aitoja vaihtoehtoja peruskoulunsa päättäville tai syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Tähän on tartuttava heti.

 

Valtakunnan tasolla ammatillisten opintojen keskeyttämiseen on löydettävä ratkaisuja. Lisäämällä lähiopetusta, opintojen ohjausta ja muita tukitoimia saadaan nuori saattamaan aloittamansa opinnot loppuun ja siirtymään työelämään. Ammattiin valmistuvia nuoria tulee takuutyöllistää: kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen nuori työllistetään palkkatukea käyttäen. 

Nuorten tukeminen on tahtoasia. Sen kuuluisi olla kaikilla päätöksentekotasoilla itsestään selvä asia, koska syrjäytymisen kallis hinta meillä on tiedossa.

 

 

Hallituksen verolinjaukset ovat olleet uskomattomia. Veronalennuksia on toteutettu jopa hallitusohjelmassa sovittua enemmän, mikä on johtanut valtiontalouden kestävyyden heikentymiseen. Veropohjassa on reikiä ja hallitus on yrittänyt ratkoa useita yhteiskunnallisia ongelmia verovähennyksillä. Köyhiä olisi paremmin tuettu suorilla tulonsiirroilla. Köyhyys ei ole edelleenkään Suomesta vähentynyt, vaikka sekin on kirjattu hallitusohjelman tavoitteisiin. Hallitus on ollut myös haluton tarttumaan julkisiin investointeihin, millä olisi lisätty nykyistä tehokkaammin työllisyyttä.

 

 

 

Työttömyyden kasvaessa työnsä pitäneet tekevät hartiavoimin töitä. Vuodesta toiseen joutuu tätä samaa mantraa hokemaan siitä, miten työelämä on muuttunut liian kiireiseksi, liian kuormittavaksi ja uuvuttavaksi. Tästä huolimatta eläkeiän nostoa suunnitellaan koko ajan. Yhä nuorempi valittaa, ellei nyt suoranaista työuupumista, niin - väsymystä ainakin. Opiskelijat uupuvat, lukioiässäkin. Tehokkuuden yhteiskunta uuvuttaa ja uupuminen ilmenee usein masennuksena. Miten me kolmi-nelikymppiset jaksamme työelämässä entistä pitempään, kun olemme jo nyt jaksamisemme rajamailla. Yhä pienenevä työväestö vastaa töiden tekemisestä alalla kuin alalla. Myös palvelualoilla työtä ohjaa tehokkuusajattelu. Vihdissäkin on sijaisuuskielto päällä, jotta henkilöstökulut eivät karkaisi käsistä. Mitä tällä voitetaan, että yksi tekee kahden työt? Mitä sillä voitetaan, etteivät oppilaat saa poissaolevalle opettajalle sijaista? Opettajat uupuvat ja oppilaat eivät saa perusopetuslain mukaista opetusta. 

 

 

Vuosi sitten keväällä pääministerin hiihtoreissusta lähti liikkeelle kiista työurien pidentämisestä. Siihen kiistan osapuolet ovat sitoutuneet, että keskimääräistä eläköitymisikää nostetaan kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Menettelytavoista kuitenkin ollaan erimielisiä. Hallitus ja työantaja pyrkivät nostamaan eläkeikää, leikkaamaan eläketasoa ja heikentämään etuuksia. Miltä kuulostaa? Eläkkeelle päästäksesi sinun on tehtävä noin kolme vuotta pitempään töitä ja siitä huolimatta ansaittu eläketaso ei kasva. Työurien pidentäminen ei onnistu pakkokeinoin, vaan työntekijöiden jaksamista tukevilla toimilla ja työntekijöiden osaamista vahvistavilla tavoilla. 

Työura-asiassa suurin ongelma ei suinkaan ole vanhuuseläkeikä, vaan liian varhainen työkyvyttömyyseläköityminen: vuosittain tuhannet ihmiset joutuvat jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 52 vuoden iässä. Tämän ehkäisemiseksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla työelämän laatua parannetaan ja edistetään työssä jaksamista.

 

Työssä jaksamista edistetään erilaisilla työelämän joustoilla. Työntekijällä tulee olla oikeus ja mahdollisuus lyhentää työaikaansa määräajaksi eri elämäntilanteista johtuvista syistä, kuten pienten lasten hoitojärjestelyjen tai opintojen takia. 

Työterveyshuollon tulee olla kaikkien työntekijöiden oikeus. Myös työttömien terveystarkastukset tulisi vakiinnuttaa osaksi työvoimapoliittisia toimia.

Ikäohjelmalla puolestaan taataan ikääntyvien työntekijöiden huomioiminen esimiestyössä, johtamisessa ja työaikojen joustoissa.

 

 

 

Kuuminta hottia paikallisessa kuntapolitiikassa on koko alkuvuoden ollut palveluverkkosuunnitelmatyö. Tammikuussa kunnanhallitus laajensi virkamiestyönä jo viime keväänä aloittaneeseen ryhmään neljä luottamushenkilöä. Palveluverkkotyötä johtaa valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajana toimii kunnanhallituksen puheenjohtaja. Jäsenet työryhmässä on myös molemmista työväen puolueista allekirjoittanut mukaan lukien.

 

Palveluverkkotyöryhmän työtä on alusta lähtien sävyttänyt outo tunnelma. Ryhmän koostumuksesta on ollut erimielisyyttä erityisesti parin pienryhmän edustajien taholta. Jo ennakkoon on epäilty palveluverkkotyön erilaisten laskelmien oikeellisuutta ja tarkoitushakuisuutta sekä syytetty työryhmää salailusta. Ei minkään työryhmän keskeneräisiä valmistelussa olevia asioita tuoda julkiseen käsittelyyn muuta kuin suunnitellusti vaiheittain, kuten tässäkin työssä on tehty.

 

Palveluverkkotyö on muuttanut työn edetessä muotoaan. Alkuperäinen tavoite lienee ollut esittää valtuuston hyväksyttäväksi Vihdin kunnan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Tähän ei ole päästy, eikä tässä poliittisessa ilmapiirissä valitettavasti kyllä päästäkään. 

Palveluverkkotyölle asetettiin kireä aikataulu ja valtuuston käsittelyyn asia piti tulla toukokuun kokoukseen eli tulevana maanantaina. Palveluverkkotyön osista on järjestetty yleisötilaisuuksia ja kuntalaisilla on ollut mahdollisuus antaa palautetta myös verkkosivujen kautta ja kirjallisesti. Avoin kansalaiskäsittely on siis ollut työssä mukana. 

Välillä takkuiseltakin vaikuttanut työ saatiin aikataulun puitteissa esitysluonnospaperiksi, mutta maanantaina kokoontunut kunnanhallitus palautti työn uudelleen valmisteluun.

Tämä menettelytapa saa oudon piirteen, kun samat oikeistopuolen ihmiset käyttäytyvät eri tavalla palveluverkkotyöryhmässä ja eri tavalla kunnanhallituksessa. 

Kunnanhallituksen päätös tarkoittaa sitä, ettei valtuusto vieläkään pääse keskustelemaan kunnan palveluverkosta. Valtuutetut ovat koko alkuvuoden odottaneet, milloin aidosti pääsevät muodostamaan kantojaan kunnan tulevasta palveluverkosta. Keskustelulle tulee antaa tilaa, sitä ei missään nimessä saa tukahduttaa. Keskustelu kuuluu demokratiaan. 

Demokratiaan kuuluu myös vastuullinen päätöksenteko ja se kunnastamme puuttuu tällä hetkellä.

 

Palveluverkosta järjestetyt yleisötilaisuudet keskittyivät koulu- ja päiväkotiverkkoon, koska se on sivistyspuolella suurin palveluosuus ja samalla menoerä kunnassa. Paikallismediassa kouluverkkokeskustelua on käyty kiivaasti. Kyliin ja muutamaan isoon taajamaan jakautunut Vihdin kunta on palveluiden osalta haasteellisen mallinen. Meillä on pieniä kyläkouluja, keskikokoisia kouluja ja isoja kouluja. Erityisesti eri kylillä asuvat ovat jälleen kerran joutuneet jännittämään, miten palveluverkkoa kunnassa kehitetään. Historia toistaa täällä itseään, kun sama kaava toistuu kyläkoulukeskustelussa valtuustokaudesta toiseen. Tämäkään palveluverkkoselvitys ei tuo ratkaisua asiaan. Kuntalaisia pidetään edelleen epätietoisuuden tilassa.

 

Tämä vellova päätöksenteko ei auta kuntalaisia yhtään. Tällainen päätöksentekokulttuuri ei myöskään edistä kuntalaisten hyvinvointia. Mitä oikeisto tässä kunnassa haluaa? Se ei halunnut nostaa tälle vuodelle veroja, vaan valtuustossa äänestettiin tälle vuodelle alijäämäinen budjetti. Alijäämä kasvanee vuoden loppua kohtia arvaamattomiin lukuihin. Oikeisto ei ole toistaiseksi esittänyt mitään keinoja tulopuolen kehittämiseksi. Tekohengitykseksi budjettiin esitettiin miljoonan euron henkilöstösäästöt, jolla puolestaan vahingoitetaan palveluja ja heikennetään kuntalaisten hyvinvointia. 

 

Miten oikeisto oikein valtaansa käyttää? Vähitellen se on alkanut hahmottua pallottelevana, sekavalinjaisena ja epäjohdonmukaisena. Vastuulliseen valtaan ei kuulu tällainen sekavuus. 

 

Vaikeina aikoina vaikeista asioista ja päätöksistä tulee käydä avointa keskustelua. Valtuuston tai kunnanhallituksen työ ei tule olla vain tulipalojen sammuttamista, vaan päättäjinä katse on suunnattava tulevaisuuteen ja tehtävä suunnitelmallisia ja kestäviä ratkaisuja. 

 

Ja vielä lopuksi,

 

vappu on työläisten ja opiskelijoiden juhla. Ilahduttavaa on ollut huomata, että myös kouluissa ja päiväkodeissa on vappujuhlintaa. Vuodessa ei ole liikaa juhlapäiviä. Arjen jaksamiseen on suuri vaikutus myös sillä, että osaa iloita elämän pienistä iloista ja juhlia silloin kuin juhlan aihetta on. Olkoon vappu lapsille karnevaalia, opiskelijoille suurta irrottelua ja meille työläisille saavutetuista eduista juhlimista.

 

Hyvää vappua kaikille!

 

***********************************

VALTUUSTO 14.12.2009

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ryhmäpuhe 1

 

Perusturvakuntayhtymä Karviainen hakee edelleen toimintamuotojaan. Tavoitteena on ensi vuonna vakauttaa aloitetut uudistukset ja jalkauttaa ne lopullisesti käytäntöön. Karviaisen talousarviokirjassa vuodelle 2010 on hyviä tavoitteita, mutta niiden toteutumisuhka on ilmeinen, jos Vihdin ja Karviaisen välisen vuosisopimuksen tasosta karsitaan 500 000 euroa.

 

Tämän vuoden heinäkuussa tuli voimaan asetus neuvolatoiminnasta, kouluterveydenhuollosta ja lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta.

Kuten Karviaisen ja Vihdin kunnan välisestä vuosisopimuksesta voimme todeta, meillä ei lastenneuvolatoiminta ole asetusten mukainen. Uusi lastensuojelulaki, joka tuli voimaan puolestaan vuoden 2008 alussa, määrittää nimenomaan ennaltaehkäisevän toiminnan resurssointia. Tästä tehtävästä Vihti nyt edelleen säästää. On säästänyt jo vuosia, kun resurssi ei ole ollut valtakunnallisten suositusten mukainen. Nyt ei enää puhuta suosituksista, vaan asetuksesta. Uusi asetus antaa siirtymäaikaa 1.1.2011 saakka. 

 

Vihdissä ei ole vuosiin tarjottu, eikä ensi vuonnakaan tarjota 4 ja 18 kuukauden ikäisille vauvoille laajoja neuvolatarkastuksia. Lisäksi kaikki lasten vastaanottoajat ovat ajallisesti lyhyempiä ja sisällöllisesti niukempia kuin pitäisi. Lastenneuvolasta ei myöskään tarjota 4-6 viikon ikäiselle vauvalle lääkärin tarkastusta. 

 

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa on sama tilanne: resurssi ei ole valtakunnallisten suositusten mukainen, joten sillä ei pystytä vastaamaan 1.7.2009 voimaan tulleen asetuksen mukaisiin tarkastuksiin ja muihin toimenpiteisiin. Kouluterveydenhuollossa määräaikaistarkastuksia ei kyetä tuottamaan joka vuosi, vaan tarkastukset toteutetaan joka toinen vuosi. Ekaluokkalaisille ei tarjota lääkärintarkastusta. 

 

Opiskelijaterveydenhuollossa ei tarjota lääkärintarkastusta lainkaan. Näin ”hyvin” Vihti siis ostaa Karviaiselta palveluja lapsille ja nuorille. Samanaikaisesti tässäkin salissa on puhuttu ja varmasti jatkossakin puhutaan varhaisen puuttumisen tärkeydestä ja ennaltaehkäisevän toiminnan säästävästä luonteesta. Mutta puheilla ei kyllä aikaansaada toimintaa. Vihtiläislapset ovat monessa asiassa eriarvoisessa asemassa muihin suomalaislapsiin verrattuna, siis valitettavasti heikommassa asemassa.

 

Nummi-Pusulan ja Karkkilan osalta tämä uusi neuvolatoiminnan ja kouluterveydenhuollon asetus toteutuu. Perusturvakuntayhtymän sisällä siis naapurikuntien lapsilla on paremmat peruspalvelut. 

 

Karviaisen ja Vihdin kunnan vuosisopimukseen kunnanhallitus esittää 500 000 säästötavoitetta. Virkamiesten esittämät säästökohteet ovat jo valmiiksi sellaisia, mitkä eivät voi toteutua. Miten tässä taloustilanteessa ja tulevaisuuden visioilla on edes realismia esittää, että toimeentulotuen puolella voitaisiin säästää, kun tässä kokouksessa olemme jo aikaisemmin hyväksyneet Karviaisen tämän vuoden ylityksiä juuri näissä menokohdissa? Kun toimeentulopuolelta leikataan määrärahoja, jää harkinnanvarainen toimeentulotuki kokonaan käyttämättä. Monelle lapsiperheelle ja heikompiosaiselle harkinnanvarainen toimeentulotuki olisi erittäin tärkeä perheiden tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä.

Lastensuojelun jälkihoidosta ollaan leikkaamassa yli 70 000 euroa, kun jälkihoito ei tälläkään hetkellä ole toimivaa. 

 

Ikäihmisten laitoshoidon ostopalveluista ja asumispalveluista ei pitäisi karsia. Silloin hoitoketju katkeaa ja kustannukset siirtyvät hoitoketjun alkupäähän eli kalliiseen erikoissairaanhoitoon. 

 

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä kunnanhallituksen puheenjohtajan esityksestä lähtenyt 500 000 euron säästövaatimus Karviaisen ja Vihdin kunnan välisestä vuosisopimuksesta on jo valmiiksi epärealistinen ja säästöt eivät tule toteutumaan. Miksi valtuusto asetetaan naurunalaiseksi tekemällä jo valmiiksi epäonnistumaan tiedetty päätös? Eikö oikeistolla ole kykyä ja ymmärrystä arvioida asioita oikein, vaan tehdä tietoisesti alimitoitettu vuosisopimus?

 

 

 

Vihdin Vasemmistoliitto ei hyväksy 500 000 euron säästöä perusturvakuntayhtymä Karviaisen talousarviosta 2010.  

Esitämme rahan palauttamista takaisin (500 000 euroa).

Samalla ilmoitamme, ettemme myöskään hyväksy vuosisopimusta.

 

* * * * * * * *

VALTUUSTO 14.12.2009

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ryhmäpuhe 2

 

Me valtuutetut olemme tänään vaikeassa tilanteessa etsimässä miljoonien säästöjä ja samalla meidän tulisi kattavasti huolehtia kuntalaistemme hyvinvoinnista. Osittain tämän iltainen ”jännitysnäytelmä” olisi voitu välttää sillä, että marraskuun valtuustossa olisimme korottaneet tuloveroprosenttia ja saaneet kunnan kassaan 3 miljoonaa euroa. Haluan tässä muistuttaa, että osa tämän illan kipeistä päätöksistä on oikeistovetoisen valtuustomme aikaansaannosta! Tämä valtuusto ei tehnyt yksimielistä päätöstä olla korottamatta kunnallisveroprosenttia, se oli äänestyspäätös. Oikaistakoon tämä osalla kuntalaisista oleva virheellinen käsitys samalla!

 

Illan esityslista on kuntalaisten kannalta kamala. Budjettiesitys sisältää leikkauksia kunnan palveluista erittäin ikävällä tavalla. Päätöksistä kärsivät eniten lapset ja nuoret ja lapsiperheet. Me mainostamme olevamme kasvukunta, joka on avosylin valmis vastaanottamaan lapsiperheitä, mutta ei valmis huolehtimaan palveluista.

 

Tämän syksyn sijaiskielto kouluissa on jo vaikuttunut lapsiin. Normaalitahdillakin oppivat lapset ovat kohdanneet vaikeuksia, kun luokassa ei olekaan opettajaa, vaan oppilaat joutuvat itsenäisesti tekemään esimerkiksi matematiikan tehtäviä. Miten tämä on mahtanut vaikuttaa hitaammin oppivaan lapseen? Pieneltä koululaiselta ei voida vaatia jopa usean peräkkäisen päivän ajan itsenäistä opiskelua. Se kuuluu vasta myöhemmin opiskelumetodeihin, ei peruskoulun alaluokille. Perusopetuksen oppimistavoitteet eivät toteudu sijaiskiellon aikana.

Olemme viime päivinä saaneet lukea ääritapauksiin edenneistä kiusaamistapauksista kouluissa, väkivallasta ja pahoinpitelyistä. Pitääkö Vihdissäkin tapahtua jotain vakavaa, ennen kuin havahdutaan, missä menee säästämisen raja? Mielestämme sekin on jo tarpeeksi kamalaa, kun nuori joutuu koulutovereidensa edessä nolatuksi housut kintuissa. Voimme vain arvailla, mitä vaikutuksia tapahtuneella on lapsen kehitykselle? Moni kiusattu lapsi syrjäytyy tai monesta kasvaa myöhemmin kiusaaja, häirikkö. Molemmat tulevat yhteiskunnalle kalliiksi: he ovat maksuerä, eivät tuottavia yhteiskunnan jäseniä! Emmekö me halua, että vihtiläisistä lapsista kasvaa työssäkäyviä aikuisia ja tulevia vastuunkantajia?

 

Ensi vuoden vaikea taloustilanne on ollut tiedossa jo pitkään. Miten on mahdollista, että olemme näin lähellä joulua hallitsemattomassa ja suunnittelun puutteesta kärsivässä päätöksentekotilanteessa? Kunnanhallituksenkin päätökset muuttuvat vielä tässä kokoussalissa kokoomuksen ja keskustan toimesta. 

Oikeisto on vaatinut virkamiehiä tekemään säästöesityksiä. Torstain valtuustoinfossa tuntui siltä, että oikeiston haluama päätös olla nostamatta tuloveroprosenttia tehtiin sokkona tietämättä, mihin ajaudutaan palveluiden osalta. Talousarviokirjan sisällä oleva lokakuun valtuustossa hyväksytty strategia vaikuttaa tällä hetkellä monin osin irvikuvalta tämän valtuuston esityslistan rinnalla. Samoin moni kohta varsinaisessa talousarviotekstissä ja tuloskorteissa on selkeässä ristiriidassa tehtävien päätösten valossa. 

Tekstin osalta tämä talousarviokirja on siis paljolti sanahelinää. Onko hyvän hallintotavan mukaista, että valmistelevat virkamiehet ovat joutuneet tätä ”sanahelinää” kirjoittamaan tässä tilanteessa, missä tiedetään, etteivät tavoitteet tule toteutumaan?

 

Kunta ei ole osinkoja jakava yritys. Miten kunta voi perustella irtisanomisiaan ja lomautuksiaan tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, kun koko ajan peruspalvelujen tarve on olemassa? Tämä yhtälö ja toteuttaminen on kestämätön tapa hoitaa kunnan taloutta ja kuntalaisten hyvinvointia. Tämä on juuri sitä hölmöläisten peiton tekemistä: toisessa päässä säästetään ja toisessa päässä maksetaan entistä kalliimmalla hinnalla.

Kunnan tehtävänä on tuottaa peruspalvelut ja huolehtia eri-ikäisten kuntalaistensa hyvinvoinnista. Tässä tehtävässä kunnan tärkein resurssi on henkilöstö. Millainen työnantaja Vihti on, kun se kriittisessä taloustilanteessa on valmis ottamaan jo valmiiksi tiukoille ajetun henkilöstönsä selkänahasta viimeisenkin palan? Vihti elää henkilöstönsä osalta ns. kädestä suuhun- tilanteessa jo nyt! Meillä on kuntakokoon nähden alimitoitettu henkilökunta monella sektorilla. Jopa aina parjattu hallintokin on liian tiukoilla. Meiltä puuttuu henkilöstöresurssia, joka kehittää ja suunnittelee esimerkiksi erilaisia hankerahoituksia ja projekteja. Sairauspoissaolot ovat jo kolmatta vuotta kasvussa. 

 

Meillä on ollut tähän asti kokousta listalla kunnanhallituksen esitys miljoonan euron henkilöstösäästöistä, mikä henkilötyövuosiksi muutettuna tarkoittaa 30 henkilön irtisanomista heti 1.1.2010 alkaen. Koska 1.1.2010-aikataululla ei voida 30 henkilöä irtisanoa, tarkoittaa miljoonan euron henkilöstösäästö loppujen lopuksi yli 60 työntekijän irtisanomista ensi vuoden aikana! 

Tämä tietää väistämättä suuria karsintoja palveluihin, esimerkiksi toisen kirjaston lakkauttamista, kirjastoautotoiminnan lopettamista, uimahallin sulkemista, muiden paitsi Nummelan nuorisotilojen sulkemista. 

Vihdissä toteutetaan jo nykyisellään edullista palveluntuotantoa Suomen kuntien keskiarvoon ja verrokkikuntiin nähden. Meillä on äärimmäisen tiukoille vedettyjä toimintoja, missä nyt esitettävät henkilöstösäästöt ovat todella vahingollisia. Saamme varmasti ilmaista mainosta ja pääsemme Ilta-Sanomien lööppeihin otsikolla ”Vihti siirtyy kertakäyttöastioihin”, jos ajamme ruokapalvelut alas. Lapsiin ja nuoriin, sekä laitoshoidossa eläviin kohdistuvat muutkin ruokapalvelun säästöt, jos esimerkiksi ateriatuotannossa siirrytään korvaamaan osa aterioista valmisruuilla. Me kaikki tiedämme, kuinka tärkeää ihmisen kasvulle ja kehitykselle on oikeanlainen ravinto.

 

Vihdin päätöksentekokulttuurista puuttuu suunnitelmallisuus. Kunnanhallitus lätkii oikeistojohtoisia päätösesityksiä kokouksesta toiseen hakuammunnalla ja siirtää kokouspäiviä myöhemmäksi ja myöhemmäksi, ja lopulta kuitenkin täällä valtuustosalissa vielä muutetaan esityksiä, vaikka muutama kokous sitten juuri tähän kunnanhallituksen puheenjohtaja kielsi meitä muita ryhmiä menemästä. Onko poliittisesti vastuullista päättää, että säästetään tuolta 500 000 euroa ja tuolta miljoona ja laittaa virkamiehet sitten etsimään ne säästöt? Vihdin Vasemmistoliiton mielestä ei ole. Säästötavoitteita tulisi etsiä poliittisesti yhdessä ja yhteistyössä virkamiesten kanssa. Tämän syksyn asioiden hoidosta ei oikeistolle heru tyylipisteitä, tosin ei niitä politiikassa muutenkaan onneksi jaeta.

 

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä irtisanoutuu tällaisesta kokoomuksen ja keskustan vetämästä kunnallispolitiikasta, missä kuntalaisten hyvinvointia heikennetään ja kunnan työntekijät laitetaan käytännössä maksamaan säästöt. 

 

 

 

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei hyväksy 1 miljoonan säästöä henkilöstömäärärahoista. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei myöskään hyväksy henkilöstön irtisanomisia, eikä lomauttamista. Esitämme miljoonan euron palauttamista henkilöstömäärärahoihin.

 

 

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei hyväksy Karviaiselle esitettyä 500 000 euron säästöpäätöstä, koska se on jo syntyessään susi. Tänä vuonnakin nyt esitetyille säästökohdille on tulossa miljoonien eurojen ylityksiä. Esitämme 500 000 euron palauttamista ostot Karviaiselta-tulosalueelle. 

 

 

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää 328 000 euron palauttamista koulutuksen tulosalueelle.

 

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä Vihti-lisä on kallis ratkaisu tässä taloustilanteessa, missä samanaikaisesti ulotetaan laajoja leikkauksia ja palvelujen heikentämisiä lakisääteisiin palveluihin kohdistuen lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. 

Esitämme Vihti-lisän muuttamista tulosidonnaiseksi ja kannatamme SDP:n ja Vihreiden tekemiä esityksiä.

 

 

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että Haimoon kouluun ja päiväkotiin varataan vuosille 2010 ja 2011 molemmille investointimääräraha 1,5 miljoonaa euroa /vuosi.

 

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että Ojakkalan perhekeskuksen investointimääräraha vuosille 2011 ja 2012 palautetaan takaisin.

 

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että Ratapuiston huoltorakennuksen investointimääräraha lisätään vuodelle 2010 sadantuhannen (100 000) euron suuruisena. Kunta edellytetään etsimään toteuttamiseen ratkaisua yhdessä halliyrittäjän kanssa ja mahdollinen talkoorakentaminen huomioitava myös.

 

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että investointimääräraha 100 000 euroa Vihdin yhteiskoulun muutostöihin palautetaan vuodelle 2010.

 

 

Vihdin Vasemmistoliitto esittää, että Hiidenrannan päiväkodin IV-korjauksen investointimääräraha palautetaan vuodelle 2011. 

 

**************************************************************

 

Hyvät toverit, liikunnan ja urheilun ystävät!

 

Vuoden pimeintä aikaa on hyvä juhlistaa seuran 80-vuotispäivillä. Tästä 

juhlan vietosta siirrymme vähitellen joulun odotukseen ja urheiluseura-toiminnassakin usein kaivattuun lepohetkeen - muutaman päiväksi hiljentyvään eloon ja oloon.

 

Leppävirran Urheilijat on viettänyt juhlavuottaan arkisesti kuntalaisia ja 

laajemminkin kansalaisia liikuttamalla. On ihailtava suoritus yhdelle seuralle 

järjestää vuoden aikana lähes 200 tapahtumaa. Seuran puheenjohtajan 

mukaan vielä ehtii ennen vuoden vaihdetta raja rikkoontua - eli niinköhän 

hiljentyy Leppävirran Urheilijoiden toiminta jouluksikaan?

 

TUL täytti tänä vuonna 90 vuotta. Juhlavuoden suurin tapahtuma TULe2009-

liittojuhla kokosi kesäkuussa Tampereelle lähes 30 000 osallistujaa yhdeksän 

päivän aikana liikkumaan ja kilpailemaan. Lajikirjo oli huikaiseva, 49 eri lajissa 

joko kilpailtiin tai järjestettiin näytösotteluita tai muita tapahtumia. 

 

Leppävirran Urheilijat toimii myös ihailtavan ennakkoluulottomasti tiukasti 

nykypäivän liikkuvissa trendeissä kiinni, mutta kuitenkin perinteitä vaalien ja 

ylläpitäen. Liikkumisen tulee olla iloista ja miellyttävää, ei ryppyotsaista 

touhua. Leppävirran Urheilijoiden osalta tätä iloa on luettavissa tämänkin 

vuoden ehkä vähän erikoisemmista lajitapahtumista, kuten pilkkihiihto, 

hirrensyöksy, kyykkä. 

 

Seuranne toiminta on tullilaista matalan harrastuskynnyksen toimintaa 

parhaimmillaan: saadaan ihmiset kiinnostumaan ikään kuin vahingoissa 

urheilusta tarjoamalla lajeja, joita ehkä tullaan mielenkiinnosta katsomaan ja 

kokeilemaankin. Vaikka toki tiedän, että usein se leikkimielisenäkin pidetty laji 

on totista kilpailua siinä vaiheessa, kun esim. ote saappaan varresta irtoaa.

 

Aktiivisuudesta kertoo paljon myös se, ettei pieni - sanottaisiinko kehä 

kolmosen sisäpuolelta jopa kyläseuraksi luonnehdittava Leppävirran Urheilijat 

pelkää tehdä kotikuntaansa tunnetuksi laajemminkin. Tästä osoituksena oli 

tälle kesälle suunnitellut saappaanheiton MM-kisat, jotka loppujen lopuksi 

evättiin seuralta pois. Tästä ei lannistuttu, vaan seura sai järjestettäväkseen 

liitosaappaanheiton MM-kisat.

 

Seuranne voi ylpeästi esitellä myös komeaa arvokisasaalista 

erilaisista vuoden aikana käydyistä SM-kisoista. Seuraa tunnetuksi tekevät 

jo mainitun saappaanheiton lisäksi edelleen yleisurheilu ja hiihto, kuten myös 

voimanosto, unohtamatta luistelua ja painonnostoakaan. 

 

Hyvät kuulijat, 

 

Suomen Työväen Urheiluliitto TUL on saanut kuluneen vuoden aikana havaita, että meidän erityinen tehtävämme on vain entisestään korostunut, kun taloudellinen taantuma iskee rajulla voimallaan erityisesti juuri nyt ja ilmeisesti vielä parin seuraavankin vuoden ajan kuntatalouteen.

 

TUL on aina tarjonnut liikuntaa kaikille tasa-arvoisesti ja tasavertaisesti. TUL on aina ollut heikompiosaisen puolella. TUL:n seuroissa voi liikkua varallisuuteen, asuinpaikkaan, sukupuoleen, ikään, ihonväriin tai kokoon katsomatta. 

Urheilu- ja liikuntaseurojen työ ei ole vain liikuttamista, se on myös 

kokonaisvaltaista kasvattamista, mihin sisältyy myös tasa-arvo laaja-

alaisesti ymmärrettynä. 

 

Viime liittokokous linjasi TUL:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön niin tärkeäksi, että liittoon perustettiin tasa-arvovaliokunta, jonka tehtävään kuuluu toimia vaikuttajafoorumina. Valiokunta seuraa aktiivisesti ajankohtaista keskustelua erityisesti liikuntakulttuurin alalla tapahtuvista tasa-arvo - ja yhdenvertaisuusasioista. Valiokunta vastaa omalta osaltaan TUL:n toimintakentässä tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain toteutumisesta. 

 

Valiokunta toimii avoimesti ja aktiivisesti TUL:n sisällä. Tasa-arvo- sekä yhdenvertaisuusasiat tulee olla kaikessa TUL:n toiminnassa sisäänrakennettuna. 

 

Tasa-arvovaliokunnan tehtävään liittyen TUL:ssä toteutettiin tänä syksynä seuratasolle suunnattu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustutkimus. Tutkimus tehtiin ositettuna otantana TUL:n 15 piirissä ja kysely lähetettiin 198 seuralle. Valtakunnalliseksi vastausprosentiksi saatiin 71. Tulosta voidaan pitää siltä osin hyvänä.

 

Tuloksista nousi yllättävän selvästi esille taloudellisen epätasa-arvon 

korostuminen. Tutkimuksessamme 16 prosenttia epäili kustannusten olevan 

harrastuksen esteenä joillekin ihmisille ja perheille. Tähän tilanteeseen on 

suhtauduttava vakavasti. Puolet seuroista kertoo jossain vaiheessa 

kohdanneensa jäsentensä maksuvaikeuksia.

 

Liikunnan ja urheilun, mutta myös koko yhteiskunnan kannalta on erittäin 

huolestuttavaa, jos kaikilla perheillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia 

harrastaa liikuntaa ohjatusti seuroissa. Kun perhe joutuu hakemaan 

sosiaalitoimesta avustusta lasten liikuntaharrastuksen aloittamiseen tai 

jatkamiseen, ei puhuta iloisesta asiasta. Ollaan tilanteessa, missä niin 

seuratoimijoiden kuin kuntapäättäjien tulisi havahtua toimimaan.

 

Kunnallinen sosiaalitoimi ja liikunnan harrastaminen ei ole outo yhdistelmä, 

vaikka ensimmäisenä ei ehkä mieleen tulekaan, että liikunnan harrastamiseen 

voisi hakea tukea sosiaalitoimesta. Valitettavasti kaikissa kunnissa 

vähävaraisten perheiden lasten liikuntaa ei haluta tukea.

 

Tämä nostaa tärkeäksi myös kunnan liikuntatoimen roolin. On lyhytnäköistä 

taloudellisen taantuman aikana leikata urheilu- ja liikuntaseurojen toiminta-

avustuksista. Jo ennen viime syksyn rahoituskriisisyöksyä Suomesta löytyi 

kuntia, jotka olivat luopuneet (urheilu)seurojen perusavustusten jakamisesta. 

Kunnat kohtelevat seuroja hyvin eri tavoin kunnasta riippuen, sama on 

sosiaalitoimesta jaettavien tukien laita. Kaikissa kunnissa lasten 

harrastamiseen ei samalla tavalla saa sosiaalitoimesta tukea.

 

Liikunta on - voidaan sanoa kaikilla mittareilla mitattuna - elämässä 

kiinnipitävä voima ja kasvattava harrastus. Liikunta ennaltaehkäisee niin 

monelta: kansantaudeilta, masentumiselta, syrjäytymiseltä. Liikunta tuo 

köyhäänkin perheeseen iloa ja yhteenkuuluvuutta osallistumiseen ja 

osallisuuteen. Liikunnan parista saa elinikäisen hyvän harrastuksen lisäksi 

ystäviä. Liikunnan parissa voi toimia monessa eri roolissa. 

 

Niin moneen kertaan, monella suulla on todettu, että euro ennaltaehkäisyyn 

on kaksi euroa säästöä. Miten sen toteuttaminen voi olla niin vaikeaa? 

Liikuntaan sijoitettu euro tuo ne säästöt yleensä nimenomaan terveyden-huollon tai sosiaalipuolen vähentyneinä kuluina. Tähän ymmärrykseen ja tämän kokonaiskuvan käsittämiseen tarvitaan kunnissa poliittista tahtoa.

 

Urheiluseurat ovat kunnille suuri voimavara. Seuroissa tehtävä työ on 

kauttaaltaan ennaltaehkäisevää työtä. On tärkeää, että kunta ja seurat 

toimivat hyvässä yhteishengessä, koska loppujen lopuksi päämäärähän on 

sama: pitkällä tähtäimellä säästää kunnan kuluissa. Seuroille jaettavat 

perusavustukset tai kohdennetut avustukset ovat aina pienen pieniä summia 

kunnan budjetissa, koska ne helposti sivuutetaan ”ei lakisääteisinä”-asioina. 

 

Olen ymmärtänyt, että Leppävirralla tälle vuodelle kunnan omistamalle yhtiölle

ulkoistettu liikunta- ja kulttuuritoiminta ei ainakaan ole lisännyt tai kehittänyt 

vapaa-ajan sektorin toimintaa. Juhliva seura Leppävirran Urheilijat esimerkiksi

on saanut avustuksina vähemmän kuin aikaisemmin, vaikka seuran toiminta 

on pysynyt yhtä aktiivisena. 

 

TUL:n tasa-arvotutkimus toi esiin senkin ehkä yllättävän tuloksen, että 

talkootyö on luultua pienempää. Tämä herättää kysymyksen, tekevätkö 

jatkossa talkoita vain vähävaraiset ihmiset ja perheet, kun paremmin 

toimeen tulevat voivat rahoittaa sen ”talkootyön” maksamalla suoraan 

seuran kassaan? 

Jos ja kun näin on, niin taloudellinen eriarvoisuus lisääntyy ihmisten välillä.

 

Hyvät toverit, hyvä tullilainen liikuntaväki ja muu juhlayleisö!

 

Nykyinen hektinen maailmanmeno vaatii urheiluseuraltakin paljon.  

Menestyvän seuran tulee vastata lähiympäristönsä haasteisiin ja kyetä 

tarjoamaan monipuolista liikuntaa eri-ikäisille kuntalaisille. Tämä tunnutaan 

Leppävirran Urheilijoissa osattavan. 

 

Urheiluväki ja ylipäätään kolmas sektori Suomessa on vähän väliä uhkien 

saartama. Milloin veroviranomaiset tekevät omia tulkintojaan 

yleishyödyllisestä toiminnasta, milloin kilpailulainsäädäntö luo omia 

jännitteitään enimmäkseen talkootyönä rahoitettavan urheiluseuratoiminnan 

pariin.  

 

Tällä hetkellä maassamme toimii useampi työryhmä, jotka valmistelevat lakimuutoksia. Liikuntalakia ollaan muuttamassa tai päivittämässä. Yhdistyslakia uudistetaan. Yleishyödyllisten yhdistysten verotusta ollaan muuttamassa. 

Näistä käynnissä olevista lakimuutoksista ehkä vähiten suoraa vaikutusta urheiluseuratoimintaan on liikuntalain päivittämisellä. Sen osalta liikutaan ns. ylätason muutoksissa eli muun muassa valtion liikuntaneuvoston tehtävissä, valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen valtioapukelpoisuuden määrittelemisessä.

 

Yhdistyslain uudistus luonnollisesti koskettaa urheiluseuroja. Lakiuudistuksessa määritetään esimerkiksi uusia osallistumisen muotoja: yhdistyksen kokoukseen voi osallistua postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Nämä osallistumisen muodot tulee mainita kokouskutsussa. Samoin on mainittava rajoitukset, jotka liittyvät tällaiseen kokousosallistumisen. Uudet osallistumismuodot tuovat yhdistyslakiin monta niihin liittyvää tarkentavaa kohtaa ja asiaa. 

 

TUL helpottaa seurojensa osalta uuden yhdistyslain mukaisten sääntöjen voimaantuloa tekemällä tarvittavat yhdistysrekisterimuutokset seurojen mallisääntöihin.

 

Verotuksen muutos-työryhmä lähtee siitä, että yleishyödyllisten yhdistysten verotusohjeistusta tulee täsmentää ja Verohallinnon tulisi kehittää yleishyödyllisten yhteisöjen veroneuvontaa. Työryhmän selonteko on ”tavalliselle tallaajalle” aikamoista luettavaa. Ainakin itselläni oli vaikeuksia ymmärtää pitkien lauseiden takaa se varsinainen asia. 

Liikuntajärjestöjen tuleekin entistä enemmän valtakunnallisella tasolla hallita seurojen tukeminen, opastaminen ja auttaminen näissä lakisääteisissä. Vähintä, mitä ylätasolla voidaan tehdä, on järjestää koulutus- ja infotilaisuuksia näistä lakisääteisistä velvoitteista ja uudistuksista. Lähtökohtaisesti seuran hallinnossa ja aktiivisessa toiminnassa olevien on jatkossa oltava entistä enemmän erilaisia eri asioiden asiantuntijoita. 

 

Tänä vuonna on 200 seuraan palkattu päätoiminen seuratyöntekijä. Tästä palkkausrahasta 50 % tulee suorana palkkatukena Opetusministeriön liikuntayksikön myöntämästä kehittämistuesta ja rahat ovat kokonaisuudessaan Veikkauksen tuottoa.

Tukea haki kaikkiaan 493 seuraa. Ja sitä saa tämän vuoden lisäksi kahdelle seuraavalle vuodelle. Yhteensä jaossa tähän toimintaan oli lähes 5 miljoonaa euroa. Lisäksi tuetut seurat saavat käyttöönsä koulutusrahaa.

 

Seurojen tukemisen ydin on se, että toiminnassa mukana olevien ihmisten tavoitteet toteutuvat. Tätä edistetään tukemalla toimintaa, turvaamalla liikuntapaikat ja olosuhteet, kehittämällä kannusteita, edistämällä koulutusta ja synnyttämällä uusia työpaikkoja.

Odotettua suurempi hakemusmäärä osoittaa sen, että seurat tarvitsevat jatkuvuuden ja toiminnan laadun varmistamiseksi päätoimisia työntekijöitä vapaaehtoisten toimijoiden rinnalle. Pelisäännöt ja toimintatavat väistämättä muuttuvat, kun seurassa on yksikin palkkaa nauttiva toimihenkilö. 

 

Seuratoiminta on vaarallista vauhtia ammattimaistumassa. Itse en näe tätä suuntausta parhaana mahdollisena. Olemme menettämässä jotain arvokasta järjestötyössämme, jos tulevaisuudessa suuntaudumme yhä enemmän ammattimaiseen toimintaan ja seurat ajautuvat palkkaamaan ohjaajat ja toimijat. Visiokuvana tässä tilanteessa toimiikin se, että seuralla on palkattu henkilöstö, jota valvoo luottamusihmisistä koottu hallitus tai johtokunta. Vapaaehtoistyön luonne on muuttumassa isojen tapahtumien järjestämiseksi. Suuriin spektaakkelimaisiin yleisötapahtumiin saadaan jatkossa vapaaehtoisia ruoka- ja vaatepalkalla. 

 

 

Hyvät Leppävirran Urheilijoiden edustajat, aktiiviset seuratoimijat sekä seurassa liikkuvat kuntalaiset!

 

Tunnen suurta ylpeyttä saadessani toivottaa 80-vuotiaalle Leppävirran Urheilijoille Suomen Työväen Urheiluliiton puolesta onnittelut. Toivon aktiivista, ennakkoluulotonta ja hyvin Leppävirtaa esille tuovaa toimintaa jatkossakin. Mutta ennen kaikkea toivon sydämestäni, että pystytte jatkossakin olemaan kaiken ikäisten kuntalaisten monipuolinen liikuttaja. Se ruohonjuuritason työ on kaikista tärkeintä ja arvokkainta.

 

******************************

 

VALTUUSTO 9.11.2009

Vihdin Vasemmistoliiton ryhmäpuhe asialistan kohdassa numero 1

 

 

Kunnanjohtajan esittämä tuloveroprosentin nosto kaatui kunnanhallituksessa äänestyspäätöksellä. Oikeiston vetämänä valtuuston päätettäväksi ollaan nyt esittämässä kunnallisveroprosentin säilyttämistä entisellä tasolla. Olemme sekä valtuuston talousseminaarissa että valtuustoasiain neuvottelukunnassa saaneet kuultavaksemme ja nähtäväksemme varsin vakavat talousnäkymät ja luvut kunnan taloudesta ja sen kehittymisestä. Vuosille 2011 ja 2012 olisi tulossa yhä rankempia palvelujen leikkauksia, miljoonien eurojen leikkauksia.

Tässä taloustilanteessa ns. pinnalla pysymiseen vaaditaan useita toimenpiteitä, ei vain yhtä tai kahta. Tähän keinovalikoimaan Vasemmistoliiton mielestä kuuluu yhtenä tuloveroprosentin nosto kunnanjohtajan esityksen mukaisesti.

 

On harmillista, että joudumme eri kokouksissa päättämään verojen tasosta kuin koko kunnan talousarviosta vuodelle 2010. Nyt voimme vain arvailla niitä esityksiä ja keinoja, joilla kunnan talous tullaan saattamaan tasapainoon ensi vuodelle. Kunnallisveroprosentin nostamatta jättäminen tarkoittaa noin 7 miljoonan euron kokonaisvajetta talouteen, koska sen nostamisellakin vajetta olisi jäänyt 3 miljoonan verran. 

 

Veroprosentin nostamisella kaikki kuntalaiset olisi saatettu mukaan talkoisiin kattamaan palvelujen turvaamista. Muut mahdolliset seuraavassa valtuustossa esitettävät leikkaukset tai säästöpäätökset kohdistuvat enemmän tai vähemmän aina vain tiettyyn väestön osaan. Erityisen halpamaista ja suorastaan raakaa on kohdistaa säästöjä lapsiin. Mutta tällä veroprosenttipäätöksellä sekin valitettavasti tulee olemaan väistämätöntä.

 

Kokoomus esitti kyllä kylmää kyytiä ottaessaan esille kunnan työntekijöihin kohdistuvien yt-neuvottelujen aloittamisen. Ehkäpä kokoomuksella ja keskustalla on tiedossa jotain sellaista, mitä meillä muilla ei ole? Eli miten mahdollisilla rakennemuutoksilla eli toisin sanoen henkilöstön irtisanomisilla turvataan jatkossa monimuotoisen eri kylistä muodostuvan Vihti-nimisen kunnan palvelut? Onko rakenne jatkossa se, että Vihdissä on Nummela-niminen taajama, mihin kaikki palvelut keskitetään? Tällainen visio tulee väistämättä mieleen, kun puhutaan rakenteiden läpikäymisestä tällaisessa monimuotoisessa kunnassa.

 

Ilmoitan jo tässä vaiheessa, että Vihdin Vasemmistoliitto ei tule hyväksymään kunnan työntekijöiden lomauttamisia tai irtisanomisia ensi vuonna. Jotta taloutta korjattaisiin lomautuksilla, vaatisi se jopa kahden (2) kuukauden lomautusjaksoa. Tällaisilla toimilla halvaannutettaisiin koko Vihdin kunnan palvelurakenne vuoden 2010 osalta. Ja miksi juuri henkilöstö laitettaisiin maksamaan säästöt omasta selkärangastaan? Kunnan velvoitteena on hoitaa lakisääteiset palvelunsa. Jos ja kun halutaan suuria leikkauspäätöksiä, miksi ei esitetä samalla myös, mitä ne leikkaukset mahdollisesti viime kädessä maksavat? Tai miten ne vaikuttavat kuntalaisiin? Tätä tietoa meille kyllä saadaan edellisen taloustaantuman ajoilta. 

Kunnan työntekijärakenne meillä on tehokas jo tällä hetkellä verrattuna väkimääräisesti samankokoisiin kuntiin. Tuhatta asukasta kohti henkilöstömäärä on kunnan kasvuvuosina vain laskenut. On muistettava, että kesäkuun valtuustossa hyväksytystä henkilöstöraportista saimme luettavaksemme ikäviä tilastoja siitä, miten työntekijöiden sairauspoissaolot ovat koko ajan kasvaneet viimeisen kolmen vuoden ajan. 

En nyt enempää ota esimerkkejä mahdollisista lomautusuhkista, mutta kerrottakoon, että vaikutukset tuntuvat luonnollisesti jokaisella hallinnon osa-alueella. Myös kaavoituspuolella käsittelyajat pitenevät ja niiden pituudesta valitetaan jo nykyiselläänkin.

 

Vasemmistoliitto ei siis hyväksy kunnanhallituksen esitystä, vaan on vastuullisen virkamiesesityksen eli kunnanjohtajan esityksen kannalla tuloveroprosentin nostossa. Esitämme kunnallisveroprosentin noston 20 prosenttiin.

 

* * * * * * * * * * * * * * * 

 

Vihdin Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

RYHMÄPUHE VALTUUSTON KOKOUKSESSA 5.10.2009

 

asialistan kohdassa 3 Vihdin kunnan strategian laadinta

 

 

Kun kunnan strategiaa alettiin tehdä, kannatin ajatusta lämpimästi. Strategiaprosessin toteuttamiseen on monia tapoja, ja se mitä jäin Vihdin strategiaprosessissa kaipaamaan, olisi ollut sektoreitten mukaan ottaminen. Tässä strategiassa ei ole esim. sivistystoimen käsittelyä mukana. Sivistyspuolella on käsitelty erikseen tuloskortistot lautakunnissa. Kunnan strateginen ote onkin jotenkin pirstaleinen…

 

Ensin muutama sana yleisesti ja sitten menen tässä ryhmäpuheenvuorossa varsinaisiin muutosesityksiin:

 

Olemme prosessissa nyt päätösvaiheessa: strategia pitäisi hyväksyä. 

Strategiaa lukiessa yritin koko ajan pitää mielessä sivulla 5 avatut visioelementit: löytyvätkö nämä visioelementit strategiapaperista sisään ajettuina? Osa löytyy, osa löytyy hatarasti, osaa ei löydy lainkaan. Vaikka kunnan visio ”metropolialueen moderni, luonnonläheinen ja yhteisöllinen kasvukukunta” onkin Vihti vuonna 2025, tulee jo tässä nyt hyväksyttävässä strategiassa laittaa alulle kaikki ne visioelementit, joilla tuota tavoitetta kohtiin mennään.

Kunnassa on meneillään erikseen laadittava ilmastostrategia, joka sisältää vahvaa kannanottoa liikennejärjestelyihin. Tämä ilmastostrategia varmasti liitetään tähän strategiaan myöhemmin mukaan, mutta silti on kummallista, että tässä paperissa painottuvat liikennejärjestelyt pelkästään kriittisenä menestystekijänä kohdassa ”yritysystävällinen kunta”.

Visioelementeistä huonosti tulevat tässä paperissa esiin myös monipuoliset harrastusmahdollisuudet sekä monipuolinen kulttuuritoiminta. Ellei niitä nosteta tässä strategiassa esiin, ne jäävät sinne sivulle 5 elämään täysin kuollutta elämäänsä. Meidän on kuitenkin pidettävä tätä nyt hyväksyttävänä olevaa strategiaa valtuutettujen raamattuna. Tähän paperiinhan me kaikki tulemme jatkossa viittaamaan tämänkin salin puheissamme, kuka enemmän kuka vähemmän mielellään.

 

Kolmas sektori otetaan strategiassa voimakkaasti esiin (sivut 5 ja 6). Koska kolmas sektori halutaan vahvaan yhteistyöhön kunnan kanssa, olisi tässä prosessivaiheessa jo pitänyt kuulla kolmatta sektoria.

 

Sivun 6 ”Toimintaympäristön muutokset” ja sivun 7 ”Vihdin kunnan talousnäkymät” tekstiosiin olisi sopivaan yhteyteen voinut liittää myös muutaman sanan kunnan nykyisestä henkilöstöresurssista. Kasvukuntailmaisua käytetään moneen kertaan ja palveluista puhutaan mainitsematta kuitenkaan nykyistä henkilöstömäärää tai mainitsematta henkilöstön muutoksista mitään suuntaa tai toiseen. Palvelut eivät itsestään toimi. Henkilöstö on kunnan tärkein resurssi!

 

 

Strategian tärkein sivu on sivu yhdeksän (9), missä käsitellään tasapainotetun strategian Asiakas-kohdan kohtaa Hyvinvoivat kuntalaiset.

 

Muutosesitykset kohdittain:

 

s. 9 Strategiset tavoitteet, teksti Asiakas / Hyvinvoivat kuntalaiset

Toinen kpl: mitä tarkoitetaan yksilön omalla vastuulla? 

”Palveluissa painotetaan laadun, riittävyyden ja kustannustehokkuuden lisäksi yksilön omaa vastuuta, ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyden tukemista.”

Haluamme, että joku virkamiehistä vastaa tähän, mitä tällä ilmaisulla ”yksilön oma vastuu” tarkoitetaan. Ilmaisu tulee avata tähän tekstiin.

 

Kappaleiden 2 ja 3 väliin kirjoitetaan uusi teksti kuulumaan seuraavasti:

 

Kolmas kpl: ”Peruspalveluiden saavutettavuus turvataan keskittämällä osa palveluista taajamiin” Palveluiden saavutettavuutta ei tosiaankaan turvata tällä toimenpiteellä. 

Vihdin Vasemmistoliitto esittää, että kappaleen koko teksti muutetaan muotoon:

 

Viides kpl: ”Palvelutuotannon tehostaminen edellyttää myös palveluyksiköiden tarkoituksenmukaisen koon arviointia ja yksikkökoon kasvattamista tarvittaessa.”

Eihän tämä näin voi olla. Tarvittaessa voi olla parempi jopa pienentää jotain yksikkökokoa. Joten ilmaisun tulee kuulua: ”….ja yksikkökoon muuttamista tarvittaessa.”

Lisäksi viimeinen  rivi muutetaan kuuluvaksi: ”…sekä joidenkin palveluiden keskittämistä yhteen palvelupisteeseen.”

 

Sitten tuleekin tämän strategian vaarallisin virke! Kokonaisuudessaan kpl kuusi kuuluu: ”Vihti edistää palvelumarkkinoiden kehittymistä strategisilla valinnoillaan, aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja kannustamalla kuntalaisia kuntapalveluita täydentävien yksityisten palvelujen käyttöön.”

Tämä on varsin rankkaa tekstiä. Ensinnäkin puhutaan oikein palvelumarkkinoista, joita varten Vihti aktiivisesti toteuttaa elinkeinopolitiikkaa ja vielä kannustaa kuntalaisia yksityisten palvelujen käyttöön! Vihdin Vasemmistoliitto ei hyväksy tätä tekstiosuutta strategiaan. Se tulee poistaa.

 

s. 10 on hassua, ettei positiivista kuntaimagoa mainita muualla tekstissä yhtä vahvasti kuin yritysystävällinen kunta-kappaleessa. Positiivinen kuntaimago tuo uusia asukkaita kuntaan, samoin se edistää kunnan vetovoimaisuutta työnantajana.

 

sivulta 11 alkavassa ja sivulle 12 jatkuva: ”Palvelut ja prosessit” kpl, kohta ”Dynaaminen toimintatapa” sivun 12 viides kpl kuuluu ”Kuntalaisten mahdollisuuksia prosessien toteutukseen osallistumiseen helpotetaan sähköistä asiointia lisäämällä…” jne. Ei tämä voi olla ainoa tapa, koska tällöin se ei ole kaikille kuntalaisille mahdollinen ja saavutettavissa. Kuntalaisten erilaiset kuulemistilaisuudet ovat toinen, yksi vaihtoehto ja se tulee kirjata tähän kohtaan. Jos haluamme asioista kv-kauden tavoitteen mukaisesti myös avoimesti valmisteltuja.

 

s. 15 Tässä kohdassa sekä kv-tavoitteena että TA-vuositavoitteena on kilpailukykyinen veroprosentti. Mitä ilmaisu tarkoittaa? Kilpailukykyinen suhteessa mihin?

Ilmaisu ei itse asiassa ole hyvä tavoite, koska ei avaudu, mitä sillä tarkoitetaan. Jos sillä tarkoitetaan kilpailukykyisyyttä naapurikuntien veroprosenttiin tai uudenmaan kuntien veroprosentteihin, niin tämähän ajaa meidät tilanteeseen, missä me sitoudumme tarkastelemaan naapurikuntien veroprosentteja. Jos tämä puolestaan tarkoittaa sitä, ettemme nosta kunnan veroprosenttia, Vihdin Vasemmistoliitto ei tätä tavoitetta näin kirjoitettuna ”kilpailukykyinen veroprosentti” hyväksy. 

 

Näillä korjauksilla ja muutosesityksillä Vihdin Vasemmistoliitto on valmis hyväksymään Vihdin strategian vuosille 2009-2012.

 

Vihdin Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

 

*********************

 

RYHMÄPUHEENVUORO 21.9.2009 UUSINTAVAALIEN JÄLKEISESSÄ ENSIMMÄISESSÄ VALTUUSTON KOKOUKSESSA

 

 

(Kiitos valtuutettu Viljaselle puheenvuoronsa positiivisista pointeista. Se oli virkistävää näissä synkissä puheenvuoroissa).

Maailmalta kantautuvat viestit ennakoivat jo talouden pahimman syöksyn olevan takana ja elpymisen merkit ovat ilmassa. Täällä Suomessa ei kuitenkaan vielä hurrata ja kuntatasolla tullaan tietyllä viiveellä.

Vihdin kunnan osalta talousarvion seurantaraportissa todetaan, että jo kolmella mittarilla seitsemästä Vihti on kriisikunta. Nämä mittarit ovat tuloveroprosentti, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaisuusaste. 

Valtuuston aikaisemmalla päätöksellä tämän vuoden taloutta tasapainotettiin. Tästä huolimatta ylityksiä on tulossa niin hallintokeskuksen kuin sivistyskeskuksenkin osalta.

Kunta ei ole yritys. Kunnan tärkein tehtävä on järjestää kuntalaisille kuuluvat lakisääteiset palvelut sekä harkinnanvaraiset palvelut kuten seurantaraportissakin todetaan. Kunta on palvelulaitos. 

Raportissa myös todetaan, että kunnan ”taloudellinen tilanne vaikuttaa keskeisesti tarjottavien palveluiden määrään ja laatutasoon, koska kunnan talousarvion ja pitemmän ajan talouden on oltava tasapainossa. Kunta voi järjestää sellaiset palvelut, mihin sen tulot riittävät.”

väärässä paikassa on kallista. Kukapa rakentaisi taloakaan jättämällä eristykset tekemättä, koska se lisää lämmityskustannuksia ja heikentää rakennuksen elinikää ja arvoa. 

On moneen kertaan todettua, että erilaiset varhaisen puuttumisen toimenpiteet vähentävät pidemmällä ajalla kalliiden korjaavien palveluiden syntymistä. Jos siis tulevaa taloutta rakennamme karsimalla peruspalveluista, siirrämme ”säästöt” suoraan lisääntyvinä kuluina toisaalle esimerkiksi erikoissairaanhoitoon ja erityisopetukseen. Myös lasten huostaanotot ovat kasvussa, kuntatyöntekijät vaarassa uupua, näitä merkkejä on jo nyt olemassa.

Vihti on pian lähes 30 000 asukkaan kasvukunta, joka elää metropolialueen reunalla.  Seurantaraportissa todetaan, että ”vain tulopohjaa vahvistamalla palveluresurssit voivat kasvaa.” Viimeksi tänään on uutisoitu talousasiantuntijoiden lausunnosta, missä todetaan, että julkisen sektorin palvelujen järjestämiseksi on kunnan ensisijaisesti otettava velkaa tai nostettava veroprosenttia. Vihdin Vasemmistoliitto on valmis korottamaan kunnallisveroprosenttia palvelujen turvaamiseksi ja karsintalistojen ehkäisemiseksi. Kuntalaiset ja uudet tänne tulijat katsovat, miten kunnan palvelut on hoidettu, eivät he valitse asuinkuntaansa veroprosenttitason mukaan.

Valtuutetut saivat viime torstaisessa valtuustoinfossa ennakkotietoa palveluverkkoselvityksestä ja talouden kehittymisestä. Infossa ei juuri kuultu tai todettu kuntalaista, meidän päättäjiemme tärkeintä asiaa. Me teemme päätöksiä ihmisiä varten, vihtiläisiä varten.

 

*******

VALTUUSTOALOITE 

 

Vihdin kunnanvaltuustolle 8.6.2009

 

 

 Kolmatta sektoria ja kansalaisjärjestöjä halutaan nykyisin yhä useammin jakamaan vastuuta yhteiskunnallisista tehtävistä, jopa yhteiskunnalle kuuluvista tehtävistä. Yhteistyö esimerkiksi kunnan ja kolmannen sektorin kesken tulee olla molempia hyödyttävää, eikä kumpaakaan kuormittavaa. Järjestöissä on uskomattoman hieno vapaaehtoistyön voimavara, jota ei saa väsyttää ja uuvuttaa vaatimuksilla. Toimintaa ei myöskään tule heikentää taloudellisesti hankalina aikoina, koska järjestöissä tehtävä työ on yleensä laajasti myös ennaltaehkäisevää työtä.

Urheiluseurat tekevät perinteisesti liikuntalain noudattamassa hengessä liikunnan ja urheilun kasvatustyötä ja huolehtivat osaltaan ennalta ehkäisevästä kansanterveystyöstä. 

 

Joissakin Suomen kaupungeissa on käytössä ns. seuraparlamentti, joka koostuu urheiluseurojen edustajista ja mukana parlamentissa ovat kunnan vastaavat virkamiehet. Seuraparlamentti toimii luottamushenkilövetoisesti ja sen päätökset tai linjaukset otetaan kunnan päätöksenteossa huomioon. Esimerkiksi Turussa tällainen seuraparlamentti antaa omat kommentissa uusien liikuntatilojen rakentamiseen, erilaisiin hankintoihin, tekee aloitteita ja sopii keskenään jopa liikuntatilojen jakamisen perusteet.

 

Esitän, että Vihdissä kutsutaan koolle laajennettuna tällainen seuraparlamentti. Kutsutaan koolle kaikkien vihtiläisten järjestöjen ja yhdistysten edustajat. Järjestö- ja yhdistysparlamentti voi kokoontua kerran tai kaksi kertaa vuodessa käsittelemään yhteisesti sopimiaan asioita. Parlamentin kokouksiin osallistuvat myös asianosaiset viranhaltijat. Hyvin toimiessaan parlamentti ei lisää vapaaehtoisjärjestöjen työtä tai kuormita vähäisiä resursseja, vaan päinvastoin.

 

Parlamentissa voidaan käsitellä esimerkiksi järjestöjen yhteistyömahdollisuuksia ja mahdollisia järjestöjen yhteisiä hankintoja. Parlamentti voi antaa lausuntoja, tehdä aloitteita ja toimia foorumina, jossa käsitellään eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointia edistäviä ideoita. Parlamentti ei vaadi juurikaan talousresurssia: tilat kokoontumiselle ja virkamiesten työaikaa kokousten osallistumiselle. Parlamentti päättää itse kokoontumisensa ja asiat, joita haluaa käsitellä. Parlamentti valitsee itselleen puheenjohtajan ja koolle kutsumistavan. 

Parlamentti on asiantuntijaelin ja toiminnan tavoitteena on järjestöjen ja yhdistysten yhteistyön tiivistäminen yhdessä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja ennaltaehkäisevän työn tekemiseksi.

 

Valtuutettu Sari Virta

tähän aloitteeseen lähtivät mukaan valtuutetut Karita Seuranen, Heidi Sume-Hänninen, Erkki Jokela, Anu Rajajärvi

 

**************************************************************

 

Valtuustossa 27.4. pitämäni ryhmäpuheenvuoro

 

 

Illan kuuma ja ajankohtainen aihe on talouden sopeuttaminen. Olemme samassa tilanteessa kuin lähes kaikki Suomen kunnat: säästöjen edessä. Mistä löydämme sen viisauden, että osaamme säästää oikeasta paikasta? Tietoa on saatavissa, miten säästöt vaikuttavat eri ikäryhmiin ja ihmisryhmiin. Sen tiedon varassa pystymme toki priorisoimaan asioita ja tekemään arvovalintoja. 

Päätöksiä tehdessämme meidän tulee tarkkaan miettiä, mitkä seuraukset ja vaikutukset päätöksillämme on; keneen säästötoimet vaikuttavat. Jos jätämme tämän tekemättä, maksamme kenties liian kalliisti tänään ja tälle vuodelle tehtävistä säästöistä jo ensi vuonna tai kuitenkin lähivuosina. 

 

Lapsi säästökohteena on vaarallinen. Nimenomaan lapsen herkkään kehitys- ja kasvuaikaan me voimme päätöksillämme vaikuttaa. Lapsi kohtaa omien vanhempiensa lisäksi päivittäin muita aikuisia: hoitajia päiväkodissa, opettajia koulussa, valmentajia ja ohjaajia vapaa-ajan harrastuksissa. Näihin kohtaamisiin me voimme vaikuttaa. Annammeko vihtiläisille lapsille turvallisen kasvualustan kohdata lapsen elämään, kasvuun ja kehittymiseen vaikuttavia aikuisia tarpeeksi rauhallisessa, tarpeeksi pienessä ja tarpeeksi turvallisessa ympäristössä? Annammeko lasten hoidosta ja opetuksesta vastaaville kunnan työntekijöille myös tämän saman mahdollisuuden?

 

Vihdissä opetustoimeen kuluu paljon rahaa, mutta itse opetusta me toteutamme edullisemmin kuin moni Uudenmaan lähikunnista. Me maksamme kiinteistöistä ja koulukyydityksistä. Onneksi koulukyyditysten uudella kilpailuttamisella arvioidaan tulevan jo 100 000 euron säästöt. Säästettävää täytyy löytyä myös kiinteistönhoidon puolelta tarkastelemalla esimerkiksi ISS-yhtiöiltä ostettuja palveluja. 

 

On vaarallista säästää erityistarpeista. Se asia ainakin olisi pitänyt oppia edellisen 90-luvun laman seurauksista. Säästämisen erityisopetuksessa tulemme maksamaan myöhemmin kalliisti erikoissairaanhoidon ja mahdollisesti mielenterveyspalveluiden kuluina, puhumattakaan syrjäytymisuhasta ja sen aiheuttamista kuluista.

 

Emme voi jatkaa sitä linjaa, että lasten hoidon ja palvelujen laatua huononnetaan. Henkilökunta on liian tiukoilla myös varhaiskasvatukseen osoitettavilla säästöillä. Entä miten nämä ryhmien tiivistämiset vaikuttavat itse lapsiin? Kirkonkylän palvelukeskuksen siirtäminen väliaikaisesti odottamaan parakkeihin, jotka eivät edes tarjoa alun alkaenkaan tarpeeksi tilaa, on siis jo valmiiksi huono vaihtoehto. Miten lapsia aiotaan siirtää perhepäivähoitajille, kun hoitajia ei ole tarjolla? Vihdin perhepäivähoitajat ovat lähestyneet meitä kirjeellä, heidän asioitaan on käsitelty myös kasvatus- ja koulutuslautakunnassa. Kyllä tällekin arvokasta ja vastuullista kasvatustyötä tekevälle ihmisryhmälle tulisi pystyä antamaan nykyistä parempaa korvausta työstään, mitä Vihti tällä hetkellä pystyy. Meidän imagomme lapsiystävällisenä kuntana ei kanna nykyisellään.

 

Karviaisen toimittama leikkauslista ei valaise tarpeeksi, millaisia sisällöllisiä vaikutuksia säästötoimenpiteillä on. Pelkät kylmät euromäärät eivät kerro, mistä ne ilmoitetut euromäärät otetaan, mitä palveluja itse asiassa leikataan? Mitä sisältää lasten ja nuorten linjan lähes 26 000 euron säästöt? Neuvolatoiminnan ja kouluterveydenhuollon säästöistä on kyse, mutta mitä tarkemmin? Saimme vuoden ensimmäisessä valtuustossa kuulla nuorisovaltuuston aloitteen kouluterveydenhuollon lisäresurssista ja nuorisovaltuuston kantaman huolen nykytilanteesta. Yhteenlaskettuna myös ikäihmisten palveluista ollaan karsimassa suuresti.

 

Vasemmistoliitto lähtee siitä, että lapsista ja nuorista emme voi säästää. Se on väärässä paikassa säästämistä. Kuntalaisten hyvinvointi kokonaisuudessaan on päätöksissämme arvopohjana. Säästöjä tulee etsiä rakenteista, seinistä ja ns. ”kovista” paikoista, ei ihmisten arkeen ja hyvinvointiin vaikuttavista palveluista.

 

Ennen kuin hyväksymme näitä karsintoja, tulee meidän tietää niistä tarkemmin ja osattava myös arvioida säästöjen vaikutuksia. 

Tiedämme, ettei leikkauksille ole vaihtoehtoja, mutta leikkauksen kohteille on. 

 

Esitämme, että:

erityisopetuksesta ei karsita, eli 50 tuntia ei leikata 1-6 luokkien perusopetuksen tuntikehyksestä. Tai vastaavasti esitämme, että lisätään 35 000 euroa erityisopetukseen; miten vain tämä päätöspallottelu nyt sitten kuuluukin

kouluruokailusta ei säästetä ilmoitettua 30 000 e

varhaiskasvatuksessa ei ryhmäkokoja voida suurentaa eli emme kannata kahden (2) henkilötyövuoden säästöä. Koska perhepäivähoito on edullisempi päivähoitomuoto, tulee sen houkuttelevuutta lisätä ja tällä muodolla tukea päivähoidon tarpeita

esitämme myös, että selvitetään, miksi perusopetuksen sisäiset hallintokulut ovat huomattavasti korkeammat kuin naapurikunnissa ja mitä nämä hallintokulut ovat; ja voidaanko täältä löytää säästöjä?

 

Vihdissä 27.4.2009

Vihdin Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

 

********************************************************

 

VALTUUSTOALOITE

 

Vihdin kunnanvaltuustolle 9.3.2009

 

 

 

Nuoret kokevat turvattomuutta koulussa kiusaamisen vuoksi. Tämä ilmenee tammikuun puolella julkaistussa Opetushallituksen ja Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen yhteisestä raportista. 

 

Vihdin kunnan opetussuunnitelmassa todetaan koulukiusaamisesta seuraavasti: ”Koulukiusaamisen estämiseen paneudutaan voimakkaasti.” Lisäksi opetussuunnitelmassa painotetaan, että vihtiläinen koulu on turvallinen, myönteinen ja avoin. Se, miten näihin tavoitteisiin päästään, selviää koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. Koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin ei kuitenkaan pääse vaivattomasti käsiksi, koska kaikkien koulujen osalta niitä ei esimerkiksi netistä löydy. Lisäksi arkikokemukset osoittavat, ettei kaikissa kouluissa hoideta kiusaamistapauksia johdonmukaisesti.

 

Jokaisen lapsen tulee kokea koulutiensä ja koulupäivänsä turvalliseksi. Jokaisen oppilaan tulee saada elää hyväksyvässä ja myönteisessä ilmapiirissä. Koulukiusaaminen kuuluu niihin asioihin, joita voidaan ennalta ehkäistä. Koulukiusaamisen ehkäiseminen tulee kuulua koulujen arkeen ja koulukohtaisissa opetus- tai toimintasuunnitelmissa se tulee todeta. Jos kiusaamista ei pystytä ennaltaehkäisemään, tulee kiusaamistapauksiin olla selkeä ja johdonmukainen suunnitelma ja kiusaamiseen tulee puuttua välittömästi. Kiusatusta tulee usein kiusaaja. Tämäkin tie on ennaltaehkäistävissä.

 

Esitämme, että Vihdin kouluissa toteutetaan seuraavana lukuvuonna erityinen koulukiusaamisen ehkäisemisen kampanja, jolloin turvataan jokaiselle oppilaalle turvallinen koulupäivä asuinpaikasta riippumatta.

Esimerkiksi Jokikunnan kyläkoulu on hyväksytty Opetusministeriön rahoittamaan KiVa Koulu-hankkeeseen, joka tähtää koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Hanke sisältää koulutusta opettajille ja materiaalia kouluille. Lisäksi hankkeesta saadaan eri luokka-asteille omat toimenpideohjelmat valtakunnalliseen käyttöön syksyllä 2009.

Esitämme lisäksi, että vihtiläiset koulut selvittävät mahdollisuuksia päästä mukaan KiVa Koulu-hankkeeseen, koska rahoitus tulee Opetusministeriöltä.

 

Kiusaamisvapaassa koulussa oppimismotivaatio kasvaa ja luokkailmapiiri on hyvä.  ”Lopetetaan kiusaaminen yhdessä.”

 

 

Vihdissä 8.3.2009

 

Vihdin Vasemmistoliiton valtuustoryhmä